Millainen olisi kissojen Aihe vapaa?

Apua! Ihmiseni yrittää koko ajan ottaa syliin!

Ruoan määrää vähennetty radikaalisti - miksi?

Miksei komea isoposkinen kolli kelpaa? Onko narttu leikattu vai missä vika?

UFO-kokemus?! Minut pistettiin laatikkoon ja vietiin paikkaan jossa tehtiin outoja kokeita!

Miten saan ihmiset lopettamaan lässytyksen? Osaavatko ne edes puhua kunnolla?

Miksi ihmiseni kaivelee hiekkalaatikosta jätökseni pois. Näen suuren vaivan peitellessäni niitä. Ja aina tuo ihminen ottaa lapion ja pistää kikkareet pussiin ja vie ne sitten mennessään.

Ja taaskaan ei ollut kanaa perattuna, kun tulin ulkoa sisälle. Mitä tässä talossa pitää tehdä, jotta saisi parempaa palvelua?

Pidättekö yhteyttä sukulaisiinne? Minä asun pikkusisareni ja ihmisteni kanssa. Olen kuullut, että kaksi aikaisempaa sisarustani asuvat isännän ystävällä, en ole tavannut heitä. Ihmiset ovat joskus haisseet niiltä, ja silloin on pitänyt nuuskutaa kovasti.

Pissiminen on taiteenlaji: eilen onnistuin pissimään niin, että vaikka kaikki tassut oli laatikossa, niin tuotos tuli ulkopuolelle.

Enkös ollut taitava? Vaan arvostiko emäntä yhtään, tuli siihen huiskimaan moppeineen....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa kissaretriittiin Tyrnävälle! Täällä on runsaasti pulleita hiiriä, ja voidaan järjestää yhteinen hiirijahti. Tiedossa kunnon kissojen perinnepäivät, tulkaa joukolla mukaan! Paras saalistaja palkitaan ja ilta päättyy yhteisiin naukujaisiin!😹😻😺

Kuka tekisi mulle Munsalan valjaat?

Tälläkertaa taitaakin olla kovempi kollijengi teilläpäin liikkeillä? Näkisitkö valjaista ovatko liivijengiä ihan ja tuontitavaraa häntää myöten?

Näin kyllä erikoisen linnun ettei tosikaan. Se oli musta ja nelikulmainen, jokaisella kulmalla pyöriviä siipiä kuin Hezekielin unessa se liikkui joka suuntaan ja surisi - käväisi pari kertaa aika lähellä mutta häipyi välkkyen hämärään. Nyt kyttään jos vielä ilmestyy ja laskeutuu matalammalle niin sen nappaan ja vien isännälle.

Nimeni on Tilla Kullervo Orvokki Marjaana Rosenlew, veljeni Nopsi Töpseli XIV, olemme kuninkaallista sukua ja tahdomme Felineä.

Vierailija kirjoitti:

Pidättekö yhteyttä sukulaisiinne? Minä asun pikkusisareni ja ihmisteni kanssa. Olen kuullut, että kaksi aikaisempaa sisarustani asuvat isännän ystävällä, en ole tavannut heitä. Ihmiset ovat joskus haisseet niiltä, ja silloin on pitänyt nuuskutaa kovasti.

Olin ennen ns. peräkammarin kolli (tosin pahus vie, pallit nipsaistiin pois ollessani aika nuori) ja elin lapsuudenkodissani äitini helmoissa 2-vuotiaaksi. Sitten ne hankkiutuivat minusta eroon, enkä nole nähnyt äitiäni sen koommin. Mutta hyvä niin, olen itsenäistynyt ja kasvanut aikuiseksi. Nykyiset palvelijani tekevät mitä pyydän, olen tyytyyväinen poikamiehenä, enkö erityisemmin kaipaa seuraa (palvelijat ovat kokeilleet sitä).

Fella von Sacred Birman

Voi pyhä birma, sinullahan menee hienosti. Nykyisin voi olla vaikea löytää hyvää palvelusväkeä.  Ei seura aina ole tarpeen. Jos on hyvä filosofiseeraamaan pärjää kyllä omassa seurassakin.

Voi jee, pääsin sienimettään! Eukko oli viikonloppuna luvannu lähtee naapurin emännän kanssa sieniä metästämään, mä meuhkasin kaks päivää vähän niinkun pitkin seiniä ja lopulta toi eukko tajus sanoo että jessus kyllä sun nyt pitää päästä ulos. 

Mettä oli aika erilainen kun puisto, oli pehmosta sammalta ja isoja jäyhännäkösiä puita. Kaikenlaisia jänniä hajuja tuli nenään ja mun piti tietty miettiä niitä ihan hiljaa paikallaan, olin kuulemma ilmetty Kisutatti.

Mä pääsen varmaan uudestaankin messiin koska noi nyt luulee että mä osaan ettiä niitä sieniä. Oikeestihan mä vaan olin hetken hiljaa oikein valppaan näkösenä, ja sitten toi eukkokin rupes ite kattelee tarkemmin ympärilleen.

Ohoh, saiko mun mettäretki teille kaikille kissanhiekat suuhun? 

Katin rontit, mitä kuuluu??

Aloitin urheilun koska aloin lötkistyä. Aloin tehdä syöksyjä ja yllättää isäntääni äkkirynnäköllä, ja hänkin innostui heti aamusta jahtaamaan minua, jatkan kunnes ollaan ihan poikki molemmat. Vahdin yhdellä silmällä koska on sopiva ylläripylläri aika. Olen hoikistunut kummasti ja olo on mainio.

Siis meillä on kommunikaatio- ja parisuhdeongelma tuon Ressun kanssa, se tulkitsee mua täysin väärin. Kun mä osoitan sille hellyyttä puskemalla, läpsimällä rakkaudellisesti päähän, niin se väläyttää hammasrivistöään, ärähtää ja kääntää selkänsä, mitä mä teen oikein väärin? Miksi se ei ymmärrä edes sitä, että me voitaisiin Ihan hyvin jakaa herkut, se on tosi itsekäs, Se haluu omia kaiken, mun rakkaimmat lelutkin, mun mitta alkaa pikkuhiljaa täyttyä!! En mee kyllä takaamaan, mitä teen sille, mulla on pari ässää hiassa! Auttakaa!

Nonniin, pitihän se arvata. Kuherruskuukautemme kolme ekaa viikkoa meni ihan letkeän mukavasti, mutta sitten tulikin ryppyjä rakkauteen. Siis toi mummo ei haluu syödä samalta lautaselta mun kanssa, voitteko kuvitella? Minä se oikein itseään pitää?! Meille tuli kauhee riita tästä pikkuasiasta, mä kerroin mun mielipiteeni sille tästä yhteisestä aterioinnista ainakin kakskytkertaa, mutta se ei suostunut keskustelemaan ollenkaan ja arvatkaa minkä törkeän tempun se mulle teki. No, mä olin juuri kaunistautunut yhteistä päivällistämme varten oikein kunnolla, silkkiturkki oikein kiilsi ja tassutkin oli niin samettiset ja mä pahaa aavistamatta asetuin yhteisen ateriamme ääreen (tai niin mä luulin), niin se suihkautti mun juhlapuvun märäksi! Mä vihaan sitä! Ikuisesti vihaan!

Mikä on helpoin tapa saada poskieni haju kämppäni kaikkiin esineisiin?

Nopeasti apua! Ihminen teki suursiivouksen ja kuukausien työ on nyt poissa, täällä ei tuoksu enää kodilta. En jaksaisi hinkata kaikkia esineitä yksitellen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on helpoin tapa saada poskieni haju kämppäni kaikkiin esineisiin?

Nopeasti apua! Ihminen teki suursiivouksen ja kuukausien työ on nyt poissa, täällä ei tuoksu enää kodilta. En jaksaisi hinkata kaikkia esineitä yksitellen.

Eipä tule mitään kikkaa mieleen. Itse olen melko kiireinen kun pitää ovenpielet ja sohva ja nojatuolit ja vaatekaapit aina hieroskella tuon tuostakin. Ihmistäkin joutuu välillä puskemaan ja kiehnäämään jaloissa, varsinkin kun se menee keittiöön pitää salamana juosta perään ja tekeytyä suloiseksi ja pyöriä jaloissa.

Ei ihmiset tajua kuinka paljon kotikissalla on hommaa.

Emäntä nolaa minut aina vieraille, kertomalla minun pentuaikaisia mokiani. No voin kertoa itse yhden jos se ei leviä täältä . Olin vasta tullut tähän kotiini ja minulle tuli isohätä. Emo oli opettanut hiekkalaatikon käytön, ja piipersin sinne. Kaivoin ja tälläsin ja viimein helpotti, mutta mihin se tuotos katosi. Se oli mennyt reunan yli lattialle. Emäntä sen siivosi pois.  Itse jo haluaisin unohtaa tuon , mutta usein sen kuulee kahvipöytä keskustelussa . Harmittaa.

Jouluvalot. Aina ne aiheuttavat kiistaa minun ja palvelijan välillä. En heti edes jaksa kommentoida, hän on niin pettynyt tapaani osoittaa mielipiteeni siitä, etten pitänyt tämän vuoden vaihtoehdosta.