Surullinen toinen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli varatun miehen kanssa ensin vuosien ystävyys, joka merkitsi minulle todella paljon. Olen itsekin varattu, mutta miehen kanssa ei ole pitkiin aikoihin mennyt kovin hyvin ja koin saavani toiselta mieheltä osakseni ainutlaatuista ymmärrystä. 

Sitten eräässä sopivassa tilanteessa, ehkä enemmän minun aloitteestani tilanne välillämme yhtäkkiä ajautui rakkaussuhteen suuntaan. Mies lämpeni nopeasti ja kertoi todella rakastuneensa minuun ja olevansa vaimonsa kanssa hyvin tunneköyhässä ja etäisessä suhteessa. Mies sanoi haluavansa minut. Olin onneni kukkuloilla, todella rakastunut ja valmis jättämään kaiken entisen taakseni. Kerroin asian myös aviomiehelleni. 

Emme kuitenkaan ehtineet montakaan kertaa tavata näissä uusissa merkeissä, kun miehelle yhtäkkiä tuli kauhea morkkis ja hän koki yllättäen pakottavaa tarvetta kertoa kaiken vaimolleen. Niin hän tekikin ja siitäkös myrsky nousi. Vaimo hillui ja uhkasi avioerolla, takana 20-vuotinen liitto ja monta lasta. 

Ja niinpä yhtä nopeasti, kuin oli minuun lämmennyt, mies hylkäsi minut, totaalisesti ja yhtään epäröimättä. Hän kertoi minulle itse asiassa rakastavansa ja kunnioittavansa vaimoaan "yli kaiken".  Vaimolleen hän taas selitti, että olin hänet härskisti iskenyt. Samalla hän lopetti kaiken kanssakäymisen minun suuntaani kuin veitsellä leikaten, ei halunnut olla missään tekemisissä kanssani. Kun yritin aivan järkyttyneenä saada häntä jotenkin käsittelemään traumaattista tilannetta kanssani, hän uhkasi minua jopa lähestymiskiellon hankkimisella. Nopeasti tajusin, että minulla ei ollut enää mitään väylää hänen suuntaansa.

En varmaan tule koskaan tajuamaan, kuinka kyseinen mies saattoi kohdella minua noin törkeästi. Meillä oli kuitenkin takana pitkä luottamuksellinen ystävyyskin, jossa oltiin aina toimittu kunnioittavasti ja hienotunteisesti. Siitä syntynyt arvostus oli yksi suuri syy, miksi mieheen niin kovasti rakastuinkin.

Oma aviomieheni on rauhallista sorttia ja vaikka hän todella paljon yllättyikin pettämisestäni, hän antoi meille kuitenkin vielä mahdollisuuden. Niinpä yritämme yhdessä, mutta täytyy myöntää, että todella vaikeaa on ollut. Pelkään, että näiden asioiden seurauksena etäännymme lopullisesti toisistamme. Sitä ongelmaa kun ollut aiemminkin, ollaan elelty aika lailla molemmat omaa elämäämme ilman juurikaan yhteisiä intressejä.

Ihastuksellani taas näyttää menevän vaimonsa kanssa tosi hyvin. En tiedä, onko mukana esittämistä kriisistä johtuen, mutta olen kuullut, että hyvin rakastuneen oloisia ollaan siellä suunnalla ja paljon tehdään asioita yhdessä.

Itselleni jäi tyhjä ja surullinen olo koko jutusta ja luottamukseni ihmissuhteisiin sai pahan kolauksen. Mahdotonta ymmärtää, että juuri se ihminen kohteli minua noin ja ilmeisesti myös vedätti aikamoisesti antamalla elämästään ihan väärän kuvan. Vedätti loppupeleissä varmaan sekä vaimoaan että minua. 

Sun pitää mennä puhumaan ammatti ihmisen kanssa. Tuommoinen hylkääminen ja huijaaminen voi aiheuttaa trauman. Vaimo on aivan hyvin voinut laittaa sanat miehen suuhun. Vaimoilla on näissä keisseissä järeämmät aseet.

Kiitos neuvosta, olen käynytkin. Olen ollut niin rikki, etten olisi selvinnyt ilman apua.

Mutta ihan itse se mies viestitteli, ettei halua olla kanssani missään yhteyksissä ja etten merkitse hänelle mitään sen enempää. Ja että vaimo on elämänsä rakkaus. Olisi hän voinut halutessaan olla ystävällisempikin, kun kuitenkin viestintä oli meidän kahden välistä.

Et voi olla varma. Ystäväni sai salarakkaalta kauhean ääniviestin, selvisi, että vaimo oli kirjoittanut viestin paperille ja pakottanut miehen lukemaan sen. Myöhemmin mies oli soittanut ja pyytänyt anteeksi.

No en voi tietenkään olla ihan varma, mitä heidän välillään on tapahtunut. Anteeksipyyntöjä ei kuitenkaan ole kuulunut. Hänellä olisi helposti sauma pahoitella minulle vaimon tietämättä, jos sen haluaisi tehdä.

Mies on itsevarma ja rohkea tyyppi, jopa vähän yli-sellainen, erittäin kuvia kumartelematon ja se on yksi asia mikä minua on hänessä aina kiehtonut. Hän on myös vaativassa työssä, aika korkeassa asemassa ja vaikka on minusta tosi fiksu, niin ei kuitenkaan mikään kiltti. Uskaltaa kyllä sanoa mielipiteensä.

En siis usko, että häntä pidettäisiin avioliitossa millään uhkailuilla. Kyllä minä ajattelen, että ei hän oikeasti minusta välittänyt, vaikka sellaista sanoi. Tai sitten välitti hetken ja se meni tosi nopeasti ohi.

Kyllä päällimmäisenä on aika huijattu ja hyväksikäytettykin olo. Ja jotenkin epätodellinen. Luulin tuntevani sen ihmisen.

Hyväksikäytetty on päällimmäinen tunne minullakin. Julmaa katkaista välit ja jättää toinen vaille mitään kunnon selitystä tuollaisessa tilanteessa. Kannattaa kuitenkin yrittää selvittää välit sen miehen kanssa. On raskasta elää ilman selvyyttä. En saanut koskaan selitystä ja se kalvaa mieltäni. Mies vaikutti aidosti rakastavan minua ja oli tosi herkkä tyyppi. Ikävöi ja itki aika paljon ja osoitti lämmintä ja hellää rakkautta. Siksi hänen välinpitämättömyys ja julmuus oli shokki minulle.

Mitä sulle tapahtui?

Uskoin rakastamaani ihmistä, roikuin salasuhteessa 1.5 vuotta. Mies jäi kiinni vaimolleen, aikoi jättää tämän, mutta yhtäkkiä katkaisi välit minuun ja jäi avioliittoonsa. Valehteli vaimolleen ihan kaikesta. Uhriutui, teki minusta pahan viettelijän ja itsestään uhrin. Vaikka hän oli se joka saneli kaikki säännöt suhteessamme ja teki aloituksen , kun ystävyys muuttui fyysiseksi suhteeksi. Minua on uhkailtu vaikka miten. En uskalla enään edes yrittää saada mitään vastauksia. Joudun pitämään kaiken sisälläni.

Sitä niittää, mitä kylvää. Elämä on valintoja, millaiseksi sen itse luo. Ota vastuu valinnoistasi ja lopeta ruikuttaminen

Kiitos myötätunnosta. Olet varmaan kokenut saman, kun ymmärrät noinkin hyvin.

Pakko myöntää, että olen tehnyt viisaampia valintoja, enkä ole varattuihin sekaantunut, vaikka tyrkyllä olisi ollut useampikin. Kun olen edelleen sitä mieltä, että sitä niitän, mitä kylvän. 

On ihan eriasia kieltäytyä tunteettomana jostain tyrkystä, kun rakastamastaan miehestä, jonka kanssa olet tuntenut kauan ja taistellut yhdessä tunteita vastaan.

Nyt kyllä elät jossain pilvilinnassa. Syytät pahasta olostasi koko ajan jotain muuta. Realistinen totuus on, että mies ei ole taistellut mitään tunteitaan vastaan, vaan ottanut seksin vastaan, kuten itse kerroit, että oikein hakeutumalla hakeuduit miestä lähemmäs ja lähemmäs, että saat hänet. Mies ajatteli, että ottaa, kun toinen suorastaan tyrkyttää. Mutta jos todella olisi rakastanut sinua, olisi eronnut. Joten ei rakastanut. Piti hauskaa ja kun kerroit eroavasi omasta miehestäsi, tuli paniikki ja tunnusti vaimolleen, koska tiesi, että tulet kuitenkin kotiovelle itkemään ja käräyttämään.

Minä tässä olen vuoden aikana kuunnellut pari myös todella surkeaa tarinaa tutuiltani, jotka ovat itkeneet ja antaneet anteeksi, vaikka toinen ei ole edes pyytänyt ja on kohdellut tosi paskasti. Mutta se kuvitelma, että minä voin muuttaa toisen ja olen toiselle se tärkein ja kyllä se vielä joku päivä ymmärtää. Vaikka heille kuinka rumasti sanoisi, niin he silti etsivät vaikka mitä muita syitä siihen, kuin uskaltaisivat tunnustaa, että toinen käytti vain hyväkseen.

Antaa olla. Olet tehnyt miestäsikin kohtaan tosi paskasti ja ihmettelen, että jaksaa katsoa sinua, kun muka yrität liittoa uudestaan ja kuitenkin voliset toisen miehen perään, joka käytti sinua vain hyväkseen.

Näit miehessä sen, mitä halusit nähdä. Et sitä, mitä hän on.

Tässä menee nyt näköjään useamman kirjoittajan jutut sekaisin. Minä, joka kirjoitin tuon tarinan, johon viittaat, en kirjoittanut yllä olevaa kirjoitusta, jota taas lainaat ja kommentoit. 

Minut tunnistaa siitäkin, että en yhtään puolustele itseäni. Ymmärrän, että tällaiset teot tuomitaan. Niin minäki  tekisin, etenkin, jos en olisi itse ollut siinä suunnattoman vaikeassa ja ristiriitaisessa tilanteessa.

ja minä olen se toinen, joka puolustaa itseään, koska aloin suhteeseen varatun kanssa, kun pitkän ystävyyden jälkeen rakastuttiin. Ja todellakaan ei heittäydytty, vaan pidettiin yhteyttä ja harkittiin. Kumpikin teki tietoisen valinnan. Minun avioliitto oli käytännössä ohi, mies oli se joka valehtelikin ja huijasi minut aloittamaan suhteen. Loppupeleissä ei hänellä ollutkaan aikomustakaan jättää vaimoaan. Tai yritti sitä, mutta vaimo veti villinkortin esiin. Mut, ihan sama. Ei kukaan usko, vaikka kuinka väittäisi, että en todellakaan valinnut rakastuvani varattuun, tai halunnut varatun rakastuvan minuun. Yritin lopettaa suhteen monta kertaa, mutta mies aneli jaksamaan. Pyysi odottamaan, että saa rohkeutta jättää vaimonsa.

Kerro, mikä on se villikortti, mitä te toiset naiset aina sanotte, millä vaimo pakottaa miehen pysymään luonaan.

Villikortti on se, kun vaimo sanoo satuttavansa itseään. Tai sanoo, että mies ei näe enään ikinä lapsiaan, jos jättää vaimon.

Niinhän ne miehet selittää toisille toisille naisilleen. Ja naisreppanat uskoo ja jatkaa salasuhdetta. Voi voi

Tuolla joku väitti, että tietää lukemattoman määrän parisuhteita, joissa on hyvä uusperhe-elämä alkanut pettämisestä.

Minä tiedän vain sotkuisia eroja, joissa siitä salasuhteesta ei edes tullut parisuhdetta, vaan sekavaa elämää, missä lapset kärsi, vaimo kärsi, toinen nainen kärsi ja mieskin kärsi ja jopa alkoi ryyppäämään ja pilasi lopullisesti elämän. Jokunen pari on yrittänyt yhdessä ja tehty heti se ankkurilapsikin, mutta ero on tullut muutaman vuoden päästä. Kun oikein mietin, en tiedä yhtään suhdetta, joka olisi alkanut salasuhteena ja mukana olisi lapsia ja olisivat vielä yhdessä kymmenen vuoden päästä.

Aijjaa. Minä tiedän 4. Tiedän myös kaksi liittoa jotka jatkuivat salasuhteen päätyttyä ja yhden missä yksikään osapuoli ei jatkanut yhdessä.