Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10672)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ja vuorovaikutteinen yhdessäolo on parasta kaikissa ihmissuhteissa. Ei mikään muutu jos ei nämä toimi. Tämä ketju lienee jo elänyt aikansa. Aloittajan ja toistenkin vauvat jo esikouluun menossa.
Ongelma on iätön, eikä se eskari siltä suojele mitenkään.
Ja sitähän täällä ollaan tekemässä. Keskustelemassa. Jatkukoon keskustelu siis!
Nimenomaan ei suojele, ja sitä paitsi lapsiakin voi tulla lisää...
Itse asiassa lasten kasvaessa se vain pahenee, koska mummo yrittää määräillä lapsia ja lasten kautta ja olla suoraan näihin yhteydessä ja ohittaa vanhemmat täysin.
Tuli tästä mieleen kysyä mielipidettä?
Me oltiin ostamassa miehen puolelta suvusta tiskikonetta käytettynä.
Anoppi oli kertonut miehelle että sellainen olis myytävänä kun tiesi että me tarvittiin.
Hinta oli sovittu ja että me annetaan appiukolle rahaa ja hän hakee sen meille.
Meni viikko tai kaksi niin kysyin että tietäiskö anoppi mikä päivä sen tiskikoneen saisi.
Hän vastasi että odottavat että putkimies tulee irrottamaan sen.
Ajattelin että ok, ilmoittaa kun on se ajankohta.
Ei mennyt kauaa kun meidän 19v lapsi sanoi että tuo mummonsa oli soittanut hänelle ja pyytänyt tuota meidän lasta maksamaan sen tiskikoneen.
En suuttunut mutta ihmettelin kyllä että mitä nyt taas. Miksi ihmeessä meidän lapsen se pitäisi maksaa??
Kysyin tätä ja hän nyt oli vaan ajatellut että se olis kiva niin. Ihmettelin myös että maksamisesta oli jo aiemmin sovittu ja että ei kyse ole nyt hänen rahoista. Myönsi että ei olekaan, mutta vähän marttyroi että en tiennytkään että en saa aikuiselle ihmiselle soittaa.
Hernostuin kyllä vähän kun siitähän ei ole kyse ja näin sanoinkin.
Ihan asiallisesti sanoin myös että eiköhän se oo meidän päätettävissä kuka sen maksaa.
Mun olisi kuulema pitänyt myös osata päätellä, että tuo yksi lause häneltä tarkoitti juuri sitä hetkeä, mun mielestä taas siitä ei voinut päätellä että tarkoitti juuri sitä päivää vaan ehkä lähipäiviä. Minähän nimenomaan kysyin että mikä päivä.
Kommentoinko turhaan asiaa hänelle vai mitä mietitte tästä?Aika erikoinen pyyntö, että teini maksaisi teidän tiskikoneen.
No sitähän minäkin ihmettelin.
Mutta tämähän kääntyi siis siihen että minä olen ilkeä kun olen sitä mieltä että hän ei saisi aikuiselle lapsenlapselleen soittaa...En ymmärrä tuota logiikkaa. Varsinkin kun tuo tiskikone tulee teille, maksu sovittu ja sitten anoppi alkaa kysellä rahoja teidän lapselta kun olisi kiva niin? Ja mikä siinä se kiva on? Enkä kyllä ymmärrä,miten tuossa on kielletty soittamasta. Aika vilkas mielikuvitus mummulla.
Hän ajatteli että olis kiva että lapsi ostaisi sen vanhemmilleen.
Juu, outoa. Mun mielestä vaikka lapsellakin on rahaa, ei ole mitenkään hänen asia sitä maksaa. Mun mielestä hänen kuuluu säästää ihan omaa tulevaisuutta ja tiskikonetta varten.
Ja erityisesti ei ole isovanhemman asia sitä ehdotella lapselle.
Ja joo, en kieltänyt soittamasta, lähinnä en tykännyt että alkaa jo sovittua asia meidän ohi muuttelemaan ja erityisesti se, että ei tosiaan ole lapsen asia maksaa sitä.
Mut minkäs teet tuollaisten kanssa.Mun mielestä olisi surullista, että teini ostaisi vanhemmilleen tiskikoneen. Eikä tosiaan ole anopin asia alkaa sotkeutua asiaan, joka on jo sovittu. Onko anopilla muutenkin taipumusta työntää oma lusikkansa joka soppaan?
Sitäkin, mutta mun mielestä lähinnä järjetöntä.
En ymmärrä mistä sellaisen idean sai.
Kyllähän sillä on joskus ollut pahana tapana puuttua asioihin, pitkään ymmärsi olla taka-alalla mut nyt kun esim. tuokin lapsi on jo täysi-ikäinen, voi just näin ohittaa mut ja sopia asioita hänen kanssa. Mikä tietyllä tavalla onkin ok. Mut tästäkin mulle kitisi että en tiennytkään että astun jonkun varpaille kun puhun täysi-ikäisen kanssa.
Suoraan sanottuna v.ituttaa vieläkin kun ei tajua siitä ei ole kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä ketjua lukiessani että tapasin kultamummin viime kesänä leikkipuistossa! Olin siellä 1,5v lapseni kanssa kun tämä entuudestaan tuntematon mummo tuli kertomaan minulle että ei äidit tiedä ollenkaan kuinka rakkaita lapset ovat, sen voi ymmärtää vasta kun on mummi. Vain mummit voivat koko sydämestään rakastaan pieniä pupusia.
Paasausta riitti ja menin niin sanattomaksi etten osannut sanoa mitään. Nyt osaisin varautua paremmin.
No joo. Kuulostaa tutulta, paitsi että meillä myös pappa osaa tämän "mussukat on niiiin tärkeitä". Esimerkiksi kun sanoin, että ei meillä tarvitse käydä joka päivä kylässä, alkoi paasaus siitä miten tärkeitä mussukat on papalle ja en voi äitinä ymmärtää asiaa. Ja tokikaan käynnit eivät vähentyneet, koska papalla on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä ketjua lukiessani että tapasin kultamummin viime kesänä leikkipuistossa! Olin siellä 1,5v lapseni kanssa kun tämä entuudestaan tuntematon mummo tuli kertomaan minulle että ei äidit tiedä ollenkaan kuinka rakkaita lapset ovat, sen voi ymmärtää vasta kun on mummi. Vain mummit voivat koko sydämestään rakastaan pieniä pupusia.
Paasausta riitti ja menin niin sanattomaksi etten osannut sanoa mitään. Nyt osaisin varautua paremmin.
Nousipa oksennus kurkkuun tuosta "tarinasta" samoin kuin ap:n aloituksesta :( Miten joku isovanhempi pitää lastenlapsia terapialeluinaan? Pupusia... voi oksennus :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä ketjua lukiessani että tapasin kultamummin viime kesänä leikkipuistossa! Olin siellä 1,5v lapseni kanssa kun tämä entuudestaan tuntematon mummo tuli kertomaan minulle että ei äidit tiedä ollenkaan kuinka rakkaita lapset ovat, sen voi ymmärtää vasta kun on mummi. Vain mummit voivat koko sydämestään rakastaan pieniä pupusia.
Paasausta riitti ja menin niin sanattomaksi etten osannut sanoa mitään. Nyt osaisin varautua paremmin.
No joo. Kuulostaa tutulta, paitsi että meillä myös pappa osaa tämän "mussukat on niiiin tärkeitä". Esimerkiksi kun sanoin, että ei meillä tarvitse käydä joka päivä kylässä, alkoi paasaus siitä miten tärkeitä mussukat on papalle ja en voi äitinä ymmärtää asiaa. Ja tokikaan käynnit eivät vähentyneet, koska papalla on oikeus.
Vai oikeus. Missä on niiden vanhempien oikeus hoitaa pienet lapsensa ilman jatkuvaa "hyvää tarkoittavaa" neuvomista ja muuta päsmäröintiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä ketjua lukiessani että tapasin kultamummin viime kesänä leikkipuistossa! Olin siellä 1,5v lapseni kanssa kun tämä entuudestaan tuntematon mummo tuli kertomaan minulle että ei äidit tiedä ollenkaan kuinka rakkaita lapset ovat, sen voi ymmärtää vasta kun on mummi. Vain mummit voivat koko sydämestään rakastaan pieniä pupusia.
Paasausta riitti ja menin niin sanattomaksi etten osannut sanoa mitään. Nyt osaisin varautua paremmin.
No joo. Kuulostaa tutulta, paitsi että meillä myös pappa osaa tämän "mussukat on niiiin tärkeitä". Esimerkiksi kun sanoin, että ei meillä tarvitse käydä joka päivä kylässä, alkoi paasaus siitä miten tärkeitä mussukat on papalle ja en voi äitinä ymmärtää asiaa. Ja tokikaan käynnit eivät vähentyneet, koska papalla on oikeus.
Vai oikeus. Missä on niiden vanhempien oikeus hoitaa pienet lapsensa ilman jatkuvaa "hyvää tarkoittavaa" neuvomista ja muuta päsmäröintiä?
Semmoista oikeutta ei ole. Isovanhempien (ja erityisesti papan) touhuaminen loppui vasta kun uhkasin muuttaa vauvan kanssa pois. Meillä ei pappa kauheasti neuvonut, mutta pahimmillaan hän kävi kylässä 5 kertaa päivässä, koska vauva kasvaa niin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset kääntää aina kyljen, kun mummo haluaa halata. En ymmärrä mistä koko ihmeellinen halailu on keksitty, kun ei meillä lapsuudenkodissa ikinä, ikinä, ikinä halailtu. Täysin tunnekylmää touhua oli. Ja on minua kohtaan edelleen, olen täysin taksikuski tai ovimikko, en ihminen ollenkaan.
On näköjään töykeys ja tunnekylmyys periytynyt, kun et itsekään pidä taksikuskeja ja portsareita ihmisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäyksenä Ap:n pitäisi lähteä purkamaan omia tuntojaan- onko ollut epäkypsä, liian nuori äidiksi tultuaan. Synnytyksen jälkeinen baby blues jne. jos jatkuva epävarmuuden tunne äitiydestään? Tämän on ehkä mummu huomannutkin, halunnut auttaa? Tuliko edes mieleen Ap:n puolustajat? :)
Sivustahuutelijana, tuollaisessa tilanteessa tuetaan sitä äidin äitiyttä, eikä yritetä omia tämän äidin vauvaa omaksi terapialelukseen.
Ihan noinkaan se ei ole. Muistelen omia aikojani esikoisvauvan äitinä... Tuoreelle äidille voi olla yllättävä henkinen tuki nähdä muiden kiintymystä vauvaan. Että vauva ei mene rikki, pientä voi halia ja suukottaa , tunteita ei tarvitse pidätellä. Ja ajatusketju: vauva on noin rakas mummille/tädille/pappalle, sehän onkin ihana vauva myös minulle. Kaikille tuo ei toimi ja erityisen herkillä oleva äiti voi pitää pahanakin mutta se menee ohi- viisas mummi tukee kasvuprosessia , sanoittaa äidin tunteita. "Tuo tunne on normaalia ja se kuuluu äitiyteen". Lapsi jopa lähentää sukupolvien välejä
Henkinen tuki :O Joo, todella. Lähinnä tulee mieleen henkinen lyttääminen. Tai mitä muut ajattelee, jos joka tapaamisella saa kuunnella mummolta " mummo on tässä, enää ei ole mitään hätää/ varmaan äitisi parhaansa yrittää, mutta mummon pitää käydä katsomassa, että kaikki on hyvin/ ei äitisi sinua osaa hoitaa/ taasko se äiti kiusaa?
Ehkä olen epänormaali mutta meidän välit ei lähentyneet tämmöisen" henkisen tuen" seurauksena.Joo. Jäi multakin tuon "henkisen tuen" hyödyt kokematta. Koin ilmeisesti väärin, kun en ilahtunut mummun opastuksesta. Opastus oli siis mummun taukoamaton selostus siitä, mitä teen väärin. Jos muuta ei mummu keksinyt, niin muisteli mun vanhoja mokia. Jos ei muuta kitistävää keksinyt, niin vauvalla oli ihan liian vähän vaatetta. Välittömästi piti se mummun ihan itse kutoma villatakki pistää päälle, vaikka se oli hankala ja ruma. Ja kuuma kesällä.
Mummu riepotteli vauvaa kuin räsynukkea ja pussasi suulle. Yök. Yökkäisitte tekin, jos tietäisitte millaiset hampaat mummulla on. Kyllä hän tietää kuinka vauvaa käsitellään, väitti hän. Kun kielsin riepottelun, niin olin hysteerinen tai mielenvikainen.
Olisin kyllä pärjännyt paremmin ilman tätä lyttäävää "tukea".
Se on juurikin se ongelma kun mummo raivostuu kun yhtään sanoo vastaan ja sitten alkaa tuo mielenvikaiseksi haukkuminen, ihan kuin tuore äiti ei tietäisi yhtään mitään, varsinkin nykyään kun ei äidit ole edes hirveän nuoria enää, mene ja sano lähemmäs 40v naiselle että hän on liian herkkä, koska hän yrittää suojella vauvaa esim taudeilta kieltämällä suukottamisen. Ei tuo ole mitään tukemista. Eikö viisaan mummon pitänyt sanoittaa äidin tunteita ja kertoa että tunne on normaali, eikä heti väittää että äiti on mielenvikainen?
Tuo kirjoittaja kirjoitti muuten itse kans heti että ap on ollut epäkypsä ja liian nuori äidiksi tultuaan ja että hän kärsii baby bluesista..juurikin sitä samaa p*skaa mitä nää mummot suoltaa. Englanniksi tota kutsutaan gaslightingiksi ja tarkoitus on nimenomaan kieltää toisen tunteita ja saada tätä epäilemään todellisuutensa, näin "uhria" on helpompi manipuloida ja käyttää hyväkseen. Uskon että nämä mummot valitsevat tarkasti ajankohdan, yleensä se alkaa juuri kun tuote äiti on synnyttänyt esikoisensa ja hän on herkimmillään, kärsii usein unen puutteesta ja sopeutuu täysin uuteen elämän vauvan kanssa. Mummon käytös eskaloituu todella nopeasti, jotta tuore äiti ei ehdi/jaksa puolustautua kunnolla kun hän ei oikein edes tiedä mitä on tapahtumassa.
Tuo "nuori äiti" hokema on myös mielenkiintoinen. Olin 36 kun sain esikoisen ja anoppi jaksoi vain väittää, että nuorena äitinä et osaa/tajua/tiedä... Hän sai esikoisensa 20 vuotiaana.
Nuori ei tuossa tapauksessa viittaa äidin ikään, vaan äitinä oltuun aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Mitä säkin muiden allergioista tiedät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ja vuorovaikutteinen yhdessäolo on parasta kaikissa ihmissuhteissa. Ei mikään muutu jos ei nämä toimi. Tämä ketju lienee jo elänyt aikansa. Aloittajan ja toistenkin vauvat jo esikouluun menossa.
Ongelma on iätön, eikä se eskari siltä suojele mitenkään.
Ja sitähän täällä ollaan tekemässä. Keskustelemassa. Jatkukoon keskustelu siis!
Nimenomaan ei suojele, ja sitä paitsi lapsiakin voi tulla lisää...
Itse asiassa lasten kasvaessa se vain pahenee, koska mummo yrittää määräillä lapsia ja lasten kautta ja olla suoraan näihin yhteydessä ja ohittaa vanhemmat täysin.
Tuli tästä mieleen kysyä mielipidettä?
Me oltiin ostamassa miehen puolelta suvusta tiskikonetta käytettynä.
Anoppi oli kertonut miehelle että sellainen olis myytävänä kun tiesi että me tarvittiin.
Hinta oli sovittu ja että me annetaan appiukolle rahaa ja hän hakee sen meille.
Meni viikko tai kaksi niin kysyin että tietäiskö anoppi mikä päivä sen tiskikoneen saisi.
Hän vastasi että odottavat että putkimies tulee irrottamaan sen.
Ajattelin että ok, ilmoittaa kun on se ajankohta.
Ei mennyt kauaa kun meidän 19v lapsi sanoi että tuo mummonsa oli soittanut hänelle ja pyytänyt tuota meidän lasta maksamaan sen tiskikoneen.
En suuttunut mutta ihmettelin kyllä että mitä nyt taas. Miksi ihmeessä meidän lapsen se pitäisi maksaa??
Kysyin tätä ja hän nyt oli vaan ajatellut että se olis kiva niin. Ihmettelin myös että maksamisesta oli jo aiemmin sovittu ja että ei kyse ole nyt hänen rahoista. Myönsi että ei olekaan, mutta vähän marttyroi että en tiennytkään että en saa aikuiselle ihmiselle soittaa.
Hernostuin kyllä vähän kun siitähän ei ole kyse ja näin sanoinkin.
Ihan asiallisesti sanoin myös että eiköhän se oo meidän päätettävissä kuka sen maksaa.
Mun olisi kuulema pitänyt myös osata päätellä, että tuo yksi lause häneltä tarkoitti juuri sitä hetkeä, mun mielestä taas siitä ei voinut päätellä että tarkoitti juuri sitä päivää vaan ehkä lähipäiviä. Minähän nimenomaan kysyin että mikä päivä.
Kommentoinko turhaan asiaa hänelle vai mitä mietitte tästä?Aika erikoinen pyyntö, että teini maksaisi teidän tiskikoneen.
No sitähän minäkin ihmettelin.
Mutta tämähän kääntyi siis siihen että minä olen ilkeä kun olen sitä mieltä että hän ei saisi aikuiselle lapsenlapselleen soittaa...En ymmärrä tuota logiikkaa. Varsinkin kun tuo tiskikone tulee teille, maksu sovittu ja sitten anoppi alkaa kysellä rahoja teidän lapselta kun olisi kiva niin? Ja mikä siinä se kiva on? Enkä kyllä ymmärrä,miten tuossa on kielletty soittamasta. Aika vilkas mielikuvitus mummulla.
Hän ajatteli että olis kiva että lapsi ostaisi sen vanhemmilleen.
Juu, outoa. Mun mielestä vaikka lapsellakin on rahaa, ei ole mitenkään hänen asia sitä maksaa. Mun mielestä hänen kuuluu säästää ihan omaa tulevaisuutta ja tiskikonetta varten.
Ja erityisesti ei ole isovanhemman asia sitä ehdotella lapselle.
Ja joo, en kieltänyt soittamasta, lähinnä en tykännyt että alkaa jo sovittua asia meidän ohi muuttelemaan ja erityisesti se, että ei tosiaan ole lapsen asia maksaa sitä.
Mut minkäs teet tuollaisten kanssa.Mun mielestä olisi surullista, että teini ostaisi vanhemmilleen tiskikoneen. Eikä tosiaan ole anopin asia alkaa sotkeutua asiaan, joka on jo sovittu. Onko anopilla muutenkin taipumusta työntää oma lusikkansa joka soppaan?
Murrosikä on tahmamummolle vaikeaa aikaa, koska tietenkään siitä lapsenlapsesta ei halua päästää irti. Silti hän luo itselleen uuden roolin "teinin itsenäistäjänä" tms.
Meillä mummo tunki järjestämään teinille kesätyötä. Siis sopi ja järjesti keneltäkään kysymättä ja vain ilmoitti teinille (joka oli jo itse hankkinut itselleen kesätyön) ja veti palkokasvit takaraivoon, kun "meille ei mikään kelpaa".
Kun se rajattomuus on just sitä, että ihmiset on kuin palikoita joita ohjaillaan ilman että edes hahmottaa näillä olevan minkäänlaisia omia ajatuksia.
Ja tuo episodi oli sitten kokonaan minun syyni - ja häntä kiusatakseni järjestetty.
Tuokin on jännä. Mäkin lähdin ihan vain anopin kiusaksi lasteni ja ystävän ja hänen pesueensa kanssa retkelle juuri silloin, kun jotain nevöhööd-sukulaisia oli tulossa anopin luo kyläilemään. Sain edellisenä iltana myöhään viestin, jossa oli käsky tulla käymään huomenna. En mennyt, pysyin alkuperäisessä suunnitelmassani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Niin, minäkin "keksin" lapselleni tuon laktoosi-intoleranssin ja kissa-allergian. Äiti kun olen ja mummon sitten kuuluu näyttää, että keksin tällaisia. Lapsella on myös astma, joten hän meni niistä kissankarvoista täysin tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset kääntää aina kyljen, kun mummo haluaa halata. En ymmärrä mistä koko ihmeellinen halailu on keksitty, kun ei meillä lapsuudenkodissa ikinä, ikinä, ikinä halailtu. Täysin tunnekylmää touhua oli. Ja on minua kohtaan edelleen, olen täysin taksikuski tai ovimikko, en ihminen ollenkaan.
On näköjään töykeys ja tunnekylmyys periytynyt, kun et itsekään pidä taksikuskeja ja portsareita ihmisinä.
Mihinkäs sinulta on jäänyt lukutaito perimättä? Tuossa kerrotaan mummon asenteista, ei kirjoittajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ja vuorovaikutteinen yhdessäolo on parasta kaikissa ihmissuhteissa. Ei mikään muutu jos ei nämä toimi. Tämä ketju lienee jo elänyt aikansa. Aloittajan ja toistenkin vauvat jo esikouluun menossa.
Ongelma on iätön, eikä se eskari siltä suojele mitenkään.
Ja sitähän täällä ollaan tekemässä. Keskustelemassa. Jatkukoon keskustelu siis!
Nimenomaan ei suojele, ja sitä paitsi lapsiakin voi tulla lisää...
Itse asiassa lasten kasvaessa se vain pahenee, koska mummo yrittää määräillä lapsia ja lasten kautta ja olla suoraan näihin yhteydessä ja ohittaa vanhemmat täysin.
Tuli tästä mieleen kysyä mielipidettä?
Me oltiin ostamassa miehen puolelta suvusta tiskikonetta käytettynä.
Anoppi oli kertonut miehelle että sellainen olis myytävänä kun tiesi että me tarvittiin.
Hinta oli sovittu ja että me annetaan appiukolle rahaa ja hän hakee sen meille.
Meni viikko tai kaksi niin kysyin että tietäiskö anoppi mikä päivä sen tiskikoneen saisi.
Hän vastasi että odottavat että putkimies tulee irrottamaan sen.
Ajattelin että ok, ilmoittaa kun on se ajankohta.
Ei mennyt kauaa kun meidän 19v lapsi sanoi että tuo mummonsa oli soittanut hänelle ja pyytänyt tuota meidän lasta maksamaan sen tiskikoneen.
En suuttunut mutta ihmettelin kyllä että mitä nyt taas. Miksi ihmeessä meidän lapsen se pitäisi maksaa??
Kysyin tätä ja hän nyt oli vaan ajatellut että se olis kiva niin. Ihmettelin myös että maksamisesta oli jo aiemmin sovittu ja että ei kyse ole nyt hänen rahoista. Myönsi että ei olekaan, mutta vähän marttyroi että en tiennytkään että en saa aikuiselle ihmiselle soittaa.
Hernostuin kyllä vähän kun siitähän ei ole kyse ja näin sanoinkin.
Ihan asiallisesti sanoin myös että eiköhän se oo meidän päätettävissä kuka sen maksaa.
Mun olisi kuulema pitänyt myös osata päätellä, että tuo yksi lause häneltä tarkoitti juuri sitä hetkeä, mun mielestä taas siitä ei voinut päätellä että tarkoitti juuri sitä päivää vaan ehkä lähipäiviä. Minähän nimenomaan kysyin että mikä päivä.
Kommentoinko turhaan asiaa hänelle vai mitä mietitte tästä?Aika erikoinen pyyntö, että teini maksaisi teidän tiskikoneen.
No sitähän minäkin ihmettelin.
Mutta tämähän kääntyi siis siihen että minä olen ilkeä kun olen sitä mieltä että hän ei saisi aikuiselle lapsenlapselleen soittaa...En ymmärrä tuota logiikkaa. Varsinkin kun tuo tiskikone tulee teille, maksu sovittu ja sitten anoppi alkaa kysellä rahoja teidän lapselta kun olisi kiva niin? Ja mikä siinä se kiva on? Enkä kyllä ymmärrä,miten tuossa on kielletty soittamasta. Aika vilkas mielikuvitus mummulla.
Hän ajatteli että olis kiva että lapsi ostaisi sen vanhemmilleen.
Juu, outoa. Mun mielestä vaikka lapsellakin on rahaa, ei ole mitenkään hänen asia sitä maksaa. Mun mielestä hänen kuuluu säästää ihan omaa tulevaisuutta ja tiskikonetta varten.
Ja erityisesti ei ole isovanhemman asia sitä ehdotella lapselle.
Ja joo, en kieltänyt soittamasta, lähinnä en tykännyt että alkaa jo sovittua asia meidän ohi muuttelemaan ja erityisesti se, että ei tosiaan ole lapsen asia maksaa sitä.
Mut minkäs teet tuollaisten kanssa.Mun mielestä olisi surullista, että teini ostaisi vanhemmilleen tiskikoneen. Eikä tosiaan ole anopin asia alkaa sotkeutua asiaan, joka on jo sovittu. Onko anopilla muutenkin taipumusta työntää oma lusikkansa joka soppaan?
Murrosikä on tahmamummolle vaikeaa aikaa, koska tietenkään siitä lapsenlapsesta ei halua päästää irti. Silti hän luo itselleen uuden roolin "teinin itsenäistäjänä" tms.
Meillä mummo tunki järjestämään teinille kesätyötä. Siis sopi ja järjesti keneltäkään kysymättä ja vain ilmoitti teinille (joka oli jo itse hankkinut itselleen kesätyön) ja veti palkokasvit takaraivoon, kun "meille ei mikään kelpaa".
Kun se rajattomuus on just sitä, että ihmiset on kuin palikoita joita ohjaillaan ilman että edes hahmottaa näillä olevan minkäänlaisia omia ajatuksia.
Ja tuo episodi oli sitten kokonaan minun syyni - ja häntä kiusatakseni järjestetty.
Tuokin on jännä. Mäkin lähdin ihan vain anopin kiusaksi lasteni ja ystävän ja hänen pesueensa kanssa retkelle juuri silloin, kun jotain nevöhööd-sukulaisia oli tulossa anopin luo kyläilemään. Sain edellisenä iltana myöhään viestin, jossa oli käsky tulla käymään huomenna. En mennyt, pysyin alkuperäisessä suunnitelmassani.
Meillä on tämä sama. Soitetaan, että Maire-täti tuli käymään, tulkaa nyt heti tänne. Joo, meillä ei ole muuta elämää kuin päivystää kotona ja odottaa milloin pitäisi mennä näytille. Paras oli se, että olisi riittänyt, että veisin lapset sinne ja voisin itse mennä sitten alkuperäisen suunnitelman mukaisiin menoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Niin, minäkin "keksin" lapselleni tuon laktoosi-intoleranssin ja kissa-allergian. Äiti kun olen ja mummon sitten kuuluu näyttää, että keksin tällaisia. Lapsella on myös astma, joten hän meni niistä kissankarvoista täysin tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan.
Nämä on ihan uskomattomia juttuja. Kuka oikeasti uskaltaa lähteä leikkimään lapsen hengellä? Meillä onneksi vain kokeiltiin auttaako laktoositon ruokavalio lapsen mahaoireisiin, mutta mummon oli todella vaikea selvitä kuukautta niin, että ei saanut antaa tavallista jäätelöä, "eihän pieni määrä mitään haittaa". Hetkeksikään en voinut jättää mummoa lapsen kanssa kahdestaan, koska heti tilaisuuden tullen lykättiin jäätelöpuikko käteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu ja vuorovaikutteinen yhdessäolo on parasta kaikissa ihmissuhteissa. Ei mikään muutu jos ei nämä toimi. Tämä ketju lienee jo elänyt aikansa. Aloittajan ja toistenkin vauvat jo esikouluun menossa.
Ongelma on iätön, eikä se eskari siltä suojele mitenkään.
Ja sitähän täällä ollaan tekemässä. Keskustelemassa. Jatkukoon keskustelu siis!
Nimenomaan ei suojele, ja sitä paitsi lapsiakin voi tulla lisää...
Itse asiassa lasten kasvaessa se vain pahenee, koska mummo yrittää määräillä lapsia ja lasten kautta ja olla suoraan näihin yhteydessä ja ohittaa vanhemmat täysin.
Tuli tästä mieleen kysyä mielipidettä?
Me oltiin ostamassa miehen puolelta suvusta tiskikonetta käytettynä.
Anoppi oli kertonut miehelle että sellainen olis myytävänä kun tiesi että me tarvittiin.
Hinta oli sovittu ja että me annetaan appiukolle rahaa ja hän hakee sen meille.
Meni viikko tai kaksi niin kysyin että tietäiskö anoppi mikä päivä sen tiskikoneen saisi.
Hän vastasi että odottavat että putkimies tulee irrottamaan sen.
Ajattelin että ok, ilmoittaa kun on se ajankohta.
Ei mennyt kauaa kun meidän 19v lapsi sanoi että tuo mummonsa oli soittanut hänelle ja pyytänyt tuota meidän lasta maksamaan sen tiskikoneen.
En suuttunut mutta ihmettelin kyllä että mitä nyt taas. Miksi ihmeessä meidän lapsen se pitäisi maksaa??
Kysyin tätä ja hän nyt oli vaan ajatellut että se olis kiva niin. Ihmettelin myös että maksamisesta oli jo aiemmin sovittu ja että ei kyse ole nyt hänen rahoista. Myönsi että ei olekaan, mutta vähän marttyroi että en tiennytkään että en saa aikuiselle ihmiselle soittaa.
Hernostuin kyllä vähän kun siitähän ei ole kyse ja näin sanoinkin.
Ihan asiallisesti sanoin myös että eiköhän se oo meidän päätettävissä kuka sen maksaa.
Mun olisi kuulema pitänyt myös osata päätellä, että tuo yksi lause häneltä tarkoitti juuri sitä hetkeä, mun mielestä taas siitä ei voinut päätellä että tarkoitti juuri sitä päivää vaan ehkä lähipäiviä. Minähän nimenomaan kysyin että mikä päivä.
Kommentoinko turhaan asiaa hänelle vai mitä mietitte tästä?Aika erikoinen pyyntö, että teini maksaisi teidän tiskikoneen.
No sitähän minäkin ihmettelin.
Mutta tämähän kääntyi siis siihen että minä olen ilkeä kun olen sitä mieltä että hän ei saisi aikuiselle lapsenlapselleen soittaa...En ymmärrä tuota logiikkaa. Varsinkin kun tuo tiskikone tulee teille, maksu sovittu ja sitten anoppi alkaa kysellä rahoja teidän lapselta kun olisi kiva niin? Ja mikä siinä se kiva on? Enkä kyllä ymmärrä,miten tuossa on kielletty soittamasta. Aika vilkas mielikuvitus mummulla.
Hän ajatteli että olis kiva että lapsi ostaisi sen vanhemmilleen.
Juu, outoa. Mun mielestä vaikka lapsellakin on rahaa, ei ole mitenkään hänen asia sitä maksaa. Mun mielestä hänen kuuluu säästää ihan omaa tulevaisuutta ja tiskikonetta varten.
Ja erityisesti ei ole isovanhemman asia sitä ehdotella lapselle.
Ja joo, en kieltänyt soittamasta, lähinnä en tykännyt että alkaa jo sovittua asia meidän ohi muuttelemaan ja erityisesti se, että ei tosiaan ole lapsen asia maksaa sitä.
Mut minkäs teet tuollaisten kanssa.Mun mielestä olisi surullista, että teini ostaisi vanhemmilleen tiskikoneen. Eikä tosiaan ole anopin asia alkaa sotkeutua asiaan, joka on jo sovittu. Onko anopilla muutenkin taipumusta työntää oma lusikkansa joka soppaan?
Murrosikä on tahmamummolle vaikeaa aikaa, koska tietenkään siitä lapsenlapsesta ei halua päästää irti. Silti hän luo itselleen uuden roolin "teinin itsenäistäjänä" tms.
Meillä mummo tunki järjestämään teinille kesätyötä. Siis sopi ja järjesti keneltäkään kysymättä ja vain ilmoitti teinille (joka oli jo itse hankkinut itselleen kesätyön) ja veti palkokasvit takaraivoon, kun "meille ei mikään kelpaa".
Kun se rajattomuus on just sitä, että ihmiset on kuin palikoita joita ohjaillaan ilman että edes hahmottaa näillä olevan minkäänlaisia omia ajatuksia.
Ja tuo episodi oli sitten kokonaan minun syyni - ja häntä kiusatakseni järjestetty.
Tuokin on jännä. Mäkin lähdin ihan vain anopin kiusaksi lasteni ja ystävän ja hänen pesueensa kanssa retkelle juuri silloin, kun jotain nevöhööd-sukulaisia oli tulossa anopin luo kyläilemään. Sain edellisenä iltana myöhään viestin, jossa oli käsky tulla käymään huomenna. En mennyt, pysyin alkuperäisessä suunnitelmassani.
Meillä on tämä sama. Soitetaan, että Maire-täti tuli käymään, tulkaa nyt heti tänne. Joo, meillä ei ole muuta elämää kuin päivystää kotona ja odottaa milloin pitäisi mennä näytille. Paras oli se, että olisi riittänyt, että veisin lapset sinne ja voisin itse mennä sitten alkuperäisen suunnitelman mukaisiin menoihin.
Ihan sama ehdotus tuli mulle. Lapset näytille nevöhöödeille ja mä sit meen kaverin ja hänen lasten kanssa kotieläinpuistoon kuten suunniteltu. Anoppi tiesi suunnitelmistamme etukäteen.
Eipä ne allergiat mikään nykylapsien ongelma ole. Niitä ei vaan niin hyvin tutkittu, eikä osattu epäillä aiemmin. Sitäpaitsi elämme nykyisin paljon saastuneemmassa maailmassa.
Tuo on jännä juttu, miten hormonihuuruissa se mummo voi olla. Omalle esikoisellemme tuli vatsavaivoja tietyistä ruoka-aineista jo silloin, kun imetin, ja olin itse syönyt jotain oireita aiheuttavaa. Mummo tuhahteli pilkallisesti, että sillä nyt ei ole mitään vaikutusta, mitä äiti syö. Myöhemmin, kun hoitoalalla ollut naapuri oli tämän saman asian vahvistanut, niin se tultiin kertomaan minulle suurena uutisena.
Myöhemmin kävi niin, että sanoimme pariinkin kertaan, että ei tavallisia maitotuotteita, mutta tämä meni perille vasta, kun lapsi oli mummolassa hoidossa, ja oli saanut oireita. Saimme tietenkin moitteet, että se olisi pitänyt kertoa aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Niin, minäkin "keksin" lapselleni tuon laktoosi-intoleranssin ja kissa-allergian. Äiti kun olen ja mummon sitten kuuluu näyttää, että keksin tällaisia. Lapsella on myös astma, joten hän meni niistä kissankarvoista täysin tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan.
Nämä on ihan uskomattomia juttuja. Kuka oikeasti uskaltaa lähteä leikkimään lapsen hengellä? Meillä onneksi vain kokeiltiin auttaako laktoositon ruokavalio lapsen mahaoireisiin, mutta mummon oli todella vaikea selvitä kuukautta niin, että ei saanut antaa tavallista jäätelöä, "eihän pieni määrä mitään haittaa". Hetkeksikään en voinut jättää mummoa lapsen kanssa kahdestaan, koska heti tilaisuuden tullen lykättiin jäätelöpuikko käteen.
Kun se päsmäröinnin halu ja oikeassa olemisen tarve ajaa kaiken muun edelle.
Minä vielä erikseen kysyin, kysyin ja kysyin, että onko varma että Torista hankittu matto ei ole tullut kissakodista.
Hän tiesi sen tulleen sellaisesta ja silti erikseen oikein ohjasi lapset leikkimään siihen matolle.
Jälkeenpäin sitten selitti että "ei hän arvannut että ne karvat ei lähteneet kun hän tuuletti maton".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Niin, minäkin "keksin" lapselleni tuon laktoosi-intoleranssin ja kissa-allergian. Äiti kun olen ja mummon sitten kuuluu näyttää, että keksin tällaisia. Lapsella on myös astma, joten hän meni niistä kissankarvoista täysin tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan.
Kaverin lapsella on maitoallergia. Kun lapsi ensimmäisen kerran jätettiin isovanhemmille hoitoon, niin oli kaunis, lämmin kesäpäivä. Siinä mummu sitten päätti antaa lapselle jätskiä, kun se maistuisi niin hyvältä pienen suussa. Oli kyllä erittäin tietoinen allergiasta, mutta piti miniää vain hysteerisenä.
Seuraavaksi saikin soittaa ambulanssin. Lähellä oli, ettei kaikkitietävä miniäänsä halveksiva ääliö päässyt hautajaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quot=Vierailija]Osa isovanhemmista on ilmeisesti joko lukutaidottomia tai he eivät ymmärrä puhetta. Ehkäpä muistisairaus tai dementia vaivaa vanhuksia? Vai onko sittenkin menossa valtataistelu miniän tai vävyn kanssa? Mikähän siinä on niin vaikeata, että mummolassa - ja etenkin anoppilassa - alkaa heti valtataistelu???
Lyhytkin mummolakyläily raastaa vanhempien hermoja! Isovanhempien on kiusallaankin yritettävä muuttaa lapsen rytmiä mummolavierailulla päälaelleen. Jos lapsi menee kotona nukkumaan klo 20-21 mennessä, niin isovanhempien mielestä lapsi voisi valvoa mummolassa ainakin puoleenyöhön. Ja seuraavana aamuna on lapsilla silmät ristissä klo 14 aikaan iltapäivällä.
Kun kotona on ateriarytmi, niin mummolassa syödään koska sattuu. Ruokaa laitetaan, jos viitsitään. Jos ei viitsitä, niin lämmitetään eineksiä mikrossa. Välipaloja, makeaa ja sokerihöttöä tuputetaan lapsille ruoka-aikojen välillä, ettei tarvitse laittaa kunnollista ruokaa.
Kotona äiti ja isä valvovat lastensa TV:n ja tietokoneen katselua. Mummolassa väännetään televisio ja tietokone jo aamulla kukonlaulun aikaan auki. Isovanhempien tavoite on, että lapsi saa katsoa televisiosta kaikki ohjelmat. Tietokoneella saa pelata tuntikausia. On ihan sama, tuleeko televisiosta pelottavia ohjelmia tai mitä lapset tietokoneelta näkevät. Monet isovanhemmat eivät myöskään ymmärrä internetin ja sosiaalisen median vaaroja.
Sitten lasten vanhemmille - äidille ja isälle - valitetaan, että miksi käytte niin harvoin mummolassa. Miksiköhän???
Miksi isovanhemmat eivät ymmärrä lasten parasta? Lapselle on eduksi, jos aikuisilla on yhtenäiset tavat ja lapsen oman kodin sääntöjä kunnioitetaan mummolassakin. Lapsi on oppinut kotonaan tietyn päivärytmin. On järjetöntä kiusantekoa isovanhempien taholta sekoittaa lapsen rytmi päälaelleen.
Joten varokaa itsekkäitä ja hankalia isovanhempia. He tuhoavat vuosien kasvatustyön tulokset jo muutamassa päivässä!
Tuo riippuu vähän siitä elävätkö isovanhemmat tuolla tavalla itsekin vai onko kyseessä tosiaankin valtataistelusta. Omaa äitiäni ei ole ruoanlaitto koskaan kiinnostanut ja itsekin on paljon koneella työnsä puolesta ja muutenkin. En odota, että hän muuttuisi yhtäkkiä aivan eri ihmiseksi kun lapseni on käymässä, nukumme kotona ja minä huolehdin siitä että lapsi saa ruokaa, ongelmia ei ole ollut. Äitini ei ole koskaan valittanut ja on antanut meidän toimia lapsemme kanssa miten haluamme.
Samaa mieltä, ei anopin tarvitse muuttaa omaa elämänrytmiään miniän perheen rytmiin. Jos lapsenlapset tuodaan mummolle, siellä eletään mummolan mukaisesti. Lapsi ei todellakaan mene pilalle muutamasta erilaisesta päivästä, ei kuukaudestakaan. Lapset jos ketkä osaa joustaa, onhan niitä erilaisia päiviä siellä kotioloissakin.
Minun anoppini oli esiintyvä taiteilija ja sen mummolan "rytmi" oli niin erilainen kuin olla voi verrattuna siihen, miten meillä kotona tehtiin. Lapset rakasti olla mummolassa, kun siellä oli niin jännää. Voi sanoa, että vähän kuin päälaellaan kaikki. Kotona oltiin sitten taas kodin käytänteiden mukaan. Mitä ihmeen nipottajia te nykyäidit olette? Vai onko kaikki vain teeskentelyä? Herkkujen syöminen mummolassa ei ole ketään sairastuttanut ja tuskin ne myrkkyjä lapsille antaa. Jos lapsi ei halua olla mummolassa, niin sitten ette häntä sinne vie ja sillä siisti. Saatte te huolia elämäänne muutenkin.
Vanhemmilla ei ole mitään tarvetta viedä lasta mummolaan tai edes olla tekemisissä mummon kanssa.
Meillä mummo mm siedätti laktoosi-intolerantikkoa punaisella maidolla ja valehteli ettei ole kissankarvoja.
Lapsi tuli todella kipeäksi maidosta ka joutui sairaalaan kissankarvoista.
No just, ajattelinkin kirjoittaessani, että pitäisiköhän tähän nyt kumminkin ottaa allergiat esimerkiksi päinvastaisesta tapauksesta, mutta ajattelin, että ne jokainen ymmärtää muutenkin. Suurimmalla osalla lapsista kun ei ole allergioita.
Päinvastoin nykyään tuntuu olevan jokaisella lapsella joku allergia. Jos ei ole, niin kyllä äiti keksii hänelle sellaisen.
Niin, minäkin "keksin" lapselleni tuon laktoosi-intoleranssin ja kissa-allergian. Äiti kun olen ja mummon sitten kuuluu näyttää, että keksin tällaisia. Lapsella on myös astma, joten hän meni niistä kissankarvoista täysin tukkoon ja ambulanssilla sairaalaan.
Nämä on ihan uskomattomia juttuja. Kuka oikeasti uskaltaa lähteä leikkimään lapsen hengellä? Meillä onneksi vain kokeiltiin auttaako laktoositon ruokavalio lapsen mahaoireisiin, mutta mummon oli todella vaikea selvitä kuukautta niin, että ei saanut antaa tavallista jäätelöä, "eihän pieni määrä mitään haittaa". Hetkeksikään en voinut jättää mummoa lapsen kanssa kahdestaan, koska heti tilaisuuden tullen lykättiin jäätelöpuikko käteen.
Kun se päsmäröinnin halu ja oikeassa olemisen tarve ajaa kaiken muun edelle.
Minä vielä erikseen kysyin, kysyin ja kysyin, että onko varma että Torista hankittu matto ei ole tullut kissakodista.
Hän tiesi sen tulleen sellaisesta ja silti erikseen oikein ohjasi lapset leikkimään siihen matolle.
Jälkeenpäin sitten selitti että "ei hän arvannut että ne karvat ei lähteneet kun hän tuuletti maton".
Mummu ei taida olla innokas siivooja, kun ei tajua ettei tuuletus riitä?
Murrosikä on tahmamummolle vaikeaa aikaa, koska tietenkään siitä lapsenlapsesta ei halua päästää irti. Silti hän luo itselleen uuden roolin "teinin itsenäistäjänä" tms.
Meillä mummo tunki järjestämään teinille kesätyötä. Siis sopi ja järjesti keneltäkään kysymättä ja vain ilmoitti teinille (joka oli jo itse hankkinut itselleen kesätyön) ja veti palkokasvit takaraivoon, kun "meille ei mikään kelpaa".
Kun se rajattomuus on just sitä, että ihmiset on kuin palikoita joita ohjaillaan ilman että edes hahmottaa näillä olevan minkäänlaisia omia ajatuksia.
Ja tuo episodi oli sitten kokonaan minun syyni - ja häntä kiusatakseni järjestetty.