Kotiäidit, saatteko ikinä sairaslomaa?
Useamman lapsen äitinä, en ole juurikaan ikinä saanut sairaslomaa. Ja tarkoitan sillä sitä, että mies jäisi kotiin hoitamaan lapsia päiväksi/pariksi. Paitsi ainoastaan jossain pahassa noro-taudissa.
Nyt on kuumetta, joka paikkaa särkee ja ihan voimaton olo.Pian palaan takaisin omaan vakituiseen työhöni ja tuntuu ihan luksukselta, että sairaana ollessa saan sairaslomaa ja saan maata sängyssä koko päivän!!
Miten teillä muilla? Jääkö miehet kotiin, jotta saatte sairastaa pari päivää?Ja miten työnantaja siihen suhtautuu?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siellä kotona sairaana pärjää hyvinkin, voi tilata ruokaa ja katsella vaikka netflixiä. En ymmärrä miksi joku tekee elämästään vaikeaa ja vielä valittaa siitä.
Ne oli nimenomaan päivä jolloin käytettiin luovuutta ja rikottiin rutiineja :D Tehtiin siskonpeti olohuoneen lattialle esim. oksuämpäri vieressä. Katsottiin leffoja, luettiin ja syötiin roskaruokaa, jne.
Juuri näin. Elämässä tulee vastaan asioita mistä ei pidä ja eivät aina ole reiluja, mutta silti niistä pitää selvitä. Osa jää mitä pienimmästäkin asiasta vellomaan katkeruuteen ja itsesääliin, mikä on tavallaan surullista.
Ja varsinkin kotiäitiys on aina henkilökohtainen arvovalinta, josta ei voi vain ottaa niitä parhaita paloja. En tiedä mistä tämä tulee, että kuvitellaan elämän olevan ikuista sunnuntaita, jossa pitää olla koko ajan kivaa. Ja sen kaiken kivaa pitäisi tulla aina jonkun muun järjestämänä. Yhteiskunnan, työnantajan, anopin, jne pitäisi tulla aina vastaan ja järjestää se kaikki hyvä.
Kotiäitiys kestää sen kahdeksan tuntia päivässä plus sitten miehen työmatkoihin menevän ajan. Loppuaika lapsista ja kodista ollaan yhtälailla vastuussa. On ikävää että niin moni ymmärtää kotiäitiyden totaalisen väärin Suomessa. Onneksi minulle sattui ihana mies joka hoitaa oman osuutensa ja jonka mielestä mä olen aina hoitanut omani.
Samalla tavalla se kotiäiti on taloudellisesti vastuussa perheen menoista, koska kun nainen hoitaa lapsia ja kotia 9 h ja mies on saman ajan töissä/työmatkalla, niin se yhteinen jaettu vastuu kodista tarkoittaa myös jaettua vastuuta taloudesta. Ei voi ajatella, että toinen 9 h ajan tuhlaa ja toinen tienaa.
Toki on huomioitava tulonmenetykset, jotka koituvat sille puolisolle, joka hoitaa työpäivien ajan yhteisiä lapsia kotona. Koska mieheni palkkatuloillaan ei olisi pystynyt kompensoimaan näistä kuin osan, armahdin häntä sen verran, että hän maksoi vain aiempaa suuremman osa perheemme menoista. Nyt, kun olen taas töissä, maksan suurempituloisena 70 % taloutemme menoista.
Armahdit?
Niin, en vaatinut täyttä kompensaatiota yhteisten lasten hoitamisesta minulle aiheutuneista mittavista tulonmenetyksistä.
Onpa kylmäkiskoinen ajattelutapa. Eikö se ole nyt pääasia että taloutenne rahat riittää? Annat puolisolle armoa siksi kun tienaat enemmän, koetko olevasi ylempiarvoinen? En katselisi hetkeäkään tuollaista asennetta.
Minähän sentään armahdin. Vastapuoli taas vaatii naista hoitamaan yhteisiä lapsia ja kotia 24/7, jos vanhempainvapailla oleva äiti ei maksa puolia talouden menoista.
Nyt mennään taas lapsellisesti aivan eri asioihin ja oletuksiin.
Taitaa tämä toinen vastapuoli olla vaan miesvihatrolli, ei yhtään sen enempää.
Minähän sentään armahdin. Vastapuoli taas vaatii naista hoitamaan yhteisiä lapsia ja kotia 24/7, jos vanhempainvapailla oleva äiti ei maksa puolia talouden menoista.