Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
No onpas tää nyt hankalaa. Nappaako anoppi vieraidenkin vauvoja syliin kysymättä? Meneekö hän käymään muidenkin luona kutsumatta? Vai onko normaali kanssakäyminen oikeasti näin hankalaa vain kun on pojan perheestä kyse?
Asioista sovitaan normaalistikin, eikä vain tehdä. Käsi sydämellä, kuka miniä kehtaisi ovea avaamatta huutaa anopille että nyt ei sovi tulla, tai fyysisesti työntäisi ulos kun anoppi alkaakin kävellä sisälle heti kun ovi aukeaa? Hyvin harva tekisi niin yhtään kenellekään, koska ei halua olla törkeä. Jälkiviisautta tuo vaan on.
Nykyään voisin heittää anopin niskaperse-otteella pihalle tai soittaa poliisin hakemaan häirikön pois mun kotoa. Mutta silloin, kun tilanne oli akuutti, niin ei vaan kyennyt. Jotenkin sitä vaan jotenkin yritti tulla toimeen, vaikka tilanne oli paha. Kai se rauhoittuu? No ei rauhoitu.
Anoppi toisaalta työnsi mut sivuun, kun ovella yritin estää hänen sisäänmarssinsa. Miksi avasin oven? No kun se on normaalia käytöstä. Nykyään en avaa anopille ovea. En vastaa puheluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Jos ei pysty mieheensä, lapsensa isään, lapsen toiseen huoltajaan jonka kanssa asuu, luottamaan niin suhteessa on varmasti muutakin vikaa kuin sukulaiset.
Tuollaiset mummot tunnetaan, jyrää poikansa kuitenkin. Eihän se nytköän mitään rajoja hahmota.
Isän jättäminen vauvan "turvaksi" on ihan tyhjän kanssa, jos/kun äitinsä pitää poikansa toistaitoisena tollona. Mitä MIES voisi vauvoista tietää? Ja tätä toistellaan kuuluvaan ääneen joka tapaamisella.
Toki jos se anoppi on joku vähän hidas ja oikeasti vain tuijottaa, niin silloin lienee ihan harmiton.
Kaikkien tollojen kanssa sitten on naimisiin menty. Eli mies antaa pitää itseään tollona. Vaikeaa on, otan osaa.
Ei nyt niinkään. Mies varmaan osaa valita taistelunsa tuossa vaiheessa. Toisekseen, jos nyt ei ole väkivaltaisesti käyttäytyvästä hullusta tai juoposta, niin mies varmaan luulee, ettei siitä mummelin ylikävelystä ole mitään haittaa _juuri nyt_.
No onhan se tollo. Vaimohan KERTOO, että siitä ON haittaa, he ovat eron partaalla sen takia. Tollo on mies joka ei tajua että oma parisuhde on vaarassa perhe hajoamassa.
Suosittelisinkin eroa. Niin on vaikeata että. Parempi ottaa ero ja sitten etsiä uusi mies, ja saada uusi anoppi, joka taas on sekin täysi mänttipää ja rajaton ja polvästi ja vaaraksi lapselle.
Etsikää lapsellenne isäksi sellainen, jonka äiti on kuollut eikä äitipuoltakaan ole. Sitten voitte täällä nyyhkytellä, että kun ei ole lapsella mummoa, joka olisi lapsen kehityksen kannalta niin tärkeä. Voi kyynelvuo.
Käytännössä lapsellani ei ole isän puolelta mummoa, vaikka anoppi on hyvinkin elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.
No joko sinä olet sitten kirjoittanut tänne vuosien mittaan sata kertaa tästä anopistasi, tai sitten suurin piirtein kenenkään anoppi ei ole normaali. Kun just näitä "anoppi kurkkii ikkunoista ja vaatimalla vaatii päästä sisälle ja tekee tätä kaiken aikaa" -juttuja saa lukea täältä vähän väliä. Ikinä en ole kuullut omassa elämässäni, että kukaan, sen paremmin anoppi kuin kukaan muukaan, jäisi ihmisten pihoihin huutelemaan ja ovia hakkaamaan ja potkimaan ja raivoamaan, niin kuin täällä on esitetty.
Ja jostain ihme syystä sitä puhelimeen ei vain saada sitä estoa anopin soitoille. Nykyaikana, kun ei ole enää niitä lankapuhelimia! Ja nykyaikaiset miniät, jotka osaa kaiken. Niin sitä ne ei osaa. Ne anopin soitot vaan otetaan vastaan ja kuunnellaan ne haukkumisryöpyt sun muut, vaikka muitten ihmisten kohdalla ne pystytään ihan kätevästi estämään.
Eli oliskohan niin, että ne anopin puhelut halutaan ottaa vastaan, että voidaan valittaa niistä, tai sitten täällä hiukkasen sanoisinko väritellään.
Kun sen anopittoman elämän pystyy ihan hyvin itselleen järjestämään, ja sen jälkeen ei ole enää mitään haukkumista. Voi ihan hyvin viitata kintaalla, mutta ilmeisesti ei haluta. Tuohan se jännää elämään, kun saa kiukutella kamalasta anopista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
No onpas tää nyt hankalaa. Nappaako anoppi vieraidenkin vauvoja syliin kysymättä? Meneekö hän käymään muidenkin luona kutsumatta? Vai onko normaali kanssakäyminen oikeasti näin hankalaa vain kun on pojan perheestä kyse?
Asioista sovitaan normaalistikin, eikä vain tehdä. Käsi sydämellä, kuka miniä kehtaisi ovea avaamatta huutaa anopille että nyt ei sovi tulla, tai fyysisesti työntäisi ulos kun anoppi alkaakin kävellä sisälle heti kun ovi aukeaa? Hyvin harva tekisi niin yhtään kenellekään, koska ei halua olla törkeä. Jälkiviisautta tuo vaan on.
Tyypillisesti rajattomuus kohdistuu lähisukuun, näiden perheisiin ja omaisuuteen.
Rajaton ei käsitä rajoja vaan pitää yllämainittuja omana omaisuutenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.
No joko sinä olet sitten kirjoittanut tänne vuosien mittaan sata kertaa tästä anopistasi, tai sitten suurin piirtein kenenkään anoppi ei ole normaali. Kun just näitä "anoppi kurkkii ikkunoista ja vaatimalla vaatii päästä sisälle ja tekee tätä kaiken aikaa" -juttuja saa lukea täältä vähän väliä. Ikinä en ole kuullut omassa elämässäni, että kukaan, sen paremmin anoppi kuin kukaan muukaan, jäisi ihmisten pihoihin huutelemaan ja ovia hakkaamaan ja potkimaan ja raivoamaan, niin kuin täällä on esitetty.
Ja jostain ihme syystä sitä puhelimeen ei vain saada sitä estoa anopin soitoille. Nykyaikana, kun ei ole enää niitä lankapuhelimia! Ja nykyaikaiset miniät, jotka osaa kaiken. Niin sitä ne ei osaa. Ne anopin soitot vaan otetaan vastaan ja kuunnellaan ne haukkumisryöpyt sun muut, vaikka muitten ihmisten kohdalla ne pystytään ihan kätevästi estämään.
Eli oliskohan niin, että ne anopin puhelut halutaan ottaa vastaan, että voidaan valittaa niistä, tai sitten täällä hiukkasen sanoisinko väritellään.
Kun sen anopittoman elämän pystyy ihan hyvin itselleen järjestämään, ja sen jälkeen ei ole enää mitään haukkumista. Voi ihan hyvin viitata kintaalla, mutta ilmeisesti ei haluta. Tuohan se jännää elämään, kun saa kiukutella kamalasta anopista.
Minä hain kolme kertaa vuuden laajennetun lähestymiskiellon. Olen joutunut myös karsimaan kaikki lähisukulaiset koska heidän kauttaan urkittiin elämäämme ja pyrittiin sekaantumaan siihen.
Vaikka miten viittasi, jokin lonkero ylsi silti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Jos ei pysty mieheensä, lapsensa isään, lapsen toiseen huoltajaan jonka kanssa asuu, luottamaan niin suhteessa on varmasti muutakin vikaa kuin sukulaiset.
Tuollaiset mummot tunnetaan, jyrää poikansa kuitenkin. Eihän se nytköän mitään rajoja hahmota.
Isän jättäminen vauvan "turvaksi" on ihan tyhjän kanssa, jos/kun äitinsä pitää poikansa toistaitoisena tollona. Mitä MIES voisi vauvoista tietää? Ja tätä toistellaan kuuluvaan ääneen joka tapaamisella.
Toki jos se anoppi on joku vähän hidas ja oikeasti vain tuijottaa, niin silloin lienee ihan harmiton.
Kaikkien tollojen kanssa sitten on naimisiin menty. Eli mies antaa pitää itseään tollona. Vaikeaa on, otan osaa.
Ei nyt niinkään. Mies varmaan osaa valita taistelunsa tuossa vaiheessa. Toisekseen, jos nyt ei ole väkivaltaisesti käyttäytyvästä hullusta tai juoposta, niin mies varmaan luulee, ettei siitä mummelin ylikävelystä ole mitään haittaa _juuri nyt_.
No onhan se tollo. Vaimohan KERTOO, että siitä ON haittaa, he ovat eron partaalla sen takia. Tollo on mies joka ei tajua että oma parisuhde on vaarassa perhe hajoamassa.
Suosittelisinkin eroa. Niin on vaikeata että. Parempi ottaa ero ja sitten etsiä uusi mies, ja saada uusi anoppi, joka taas on sekin täysi mänttipää ja rajaton ja polvästi ja vaaraksi lapselle.
Etsikää lapsellenne isäksi sellainen, jonka äiti on kuollut eikä äitipuoltakaan ole. Sitten voitte täällä nyyhkytellä, että kun ei ole lapsella mummoa, joka olisi lapsen kehityksen kannalta niin tärkeä. Voi kyynelvuo.
Käytännössä lapsellani ei ole isän puolelta mummoa, vaikka anoppi on hyvinkin elossa.
Onneksi olkoon. Olet saavuttanut sen, mitä täällä niin moni haluaa, mutta ei vain ole osanneet toimia oikein. Sinä olet osannut ja pisteet siitä. Nyt voit keskittyä rauhalliseen ja hyvään perhe-elämääsi ilman haittatekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.
No joko sinä olet sitten kirjoittanut tänne vuosien mittaan sata kertaa tästä anopistasi, tai sitten suurin piirtein kenenkään anoppi ei ole normaali. Kun just näitä "anoppi kurkkii ikkunoista ja vaatimalla vaatii päästä sisälle ja tekee tätä kaiken aikaa" -juttuja saa lukea täältä vähän väliä. Ikinä en ole kuullut omassa elämässäni, että kukaan, sen paremmin anoppi kuin kukaan muukaan, jäisi ihmisten pihoihin huutelemaan ja ovia hakkaamaan ja potkimaan ja raivoamaan, niin kuin täällä on esitetty.
Ja jostain ihme syystä sitä puhelimeen ei vain saada sitä estoa anopin soitoille. Nykyaikana, kun ei ole enää niitä lankapuhelimia! Ja nykyaikaiset miniät, jotka osaa kaiken. Niin sitä ne ei osaa. Ne anopin soitot vaan otetaan vastaan ja kuunnellaan ne haukkumisryöpyt sun muut, vaikka muitten ihmisten kohdalla ne pystytään ihan kätevästi estämään.
Eli oliskohan niin, että ne anopin puhelut halutaan ottaa vastaan, että voidaan valittaa niistä, tai sitten täällä hiukkasen sanoisinko väritellään.
Kun sen anopittoman elämän pystyy ihan hyvin itselleen järjestämään, ja sen jälkeen ei ole enää mitään haukkumista. Voi ihan hyvin viitata kintaalla, mutta ilmeisesti ei haluta. Tuohan se jännää elämään, kun saa kiukutella kamalasta anopista.
Minä hain kolme kertaa vuuden laajennetun lähestymiskiellon. Olen joutunut myös karsimaan kaikki lähisukulaiset koska heidän kauttaan urkittiin elämäämme ja pyrittiin sekaantumaan siihen.
Vaikka miten viittasi, jokin lonkero ylsi silti
No sitä pitää ihmetellä, miten voitkin olla niin mielenkiintoinen henkilö, että sinua ja sinun elämääsi kaikki halusivat tutkia ja seurata ja siihen sekaantua. Taidat olla joku julkkis. Ainakin omassa elämässäsi. Mutta hyvä sinulle. Ja kaikkea hyvää tulevaisuuteesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.
No joko sinä olet sitten kirjoittanut tänne vuosien mittaan sata kertaa tästä anopistasi, tai sitten suurin piirtein kenenkään anoppi ei ole normaali. Kun just näitä "anoppi kurkkii ikkunoista ja vaatimalla vaatii päästä sisälle ja tekee tätä kaiken aikaa" -juttuja saa lukea täältä vähän väliä. Ikinä en ole kuullut omassa elämässäni, että kukaan, sen paremmin anoppi kuin kukaan muukaan, jäisi ihmisten pihoihin huutelemaan ja ovia hakkaamaan ja potkimaan ja raivoamaan, niin kuin täällä on esitetty.
Ja jostain ihme syystä sitä puhelimeen ei vain saada sitä estoa anopin soitoille. Nykyaikana, kun ei ole enää niitä lankapuhelimia! Ja nykyaikaiset miniät, jotka osaa kaiken. Niin sitä ne ei osaa. Ne anopin soitot vaan otetaan vastaan ja kuunnellaan ne haukkumisryöpyt sun muut, vaikka muitten ihmisten kohdalla ne pystytään ihan kätevästi estämään.
Eli oliskohan niin, että ne anopin puhelut halutaan ottaa vastaan, että voidaan valittaa niistä, tai sitten täällä hiukkasen sanoisinko väritellään.
Kun sen anopittoman elämän pystyy ihan hyvin itselleen järjestämään, ja sen jälkeen ei ole enää mitään haukkumista. Voi ihan hyvin viitata kintaalla, mutta ilmeisesti ei haluta. Tuohan se jännää elämään, kun saa kiukutella kamalasta anopista.
Minä hain kolme kertaa vuuden laajennetun lähestymiskiellon. Olen joutunut myös karsimaan kaikki lähisukulaiset koska heidän kauttaan urkittiin elämäämme ja pyrittiin sekaantumaan siihen.
Vaikka miten viittasi, jokin lonkero ylsi silti
No sitä pitää ihmetellä, miten voitkin olla niin mielenkiintoinen henkilö, että sinua ja sinun elämääsi kaikki halusivat tutkia ja seurata ja siihen sekaantua. Taidat olla joku julkkis. Ainakin omassa elämässäsi. Mutta hyvä sinulle. Ja kaikkea hyvää tulevaisuuteesi!
Rajattoman narsistin tytär jolla on ne himoitut lapsenlapset. Sisarukseni lapsettomia, narsistin hovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Jos ei pysty mieheensä, lapsensa isään, lapsen toiseen huoltajaan jonka kanssa asuu, luottamaan niin suhteessa on varmasti muutakin vikaa kuin sukulaiset.
Tuollaiset mummot tunnetaan, jyrää poikansa kuitenkin. Eihän se nytköän mitään rajoja hahmota.
Isän jättäminen vauvan "turvaksi" on ihan tyhjän kanssa, jos/kun äitinsä pitää poikansa toistaitoisena tollona. Mitä MIES voisi vauvoista tietää? Ja tätä toistellaan kuuluvaan ääneen joka tapaamisella.
Toki jos se anoppi on joku vähän hidas ja oikeasti vain tuijottaa, niin silloin lienee ihan harmiton.
Kaikkien tollojen kanssa sitten on naimisiin menty. Eli mies antaa pitää itseään tollona. Vaikeaa on, otan osaa.
Ei nyt niinkään. Mies varmaan osaa valita taistelunsa tuossa vaiheessa. Toisekseen, jos nyt ei ole väkivaltaisesti käyttäytyvästä hullusta tai juoposta, niin mies varmaan luulee, ettei siitä mummelin ylikävelystä ole mitään haittaa _juuri nyt_.
No onhan se tollo. Vaimohan KERTOO, että siitä ON haittaa, he ovat eron partaalla sen takia. Tollo on mies joka ei tajua että oma parisuhde on vaarassa perhe hajoamassa.
Suosittelisinkin eroa. Niin on vaikeata että. Parempi ottaa ero ja sitten etsiä uusi mies, ja saada uusi anoppi, joka taas on sekin täysi mänttipää ja rajaton ja polvästi ja vaaraksi lapselle.
Etsikää lapsellenne isäksi sellainen, jonka äiti on kuollut eikä äitipuoltakaan ole. Sitten voitte täällä nyyhkytellä, että kun ei ole lapsella mummoa, joka olisi lapsen kehityksen kannalta niin tärkeä. Voi kyynelvuo.
Käytännössä lapsellani ei ole isän puolelta mummoa, vaikka anoppi on hyvinkin elossa.
Onneksi olkoon. Olet saavuttanut sen, mitä täällä niin moni haluaa, mutta ei vain ole osanneet toimia oikein. Sinä olet osannut ja pisteet siitä. Nyt voit keskittyä rauhalliseen ja hyvään perhe-elämääsi ilman haittatekijöitä.
Kyllä se anopin varjo häiritsee elämää vieläkin, vaikka pahin näyttää olevan takana. Pelko siitä, että joutuu takaisin samaan helvettiin elää vahvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
No onpas tää nyt hankalaa. Nappaako anoppi vieraidenkin vauvoja syliin kysymättä? Meneekö hän käymään muidenkin luona kutsumatta? Vai onko normaali kanssakäyminen oikeasti näin hankalaa vain kun on pojan perheestä kyse?
Asioista sovitaan normaalistikin, eikä vain tehdä. Käsi sydämellä, kuka miniä kehtaisi ovea avaamatta huutaa anopille että nyt ei sovi tulla, tai fyysisesti työntäisi ulos kun anoppi alkaakin kävellä sisälle heti kun ovi aukeaa? Hyvin harva tekisi niin yhtään kenellekään, koska ei halua olla törkeä. Jälkiviisautta tuo vaan on.
Nykyään voisin heittää anopin niskaperse-otteella pihalle tai soittaa poliisin hakemaan häirikön pois mun kotoa. Mutta silloin, kun tilanne oli akuutti, niin ei vaan kyennyt. Jotenkin sitä vaan jotenkin yritti tulla toimeen, vaikka tilanne oli paha. Kai se rauhoittuu? No ei rauhoitu.
Anoppi toisaalta työnsi mut sivuun, kun ovella yritin estää hänen sisäänmarssinsa. Miksi avasin oven? No kun se on normaalia käytöstä. Nykyään en avaa anopille ovea. En vastaa puheluihin.
Aploodit. Kun ne anopit kerta kaikkiaan ei ole normaaleja, niin ei niitä tarvitse normaalisti kohdellakaan.
Minä olen ajanut ex-anoppini siskon pois pihastani, kun tuli siihen kännissä esittelemään uutta melkein teini-ikäistä poikaystäväänsä, kännissä kuin käki sekin. En avannut ovea, aukaisin vain ikkunan ja siitä käskin lähteä menemään samantien. No lähti ne. Menivät sitten anopille, joka sekin laittoi ne menemään. Naurettiin vieraillemme jälkeenpäin yhdessä. Olihan se sentään mieheni täti ja kummitäti, mutta kun ei ollut vierailukunnossa.
Anopista itsestään ei suuremmin ollut harmia, mutta tämä sisko joskus ilmestyi maille. Selvinpäin mukava ihminen ja olisin kahvit keittänyt kyllä. Mutta oli niin harvoin selvänä. Että joskus näinkin. Ja ihan vaan kevennyksenä tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää jutut täällä vaikuttaa ihan pimeiltä. Jankutetaan jotenkin kirjaimellisesti, miten anoppi ei osaa eikä tajua mitään ja mieskin on voimaton ja omituinen ja itse on uhri ja marttyyri. Ei saakeli.
Miten se anoppi nyt muka "tuijottaa" vauvaa? Eiköhän kyse ole vaan vauvan katsomisesta, mutta tuijottaminen on sanana kivempi, jotenkin tekee anopista hullun, joka hullun lailla tuijottaa.
Hoh hoi. Vaikeata on. Jos anoppi on oikeasti hullu, niin eikös se kuulu johonkin laitokseen tai avohoitoon?
Enkä ikimaailmassa usko, että KUKAAN anoppi väkisin tunkeutuu kenenkään kotiin. Siis tyyliin moottorisahalla sahaa oven halki, että pääsee sisään?
Ei tule. Ei tule vähemmälläkään vänkäämisellä. Ovissa on lukot ja anopilla on korvat ja kuulo. Hänelle voi sanoa, että ei nyt.
Ei takuulla jää siihen oven taakse riehumaan ja hakkaamaan ovea.
Ja saako se anoppi ottaa sen vauvan syliin vai ei? Kun kumpikin on väärin.
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.
No joko sinä olet sitten kirjoittanut tänne vuosien mittaan sata kertaa tästä anopistasi, tai sitten suurin piirtein kenenkään anoppi ei ole normaali. Kun just näitä "anoppi kurkkii ikkunoista ja vaatimalla vaatii päästä sisälle ja tekee tätä kaiken aikaa" -juttuja saa lukea täältä vähän väliä. Ikinä en ole kuullut omassa elämässäni, että kukaan, sen paremmin anoppi kuin kukaan muukaan, jäisi ihmisten pihoihin huutelemaan ja ovia hakkaamaan ja potkimaan ja raivoamaan, niin kuin täällä on esitetty.
Ja jostain ihme syystä sitä puhelimeen ei vain saada sitä estoa anopin soitoille. Nykyaikana, kun ei ole enää niitä lankapuhelimia! Ja nykyaikaiset miniät, jotka osaa kaiken. Niin sitä ne ei osaa. Ne anopin soitot vaan otetaan vastaan ja kuunnellaan ne haukkumisryöpyt sun muut, vaikka muitten ihmisten kohdalla ne pystytään ihan kätevästi estämään.
Eli oliskohan niin, että ne anopin puhelut halutaan ottaa vastaan, että voidaan valittaa niistä, tai sitten täällä hiukkasen sanoisinko väritellään.
Kun sen anopittoman elämän pystyy ihan hyvin itselleen järjestämään, ja sen jälkeen ei ole enää mitään haukkumista. Voi ihan hyvin viitata kintaalla, mutta ilmeisesti ei haluta. Tuohan se jännää elämään, kun saa kiukutella kamalasta anopista.
Nykyään on estot puhelimessa, sähköpostissa ja kaikissa some-kanavissa.
En minäkään ollut kuullut, että jos ovea ei avata kutsumattomalle vieraalle, niin kierretään taloa huhuillen ja ikkunoita koputellen. Hyvä, ettei hakenut tikkaita ja yrittänyt parvekkeen kautta sisälle. Kauhean "huolissaan" oli kun ovi olikin lukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Jos ei pysty mieheensä, lapsensa isään, lapsen toiseen huoltajaan jonka kanssa asuu, luottamaan niin suhteessa on varmasti muutakin vikaa kuin sukulaiset.
Tuollaiset mummot tunnetaan, jyrää poikansa kuitenkin. Eihän se nytköän mitään rajoja hahmota.
Isän jättäminen vauvan "turvaksi" on ihan tyhjän kanssa, jos/kun äitinsä pitää poikansa toistaitoisena tollona. Mitä MIES voisi vauvoista tietää? Ja tätä toistellaan kuuluvaan ääneen joka tapaamisella.
Toki jos se anoppi on joku vähän hidas ja oikeasti vain tuijottaa, niin silloin lienee ihan harmiton.
Kaikkien tollojen kanssa sitten on naimisiin menty. Eli mies antaa pitää itseään tollona. Vaikeaa on, otan osaa.
Ei nyt niinkään. Mies varmaan osaa valita taistelunsa tuossa vaiheessa. Toisekseen, jos nyt ei ole väkivaltaisesti käyttäytyvästä hullusta tai juoposta, niin mies varmaan luulee, ettei siitä mummelin ylikävelystä ole mitään haittaa _juuri nyt_.
No onhan se tollo. Vaimohan KERTOO, että siitä ON haittaa, he ovat eron partaalla sen takia. Tollo on mies joka ei tajua että oma parisuhde on vaarassa perhe hajoamassa.
Suosittelisinkin eroa. Niin on vaikeata että. Parempi ottaa ero ja sitten etsiä uusi mies, ja saada uusi anoppi, joka taas on sekin täysi mänttipää ja rajaton ja polvästi ja vaaraksi lapselle.
Etsikää lapsellenne isäksi sellainen, jonka äiti on kuollut eikä äitipuoltakaan ole. Sitten voitte täällä nyyhkytellä, että kun ei ole lapsella mummoa, joka olisi lapsen kehityksen kannalta niin tärkeä. Voi kyynelvuo.
Käytännössä lapsellani ei ole isän puolelta mummoa, vaikka anoppi on hyvinkin elossa.
Onneksi olkoon. Olet saavuttanut sen, mitä täällä niin moni haluaa, mutta ei vain ole osanneet toimia oikein. Sinä olet osannut ja pisteet siitä. Nyt voit keskittyä rauhalliseen ja hyvään perhe-elämääsi ilman haittatekijöitä.
Samoin minä, mutta siihen prosessiin meni 2 vuotta, kaikkeni yritin ennen sitä jotta asiat olisi saanut sovittua, jopa terapiaa, mutta ei auttanut, sitten tuli raja vastaan. Kun toinen osapuoli ei vaan millään halua tulla toimeen, niin asialle ei voi yhtään mitään, anoppi jopa väitteli vastaan kun olin samaa mieltä hänen kanssaan. Elämä on niin paljon helpompaa ilman anoppia, koko perhe voi paljon paremmin, lapsikaan ei kaipaa anoppia ollenkaan, en tiedä muistaako edes koko ihmistä. Mies kärsii tästä eniten valitettavasti, mutta vihdoinkin mies näkee kumpi osapuoli on se joka oikeasti riitelee.
Olen ollut kaikissa rooleissa elämässäni (miniä, anoppi, mummu jne) ja voin kaiken kokeneena (heh) sanoa, että jos anoppi ei kunnioita lapsensa parisuhdetta, perhettä, lapsenlasta, hän voi suksia sinne kuuluisaan kuuseen.
Miniänä koin joitakin loukkauksia. Rajojakin rikottiin. Nyt usealle anoppina ja mummuna olen valinnut toimintatavan, jossa rakastan kaikkia tasa-arvoisesti, vävyjä kuin poikia, miniöitä kuin tyttäriä. Esim lahjoissa tämä näkyy. Kyläilen vain sovitusti ja useimmiten kun tarvitaan luotettavaa vauvan/pikkulapsen hoitajaa. Puhun kunnioittavasti niistäkin jotka eivät ole läsnä.
Tämä ei ole omakehua vaan näillä säännöillä on välit hyvät ja minua kunnioitetaan. Puhun kauniisti jälkipolville myös edesmenneestä vaarista (eli puolisostani).
Mummut voivat tehdä elämästä helpompaa tai ihan tuhottoman vaikeaa.
Miettikää mummut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut kaikissa rooleissa elämässäni (miniä, anoppi, mummu jne) ja voin kaiken kokeneena (heh) sanoa, että jos anoppi ei kunnioita lapsensa parisuhdetta, perhettä, lapsenlasta, hän voi suksia sinne kuuluisaan kuuseen.
Miniänä koin joitakin loukkauksia. Rajojakin rikottiin. Nyt usealle anoppina ja mummuna olen valinnut toimintatavan, jossa rakastan kaikkia tasa-arvoisesti, vävyjä kuin poikia, miniöitä kuin tyttäriä. Esim lahjoissa tämä näkyy. Kyläilen vain sovitusti ja useimmiten kun tarvitaan luotettavaa vauvan/pikkulapsen hoitajaa. Puhun kunnioittavasti niistäkin jotka eivät ole läsnä.
Tämä ei ole omakehua vaan näillä säännöillä on välit hyvät ja minua kunnioitetaan. Puhun kauniisti jälkipolville myös edesmenneestä vaarista (eli puolisostani).
Mummut voivat tehdä elämästä helpompaa tai ihan tuhottoman vaikeaa.
Miettikää mummut!
Ei ne kaikki osaa kun on ne omat tarpeet ja vallanhalu.
Meillä meni välit juurikin mm siihen että appivanhemmat herjasi selän takana aina sitä lastaan ja tämän puolisoa joka ei ollut läsnä, rajattomuuteen ja kunnioituksen puutteeseen ka siihen että heiltä saatu kohtelu oli aina suoraan verrannollinen siihen paljonko mielisteli ja lahjoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Tämä. Olen myös ihmetellyt sitä, että vauva-aikana en ollut non stop päikkäreiden tarpeessa. Ja silloin kun olin, niin lapsen isä sai hoitovastuun. Ei siihen tunkeilevaa mummua tarvittu.
Niin sehän se tossa just olisikin tilanne. Kun mummo kerran vaan tuijottaa lasta niin eikö sen tuijottelun voi hoitaa silloin kun mies on vastuussa lapsesta ja äiti jossain toisaalla (esim nukkumassa kotona tai mitä nyt ikinä miehen vahtivuorolla onkaan tapana tehdä).
Ihan winwin tilanne, mies on tyytyväinen kun mummo näkee lasta, mummo on tyytyväinen kun näkee lasta ilman, että sitä pitää hoitaa, äiti on tyytyväinen kun ei näe mummoa ja saa omaa aikaa. Ja vauva on tyytyväinen kun suhde isään on vahva.
MIKSI sen mummon pitäisi päästä tuijottelemaan?
No sitähän kannattaa kysyä siltä isältä joka toivoo, että mummo pääsee tuijottelemaan. Itse en voi kuin arvailla syitä. Ehkä isä on ylpeä omasta jälkikasvustaan ja haluaa äitinsä näkevän lasta tai ehkä isä haluaa lapsensa oppivan tuntemaan tuijottelijamummon. Syillä ei sinäänsä ole näin ulkopuolisena mielestäni niin merkitystä. Jos lapsen huoltaja haluaa näyttää lastaan tuijottelijalle niin mikäs me ollaan tuomitsemaan 🤷🏼
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Tämä. Olen myös ihmetellyt sitä, että vauva-aikana en ollut non stop päikkäreiden tarpeessa. Ja silloin kun olin, niin lapsen isä sai hoitovastuun. Ei siihen tunkeilevaa mummua tarvittu.
Niin sehän se tossa just olisikin tilanne. Kun mummo kerran vaan tuijottaa lasta niin eikö sen tuijottelun voi hoitaa silloin kun mies on vastuussa lapsesta ja äiti jossain toisaalla (esim nukkumassa kotona tai mitä nyt ikinä miehen vahtivuorolla onkaan tapana tehdä).
Ihan winwin tilanne, mies on tyytyväinen kun mummo näkee lasta, mummo on tyytyväinen kun näkee lasta ilman, että sitä pitää hoitaa, äiti on tyytyväinen kun ei näe mummoa ja saa omaa aikaa. Ja vauva on tyytyväinen kun suhde isään on vahva.
MIKSI sen mummon pitäisi päästä tuijottelemaan?
No sitähän kannattaa kysyä siltä isältä joka toivoo, että mummo pääsee tuijottelemaan. Itse en voi kuin arvailla syitä. Ehkä isä on ylpeä omasta jälkikasvustaan ja haluaa äitinsä näkevän lasta tai ehkä isä haluaa lapsensa oppivan tuntemaan tuijottelijamummon. Syillä ei sinäänsä ole näin ulkopuolisena mielestäni niin merkitystä. Jos lapsen huoltaja haluaa näyttää lastaan tuijottelijalle niin mikäs me ollaan tuomitsemaan 🤷🏼
Ei henkisesti epävakaata saa huoltajakaan päästää lapsensa lähelle. Lasu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Tämä. Olen myös ihmetellyt sitä, että vauva-aikana en ollut non stop päikkäreiden tarpeessa. Ja silloin kun olin, niin lapsen isä sai hoitovastuun. Ei siihen tunkeilevaa mummua tarvittu.
Niin sehän se tossa just olisikin tilanne. Kun mummo kerran vaan tuijottaa lasta niin eikö sen tuijottelun voi hoitaa silloin kun mies on vastuussa lapsesta ja äiti jossain toisaalla (esim nukkumassa kotona tai mitä nyt ikinä miehen vahtivuorolla onkaan tapana tehdä).
Ihan winwin tilanne, mies on tyytyväinen kun mummo näkee lasta, mummo on tyytyväinen kun näkee lasta ilman, että sitä pitää hoitaa, äiti on tyytyväinen kun ei näe mummoa ja saa omaa aikaa. Ja vauva on tyytyväinen kun suhde isään on vahva.
Miten se vauvan ja isän suhdetta vahvistaa jos psykomummu kyylää vieressä?
Kun se isä hoitaa sitä lasta niin isän ja lapsen suhde siinä vahvistuu. Eri asia jos mummo kovasti olisi hoitamassa isän puolesta mutta mummon kuvauksesta ainakin saa kuvan, ettei mummoa hoitaminen kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Tämä. Olen myös ihmetellyt sitä, että vauva-aikana en ollut non stop päikkäreiden tarpeessa. Ja silloin kun olin, niin lapsen isä sai hoitovastuun. Ei siihen tunkeilevaa mummua tarvittu.
Niin sehän se tossa just olisikin tilanne. Kun mummo kerran vaan tuijottaa lasta niin eikö sen tuijottelun voi hoitaa silloin kun mies on vastuussa lapsesta ja äiti jossain toisaalla (esim nukkumassa kotona tai mitä nyt ikinä miehen vahtivuorolla onkaan tapana tehdä).
Ihan winwin tilanne, mies on tyytyväinen kun mummo näkee lasta, mummo on tyytyväinen kun näkee lasta ilman, että sitä pitää hoitaa, äiti on tyytyväinen kun ei näe mummoa ja saa omaa aikaa. Ja vauva on tyytyväinen kun suhde isään on vahva.
Miten se vauvan ja isän suhdetta vahvistaa jos psykomummu kyylää vieressä?
Kun se isä hoitaa sitä lasta niin isän ja lapsen suhde siinä vahvistuu. Eri asia jos mummo kovasti olisi hoitamassa isän puolesta mutta mummon kuvauksesta ainakin saa kuvan, ettei mummoa hoitaminen kiinnosta.
Hullun katseen alla mikään vahvistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aivan järkyttynyt vieläkin tän päiväsestä, sori sekava viestioon kirjottanut tänne aiemmin anopin ja miehen kummallisesta suhteesta, jossa ennen itsenäinen mieheni muuttui äidistään läheisriippuvaiseksi vauvan syntymän jälkeen.
Puoli vuotta on nyt tapeltu, kun mies haluaa näyttää vauvaa äidilleen jatkuvasti ja pitää salaa yhteyttä, koska triggeröidyn kuulemma anopista.
Anoppi tunki kylään viikko vauvan syntymästä kaksi kertaa ja pyytämättä, otin heti luulot pois kertomalla etten halua vieraita.
Olen monta kertaa erikseen kertonut, että vauva valvottaa, hänellä diagnosoitiin pahat allergiat ja vauva-aika on ollut superraskas.
Anoppi on hössöttänyt vain itsestään ja oikeudestaan nähdä vauvaa, ei kykene auttamaan hoidossa eikä ole yhtään kiinnostunut minun jaksamisesta.
Eikä hän vanhana juoppona ole pojastaankaan tai vauvasta kiinnostunut aidosti, mummo status on se tärkein.
Olen lähettänyt useita viestejä hänelle puolen vuoden aikana, joissa kerron tilanteesta, anoppi ei vastaa, vaan kiertää mut soittamalla miehelle.
Syyllistää, marisee ja uhriutuu, että miksen saa nähdä lapselastani!
Ei reagoi allergiapuheisiin, paitsi: nyt ei saa mummo antaa jäätelöä, oivoi!
Minäminäminä.
Kuin rikkinäinen levy hän jauhaa vain itsestään, ja kun vihdoin näkee vauvan, ei jaksa edes sylissä pitää istualtaan, vaan tuijottaa vauvaa. Anoppi on ainoa ihminen, kelle vauva ei hymyile, muuten on kuin hymypoika.
Tänään nostin kissan pöydälle,
kun miljoonatta kertaa riideltiin miehen kanssa anopista.
Mies huusi että olen mielisairas ja äitinsäkin on sitä mieltä, ja työkaverit ja että mä olen mustasukkainen sen äidistä, ei ole normaalia.
Pistin viestiä anopille ja kerroin että on riidelty nyt hänen takiaan puoli vuotta, että mies suhtautuu häneen ylisuojelevasti vaikka nyt pitäs saada rauha perheeseen.
Selitin miten olen ollut tosi väsynyt ja ettei anoppi kykene hoitamaan vauvaa fyysisesti, että en jaksa nyt kestitä vieraita.
Pyysin anteeksi jos on ollut laiminlyöty olo yms. ja että vauva nukkuukin huonosti jne.
Anoppi vastaa: MINULLA ON KAIKKI OK, OLEN TERVE JA JAKSAN KYLLÄ.
Pistin uuden viestin, jossa toivoin ettei hän syyllistäisi enää miestä, vaan antaisi nyt meille rauhan selvittää riita.
Anoppi: MINÄ VAIN IHMETTELEN MIKSEN SAA NÄHDÄ LAPSENLASTANI?!
Niinku MITÄ VITTUA?
Nyt tajusin ekaa kertaa mikä epäempaattinen monsteri anoppi on. Ei hän oikeasti välitä kuin itsestään.
Mies suuttui verisesti, kun tein särön hänen täydellisyyteensä ja kuulemma nolasin hänet äitinsä edessä.
Haluaa kuulemma erota.
HARMI.
Kyllä varmaan näkee anoppi poikaa kohta enemmän, notkannattiko tosiaan sotkeentua toisten parisuhteeseen ja uhriutua?
Oon just nyt täynnä pyhää vihaaanoppia ja miestä kohtaan. Anoppi, joka hoidatti muksunsa muilla ja dokasi koko näitten lapsuuden, onkin nyt miehelleni maailman tärkein asia.Vähän niinkuin anopillesi, mullekkin jäi vähän epäselväksi miksi mummo ei saisi nähdä vauvaa.
Jos mies kestitsee äitiään ja huolehtii vauvasta mummon kyläilyn ajan niin sinähän voit ihan hyvin mennä vaikka päikkäreille. Toisin kuin meillä teidän mummo ei ainakaan ole vaaraksi vauvalle jos hän vain tuijottelee lasta 🤔Päikkärit ja päikkärit. Aina tää sama jankutus.
Kuka äiti nukkuu ja jättää lapsen hoitajalle johon ei luota?
Tämä. Olen myös ihmetellyt sitä, että vauva-aikana en ollut non stop päikkäreiden tarpeessa. Ja silloin kun olin, niin lapsen isä sai hoitovastuun. Ei siihen tunkeilevaa mummua tarvittu.
Niin sehän se tossa just olisikin tilanne. Kun mummo kerran vaan tuijottaa lasta niin eikö sen tuijottelun voi hoitaa silloin kun mies on vastuussa lapsesta ja äiti jossain toisaalla (esim nukkumassa kotona tai mitä nyt ikinä miehen vahtivuorolla onkaan tapana tehdä).
Ihan winwin tilanne, mies on tyytyväinen kun mummo näkee lasta, mummo on tyytyväinen kun näkee lasta ilman, että sitä pitää hoitaa, äiti on tyytyväinen kun ei näe mummoa ja saa omaa aikaa. Ja vauva on tyytyväinen kun suhde isään on vahva.
MIKSI sen mummon pitäisi päästä tuijottelemaan?
No sitähän kannattaa kysyä siltä isältä joka toivoo, että mummo pääsee tuijottelemaan. Itse en voi kuin arvailla syitä. Ehkä isä on ylpeä omasta jälkikasvustaan ja haluaa äitinsä näkevän lasta tai ehkä isä haluaa lapsensa oppivan tuntemaan tuijottelijamummon. Syillä ei sinäänsä ole näin ulkopuolisena mielestäni niin merkitystä. Jos lapsen huoltaja haluaa näyttää lastaan tuijottelijalle niin mikäs me ollaan tuomitsemaan 🤷🏼
Ei henkisesti epävakaata saa huoltajakaan päästää lapsensa lähelle. Lasu.
Okei, miten sen ilmon muotoilisi?
"Mulla herää huoli lapsesta kun sen isä haluaa näyttää sitä äidilleen joka ei jaksa lasta hoitaa."
Kyllä muuten jää siihen ovelle koputtelemaan. Sitten kiertää taloa ja kurkkii ikkunoista sisälle soitellen pojalle ja miniälle.
Normaali ihminen ei toki näin tee. Mun anoppi teki.