Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
No mä en kohta kahdeksan lapsen äitinä kaipaa enää mummoa tai ketään muutakaan ohjaamaan yhtään missään tai höösäämään hormoneineen.
Ymmärrän, että uusi lapsenlapsi kiinnostaa ja pidän sitä luonnollisena, mutta pidän luonnollisena myös tarvetta omaan tilaan vastasyntyneen vauvan kanssa.
Kyllä siihen tulokkaaseen muodostettua hyvän suhteen, vaikka vauvaa ei kohtulämpimänä yökylään ilman vanhempia saakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tultu nähtyä liian läheltä: kuspää miniöitä vaatimassa vihaamansa anopin vanhat Arabiat ja arvotavarat ja perinnöt. Eli rahat kelpaa.
Ian kaiken vanhoja astioita. Vanhojen ihmisten sisustusmaku on omituinen muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä isoäiti-ikäisissä on todella paljon kieroon kasvaneita. Onko tämä sitten edelleen sodan perintöä?
Kyllähän se itkettää, kun ei saa ITSE asunnon käsirahaa kokoon ;DDDDDDD
No niinpä!
Ahneus moninkertaistunut jälkeläisessä.
Kun sitä on luullut että vanhempansa maksavat kaikki kulut ja hoitavat lapsenlapset siinä sivussa.
Siitä ei pääse yli mitenkään, että ihan itse pitäisi.
Aika kuluukin sitten av-palstalla häröillessä. Kunnes yhtäkkiä huomaakin olevansa myöhäiskeski-ikäinen, mitääntekemätön ruikuttaja. Vuodet vierineet, eikä edes asunnon käsiraha ole koossa.
Mites jatkossa?
Eläkeläisiä on melkein 2 miljoonaa, ei heidän asunnoilla arvoa ole. Ei tule olemaan ostajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä isoäiti-ikäisissä on todella paljon kieroon kasvaneita. Onko tämä sitten edelleen sodan perintöä?
Kyllähän se itkettää, kun ei saa ITSE asunnon käsirahaa kokoon ;DDDDDDD
No niinpä!
Ahneus moninkertaistunut jälkeläisessä.
Kun sitä on luullut että vanhempansa maksavat kaikki kulut ja hoitavat lapsenlapset siinä sivussa.
Siitä ei pääse yli mitenkään, että ihan itse pitäisi.
Aika kuluukin sitten av-palstalla häröillessä. Kunnes yhtäkkiä huomaakin olevansa myöhäiskeski-ikäinen, mitääntekemätön ruikuttaja. Vuodet vierineet, eikä edes asunnon käsiraha ole koossa.
Mites jatkossa?
Eläkeläisiä on melkein 2 miljoonaa, ei heidän asunnoilla arvoa ole. Ei tule olemaan ostajia.
Perikunnat saa kerrostaloasuntoja mökeiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä isoäiti-ikäisissä on todella paljon kieroon kasvaneita. Onko tämä sitten edelleen sodan perintöä?
Kyllähän se itkettää, kun ei saa ITSE asunnon käsirahaa kokoon ;DDDDDDD
No niinpä!
Ahneus moninkertaistunut jälkeläisessä.
Kun sitä on luullut että vanhempansa maksavat kaikki kulut ja hoitavat lapsenlapset siinä sivussa.
Siitä ei pääse yli mitenkään, että ihan itse pitäisi.
Aika kuluukin sitten av-palstalla häröillessä. Kunnes yhtäkkiä huomaakin olevansa myöhäiskeski-ikäinen, mitääntekemätön ruikuttaja. Vuodet vierineet, eikä edes asunnon käsiraha ole koossa.
Mites jatkossa?
Eläkeläisiä on melkein 2 miljoonaa, ei heidän asunnoilla arvoa ole. Ei tule olemaan ostajia.
No ei ainakaan niillä, jotka ovat olleet ilman remonttia vuodesta 1967. Kuten mun oma anoppila, joka vielä sijaitsee muuttotappiokunnalla. Anoppi luulee asuvansa miljoonatalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tultu nähtyä liian läheltä: kuspää miniöitä vaatimassa vihaamansa anopin vanhat Arabiat ja arvotavarat ja perinnöt. Eli rahat kelpaa.
Miksi niin monet luulee, että muutamalla Arabian kannulla tekee helposti miljoonatilin?
Huh-huh! Tätä ketjua lukiessa kyllä omien appivanhempien arvostus on noussut pilviin. Asuvat ulkomailla mutta aina käydessään hoitivat lapsia ilomielin, samoin kun me kävimme siellä. Eivät arvostelleet vanhemmuuttamme, hyväksyivät ja kehuivat. Anoppini kehui jopa kauniiksi, vaikka olen mielestäni tavallisen näköinen. Lapset olivat heidän mielestään ihan täydellisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopilla on nyt niin paha mieli, kun lapset oli muutaman päivän mun vanhempien luona. Heti oli vaatimus pöydässä, että hänelle nyt vähintään yhtä monta päivää. Luottamuksen edelleen ollessa nolla, niin ainoa vastaus on ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole anoppia näkynyt muutamaan päivään. Loukkaantui, kun kielsin syöttämästä lapselle suklaata (allergia) sekä ettei herkkuja muutenkaan lapselle tarvitse tuputtamalla tuputtaa.
Nyt odottaa selkeästi minun nöyrtymistäni ja anteeksi pyytämistä "julmista sanoistani." No, odottakoon rauhassa.
Luultavasti viikon tai parin sisään alkaa miehen puhelin soida ja kuulua milloin saa lapsenlapsen hoitoon, kun ei saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan, kun miniä kyttää vieressä ja kommentoi ilkeästi ja kyllä herkkuja nyt pitää saada antaa milloin haluaa.
Huoh. Onneksi ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla, ettei anoppi jää lapsen kanssa yksin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole anoppia näkynyt muutamaan päivään. Loukkaantui, kun kielsin syöttämästä lapselle suklaata (allergia) sekä ettei herkkuja muutenkaan lapselle tarvitse tuputtamalla tuputtaa.
Nyt odottaa selkeästi minun nöyrtymistäni ja anteeksi pyytämistä "julmista sanoistani." No, odottakoon rauhassa.
Luultavasti viikon tai parin sisään alkaa miehen puhelin soida ja kuulua milloin saa lapsenlapsen hoitoon, kun ei saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan, kun miniä kyttää vieressä ja kommentoi ilkeästi ja kyllä herkkuja nyt pitää saada antaa milloin haluaa.
Huoh. Onneksi ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla, ettei anoppi jää lapsen kanssa yksin.
Kuka jaksaa nähdä tuollaista anoppia noin usein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole anoppia näkynyt muutamaan päivään. Loukkaantui, kun kielsin syöttämästä lapselle suklaata (allergia) sekä ettei herkkuja muutenkaan lapselle tarvitse tuputtamalla tuputtaa.
Nyt odottaa selkeästi minun nöyrtymistäni ja anteeksi pyytämistä "julmista sanoistani." No, odottakoon rauhassa.
Luultavasti viikon tai parin sisään alkaa miehen puhelin soida ja kuulua milloin saa lapsenlapsen hoitoon, kun ei saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan, kun miniä kyttää vieressä ja kommentoi ilkeästi ja kyllä herkkuja nyt pitää saada antaa milloin haluaa.
Huoh. Onneksi ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla, ettei anoppi jää lapsen kanssa yksin.
Kuka jaksaa nähdä tuollaista anoppia noin usein?
Mä yritin jaksaa, kun kyseessä oli kuitenkin puolison äiti. Elämääni palasi valo, kun aloin pitää puoliani ja kampesin anopin arjestani. Nykyään joudun sietämään häntä muutaman kerran vuodessa pari tuntia kerrallaan. Silloinkin pidän huolen, etten jää hänen kanssaan kaksin.
]
Olen samaa mieltä totta puhuen :( Olen kerran yrittänyt tuota etten antanut vauvaa vaikka oli kädet ojossa, sanoin että pidän nyt itse. Pahoitti mielensä tosi pahasti, istui kyyryssä sohvalla sen jälkeen. Kun en reagoinut tuohon "mököttämiseen", alkoi siivoamaan aggressiivisesti ja sanoi lopulta että "sinä saat pitää vauvaa kotona!" Hämmennyin niin että annoin vauvan hänelle. Nyt on harvennettu tapaamista mutta koko ajan tulee surkuttelevia viestejä ja miehelleni laittoi viimeksi ettei ole pystynyt nukkumaan. Mies säälii häntä!
ap[/quote]
En usko, että tämä on totta. Kuka aikuinen istuu ”selkä kyyryssä” osoittaen mieltään toisten sohvalla? Ja noi viestit, cmoon?
Siis jos toi olis totta, niin toi nainenhan olis siis sairas/tunut mieleltään ja tarvitsee asiantuntija-apua, ei sättimistä netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
]
Olen samaa mieltä totta puhuen :( Olen kerran yrittänyt tuota etten antanut vauvaa vaikka oli kädet ojossa, sanoin että pidän nyt itse. Pahoitti mielensä tosi pahasti, istui kyyryssä sohvalla sen jälkeen. Kun en reagoinut tuohon "mököttämiseen", alkoi siivoamaan aggressiivisesti ja sanoi lopulta että "sinä saat pitää vauvaa kotona!" Hämmennyin niin että annoin vauvan hänelle. Nyt on harvennettu tapaamista mutta koko ajan tulee surkuttelevia viestejä ja miehelleni laittoi viimeksi ettei ole pystynyt nukkumaan. Mies säälii häntä!ap
En usko, että tämä on totta. Kuka aikuinen istuu ”selkä kyyryssä” osoittaen mieltään toisten sohvalla? Ja noi viestit, cmoon?
Siis jos toi olis totta, niin toi nainenhan olis siis sairas/tunut mieleltään ja tarvitsee asiantuntija-apua, ei sättimistä netissä.
Voi kuule ku tietäisit vaa 😂 Voin ihan hyvin kuvitella omankin anopin käyttäytyvän noin.
Edellinen draamatuskohtaus omalle anopille tuli kun en tervehtinyt häntä tarpeeksi iloisesti ja riemulla 😝
Sen verran aloitus on metsässä että kaikki me tarvitaan toisiamme, ei kannata syyllistellä ketään ja ylentää itseään.
Meillä on ihana anoppi joka mielellään auttaa lapsiemme hoidossa kun tarvitaan.
Minun äitini rakastaa organiseerata ja järjestää ja "huolehtia". Sen kanssa menee aina niin, että se ihan jatkuva ympärillä pörrääminen ja rajattomuus alkaa käydä nin hermoon, että siihen hermostuu.
Alkoi mm buukkailla lapsilleni lääkäriaikoja, punnita salaa, soitella neuvolaan, tyrkyttäytyä naapureihin, luonnollisesti jauhoi kaikki asiamme kaikille sukulaisille ja naapureilleen, sekaantui jokaikiseen asiaan, tunki väliin kun puhuin lapsilleni, haki luvatta puistosta, haukkui mieheni...
Ja nyt itkee, kun olen kiittämätön. Kun hän vain pelkkää hyvää tarkoitti!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ihana anoppi joka mielellään auttaa lapsiemme hoidossa kun tarvitaan.
Miten se tähän liittyy?
Niinpä. Lain mukaan miniä ei peri appivanhemmiltaan edes palanutta tulitukkua ilman testamenttia.