Lue keskustelun säännöt.
Surullinen toinen nainen
Sydän sykkyrällä
22.10.2018 |
Hei. Haluaisin tutustua muihin ns. Toisiin naisiin ja saada vertaistukea ja ehkä rohkeutta suhteesta irtautumiseen. Tämä on surullinen kohtalo kaikille osapuolille ja olisi kova tarve puhua mutta en tiedä kelle.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Miksi tää on niin tavallinen tarina? Miksi miehet ottaa ja jättää ihan lennosta ja jatkaa elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, välittämättä pätkääkään toisen tunteista? Miten ne kykenee siihen?
Ja miksi naiset rakastuu ja itkee vuosikaudet noiden kelvottomien miesten perään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo jonkun aikaa epäillyt että miehelläni on toinen nainen. Nyt vaan odottelen, että jäisi kiinni. En jaksa leikkiä mitään neiti Etsivää. Liittomme on väljehtynyt ja arkea eletään sopuisasti, mutta ilmaan mitään suurempia tunteita tai yhteisiä intressejä. Jos olisit mieheni salarakas ja ottaisit yhteyttä minuun, niin luulen, että väistyisin takavasemmalle mieheni elämästä. Tietysti osuuteni ottaisin omaisuudesta, mutta kaikellahan on hintansa.
Hyvä jos on pahaolla. Käske sen ukon mennä pariterapiaan vaimonsa kanssa. Ja jätä varatut rauhaan jatkossa
Vierailija kirjoitti:
Hyvä jos on pahaolla. Käske sen ukon mennä pariterapiaan vaimonsa kanssa. Ja jätä varatut rauhaan jatkossa
Kenelle tämä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä jos on pahaolla. Käske sen ukon mennä pariterapiaan vaimonsa kanssa. Ja jätä varatut rauhaan jatkossa
Ei se ollut tarkoitukseni, rakastua varattuun. Jos pahaoloni on rangaistus kaikesta, niin kannan kyllä sen. Mutta tuommoiselle ihmiselle, joka toivoo toiselle pahaa, en suo enään ajatustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Miksi tää on niin tavallinen tarina? Miksi miehet ottaa ja jättää ihan lennosta ja jatkaa elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, välittämättä pätkääkään toisen tunteista? Miten ne kykenee siihen?
Ja miksi naiset rakastuu ja itkee vuosikaudet noiden kelvottomien miesten perään?
Kyllä tuommoiset miehet pitäisi poistaa pelikentältä. Kumpikaan naisista ei tarvitse tuollaista moskaa. Ovelampi, julmempi ja keinoja kaihtamaton nainen yleensä "saa" moskan itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse petetty osapuoli, joka jatkoi miehensä kanssa yhdessä kaiken painajaisen paljastuttua. Kaikesta on aikaa jo vuosia ja olemme saaneet asiamme kuntoon. Mietin aiemmin todella paljon toisen naisen toimintaa ja ajatuksenkulkua. En tuntenut häntä sen kummemmin, mutta tietynlainen mielikuva hänestä syntyi niiden tiedonrippusten kautta mitä mieheni kertoi. Lapseton, nelikymppiseksi saakka muutamien vuosien suhteita aina jollakin tavalla "väärien" miesten kanssa= arvaamaton ja äkkipikainen/kohtelee huonosti/alkoholisti/varattu. Kaikissa jotakin sellaista minkä takia suhde on tuhoon tuomittu. Omasta puolisostani hän sai kumppaniksi ns. "kunnon" miehen, jonka kanssa tunsi itsensä hyväksytyksi ja turvalliseksi ja jota halusi kovasti miellyttää (mielistellä?)ja hemmotella. Minä näen kaikessa tässä epävarman ja epätoivoisen ihmisen, joka ei tajua toistavansa samaa kaavaa.
Mitkä olisivat olleet uuden suhteen onnistumismahdollisuudet? Suhde, jonka alku perustui epärehellisyyteen ja huijaamiseen. Osapuolina rakkaudessa pettynyt nainen ja oman puolisonsa kanssa kommunikaatio-ongelmainen mies. Miehen avioeron takia syntynyt uusperhekuvio. Eikä vähäisimpänä petetty ja loukattu miehen ex-puoliso.
Pettämisessä ei ole mitään hyvää ja kunniakasta. Se aiheuttaa tuskaa ja rikkoo ihmisiä. Jos suhteessa on ongelmia eikä niitä saada ratkaistua, erotaan ensin ja sen jälkeen aletaan suhteeseen uuden ihmisen kanssa. Entinen ero on hyvä selvittää oman pään sisällä, jotta on valmis rakentamaan uutta ja parempaa eikä toista omia virheitään.
Vaikuttaa siltä, että et oppinut mitään miehesi pettämisestä. Näit toisessa naisessa epätoivoisen ja epävarman ihmisen. Mutta et sitä kuinka miehesi hyväksi käytti tuollaista ihmistä. Mies olikin vain "kommunikaatio ongelmainen", jonka sinun suuri (suurempi kuin tuon toisen > jee, voitin) rakkautesi paransi.
Juuri näin! Toisesta naisesta tehdään "roska" vaimon ja aviomiehen toimesta.
Näin on helpompi jatkaa avioliittoa , vaikka toinen on pettänyt.
Mun mielestä miehesi on vain kiero. Ja käyttänyt toista naista hyväksi ja pitää sinua tyhmänä.Eihän se toinen nainen ole muuta kuin typerys ja roska. Moni varmaan tasan tajuaa miten paska mies on, mutta ei vaan halua päästää sitä liian helpolla. Helpompihan kaikki on kos#taa sille kun ei tyrkkää sitä uuteen elämään.
Jos tajuaa miten paska mies on, miksi nimitellä toista, ehkä täysin tuntematonta, naista typerykseksi ja roskaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Et voi olla varma. Ystäväni sai salarakkaalta kauhean ääniviestin, selvisi, että vaimo oli kirjoittanut viestin paperille ja pakottanut miehen lukemaan sen. Myöhemmin mies oli soittanut ja pyytänyt anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Todennäköisesti vaimo oli vieressä ja saneli viestin. Oli kiristänyt miestä lapsilla, omaisuudella, maineella tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan suostunut kakkosnaiseksi. Johtuu varmaan, että arvostan itseäni. Olen kyllä sanonut, että olen kiinnostunut sitten, jos jättää kumppaninsa. Suosittelen!
Hyvännäköinen 35 v nainen, naimisissa 3 vuotta.
Eli et ole rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Olin suhteessa varattuun mieheen pitkän aikaa. Rakastin kuin hullu ja sain vastarakkautta, lupauksia, lahjoja ja valheita. Eniten kai valheita.
Nämä perusjutut, mitkä salasuhteeseen kuuluu.
Mies yritti lähteä liitostaan, ainakin kertoi niin, mutta vaimo veti tosi alhaisen kortin peliin. Mies jäi 'sinnittelemään' ja meni terapiaan.
Ei hän minua oikeasti rakastanut, kun pystyi luopumaan.
Mutta se vuosien aikana vietetty yhteinen aika ja kaikki meidän välillämme, mietin, miksi hän näki niin paljon vaivaa eteemme. Ja jos se kaikki olikin valhetta, kuinka sairas hän lopulta oli mieleltään.
En ole tyhmä enkä viaton, olin rakastunut ja uskoin rakastamani ihmisen puheet.
Kuvittelin, että hän on pohjimmiltaan rehellinen, valehtelee vain vaimolleen "pakon edessä", kun ei VIELÄ uskalla kertoa meistä. Mutta, ei se mennyt niin. Suhde paljastui, päättyi ja valheet jatkuivat. En ollutkaan rakastettu, olin paha viettelijä ja hän raukka, viaton uhrini. En tiedä, kuka on tarinan pahis, mutta minulla ainakin on paha olla. Ja joo, olen varmasti ansainnut sen.
Tämäkin esimerkki osoittaa, että vaikka rakastaisikin pitäisi myös se järki pitää mukana. Et ollut viaton, mutta tyhmä kyllä olit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Et voi olla varma. Ystäväni sai salarakkaalta kauhean ääniviestin, selvisi, että vaimo oli kirjoittanut viestin paperille ja pakottanut miehen lukemaan sen. Myöhemmin mies oli soittanut ja pyytänyt anteeksi.
Näinhän se mies sen selittää, jotta seksin saanti ei lopu. Vaikka olisi tottakin todennäköisesti sillä ei ole ikinä munaa erota muijastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Et voi olla varma. Ystäväni sai salarakkaalta kauhean ääniviestin, selvisi, että vaimo oli kirjoittanut viestin paperille ja pakottanut miehen lukemaan sen. Myöhemmin mies oli soittanut ja pyytänyt anteeksi.
Pettämisen jälkeen miehen puhelin on kokoajan varmasti valvonnassa.
Ratsasin oman ukkelin puhelimen päivittäin ja tilasin erittelyn puheluista, kun päätettiin pettämisen jälkeen jatkaa. Ukkeli oli hommannu toisen liittymän. Kortti tipahti housun taskusta, kun pesin pyykkiä. Tein täysin selväksi, että jos haluaa lapsiaan nähdä, niin katkaisee nyt vaan tylyst kaikki yht.pito toiseen naiseen. On nyt pysyny uskollisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole koskaan suostunut kakkosnaiseksi. Johtuu varmaan, että arvostan itseäni. Olen kyllä sanonut, että olen kiinnostunut sitten, jos jättää kumppaninsa. Suosittelen!
Hyvännäköinen 35 v nainen, naimisissa 3 vuotta.
Eli et ole rakastunut.
Kaikista nyt vaan ei tule rakastuneenakaan ääliöitä ja haluaa säilyttää omanarvonsa ja moraalinsa.
Se sun salarakkaan hyvin meneminen on silmänlumetta sen vaimon kanssa. Ei valeen päälle voi rakentaa kestävää ja sydäntä pitää kuunnella. Teilläkin niin pitkä ystävyyskin jo taustalla. Tunteita ei saa napilla päälle eikä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä.
Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni.
Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta.
Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken". Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.
En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.
Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.
Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.
Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua.
Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.
Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.
Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.
Et voi olla varma. Ystäväni sai salarakkaalta kauhean ääniviestin, selvisi, että vaimo oli kirjoittanut viestin paperille ja pakottanut miehen lukemaan sen. Myöhemmin mies oli soittanut ja pyytänyt anteeksi.
No en voi tietenkään olla ihan varma, mitä heidän välillään on tapahtunut. Anteeksipyyntöjä ei kuitenkaan ole kuulunut. Hänellä olisi helposti sauma pahoitella minulle vaimon tietämättä, jos sen haluaisi tehdä.
Mies on itsevarma ja rohkea tyyppi, jopa vähän yli-sellainen, erittäin kuvia kumartelematon ja se on yksi asia mikä minua on hänessä aina kiehtonut. Hän on myös vaativassa työssä, aika korkeassa asemassa ja vaikka on minusta tosi fiksu, niin ei kuitenkaan mikään kiltti. Uskaltaa kyllä sanoa mielipiteensä.
En siis usko, että häntä pidettäisiin avioliitossa millään uhkailuilla. Kyllä minä ajattelen, että ei hän oikeasti minusta välittänyt, vaikka sellaista sanoi. Tai sitten välitti hetken ja se meni tosi nopeasti ohi.
Kyllä päällimmäisenä on aika huijattu ja hyväksikäytettykin olo. Ja jotenkin epätodellinen. Luulin tuntevani sen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Mun salarakas on sanonut että tästä ei voi tulla vakavaa, on sanonut että rakastaa mua mutta ei oo koskaan luvannut että eroaisi. Silti tunteet sen kun kasvaa ja meillä on jo yli 1,5 v pitkä suhde. Mies on lopettanut suhteemme 3 kertaa, välillä oli muutaman kuukauden tauko kun ei oltu suhteessa mutta sitten taas löydettiin toisemme. Ja nyt taas 9 kk jälkeen hän miettii ja mulla on sydän kipee.
Mun on hirveän vaikea ymmärtää tätä soutamista ja huopaamista. Jos on tuossa välillä yrittänyt liittoaan parantaa ja silti aina palaa mun luo, niin eikö sitä jo itse mies näe että se liitto ei hyväksi muutu eikä hänen rakkaus minuun lopu kun liekki vaan palaa. Niin miksi tää veivaus vaan jatkuu ? Ja vaimo elää avioliitossa jonka tila on ihan harhakuvitelmaa kun ei tiedä että miehellä on toinen. Ei olisi nii enää halukas tahtomaan myötä ja vastamäessä kun saisi tietää ettei liittossa ole enää sitä luottamusta. Ja eikö miehenkin ole vaikea ”yrittää” liittonsa eteen tehdä töitä ja ”rakentaa” onnea kun itse tietää että valheen päälle rakentaa.
Mun salarakas ei ole mikään pelimies ja olen hänen ensimmäinen suhde pitkän avioliiton aikana.
Miksi ei mies uskalla erota kun ei elämä avioliitossa vaan palaa enää hyväksi ?? . Itse naisena ajattelen niin, että jos olisin se varattu ja liittoni olisi siinä tilassa , että siihen on kolmas mukaan mahtunut, jota rakastan ja jonka kanssa on hyvä olla ja seksi mahtavaa, niin eroaisin.
Tähän on yksinkertainen selitys. Mies ei rakasta sinua oikeasti ja todella. Pikku seikkailu ja seksi on kivaa ja piristää mukavasti sitä perhe-elämää. Luuletko tosiaan, että hän välittää kenestäkään muista kuin itsestään. Jos luulet että hän rakastaa sinua, kerro toki suhteestanne vaimolle niin näet kuinka käy.
Eipä tietenkään. Mutta jos se rakastuminen tulee, ollaan rehellisiä joka suuntaan ihan kohtuullisessa aikataulussa eikä vedätetä kumppania eikä uutta rakastumisen kohdetta kuukausi/ vuosikaupalla.