Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No huh huh! Ihan aikaa tappaakseen lueskelen täällä kun oon niin yksinäinen. Ei minulla ole miniää. Loukkaannuin noista rumista testeistä. Mitä pahaa minä oon tehny teille? Olen 60 v
Mulle et ole tehnyt mitään. Et ole oma äitini (joka kyllä on hyvä mummu mun lapsille), etkä myöskään mun anoppi (joka ei ole hyvä mummu lapsilleni), ikä ei täsmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseton siskoni puhuu ”suvun lapsista” ja sekaantuu veljen lasten asioihin koko ajan
Tee palvelus veljesi vaimolle ja palauta siskosi maanpinnalle. Sinä voit tehdä sen paremmin kuin veljesi vaimo, koska olet lähisukua. Jos veljen vaimo tekee sen siskosi todennäköisesti kerää jotain salattua kaunaa. Tosin en tunne häntä, ehkä tekisi sen muutenkin tai sitten ei.
Joskus ihmisellä lähtee laukalle juurikin esim. yksinäisyyden takia, kuvitellaan, että muiden perhe-elämä jotenkin kuuluu heille. Kyllä siitä on ihan ok huomauttaa, että sekaanutkohan nyt vähän liikaa toisen perheen sisäisiin asioihin? Kysäistä vaikkapa, että pitäisitkö itse moisesta?
Siskolleni on aivan turha sanoa yhtikäs mitään. Hän on erehtymätön ja varsinkin lasten kasvattamisessa kaikkitietävä. Itse lakkasin jo lapsena kertomasta hänelle asioistani yhtään mitään. Hän saattaa yhtäkkiä haukkua pystyyn ja käyttää siinä sitten hyväkseen kaikki tiedonmurenatkin joilla loukata mahdollisimaan syvästi. Muistan ikuisesti miten hän oli kerran ratikasta nähnyt minut ja opiskelukaverini kävelemässä yliopiston lähellä ja seuraavan riidan yhteydessä alkoi riehua, miten minulla on "niin rumat ystävätkin" että hän ei ikinä sellaisten kanssa liikkuisi.
Kälyni oli niin pöllö että meni pari kertaa avautumaan siskolleni ja ne asiat on revitelty, märehditty ja paisuteltu nyt sataan kertaan. Sanoin kälylle että ei kannata kertoa yhtään mitään, eikä varsinkaan lasten kanssa antaa yhtään siimaa.
Oikein hyvä esimerkki siitä, että pelkästään ikä ei ratkaise, onko ihminen myrkyllinen. Kyllä niitä löytyy myös nuoremmasta sukupolvesta. Toisille tuo ominaisuus näyttää olevan myötäsyntyistä, jos kerran jo lapsena on ollut tuollainen inhottava tapaus.
Näkeehän sen tästäkin ketjusta. Jotkut, varsinkin loppupään kirjoittelijat on tosi häijyjä ja myrkyllisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseton siskoni puhuu ”suvun lapsista” ja sekaantuu veljen lasten asioihin koko ajan
Tee palvelus veljesi vaimolle ja palauta siskosi maanpinnalle. Sinä voit tehdä sen paremmin kuin veljesi vaimo, koska olet lähisukua. Jos veljen vaimo tekee sen siskosi todennäköisesti kerää jotain salattua kaunaa. Tosin en tunne häntä, ehkä tekisi sen muutenkin tai sitten ei.
Joskus ihmisellä lähtee laukalle juurikin esim. yksinäisyyden takia, kuvitellaan, että muiden perhe-elämä jotenkin kuuluu heille. Kyllä siitä on ihan ok huomauttaa, että sekaanutkohan nyt vähän liikaa toisen perheen sisäisiin asioihin? Kysäistä vaikkapa, että pitäisitkö itse moisesta?
Siskolleni on aivan turha sanoa yhtikäs mitään. Hän on erehtymätön ja varsinkin lasten kasvattamisessa kaikkitietävä. Itse lakkasin jo lapsena kertomasta hänelle asioistani yhtään mitään. Hän saattaa yhtäkkiä haukkua pystyyn ja käyttää siinä sitten hyväkseen kaikki tiedonmurenatkin joilla loukata mahdollisimaan syvästi. Muistan ikuisesti miten hän oli kerran ratikasta nähnyt minut ja opiskelukaverini kävelemässä yliopiston lähellä ja seuraavan riidan yhteydessä alkoi riehua, miten minulla on "niin rumat ystävätkin" että hän ei ikinä sellaisten kanssa liikkuisi.
Kälyni oli niin pöllö että meni pari kertaa avautumaan siskolleni ja ne asiat on revitelty, märehditty ja paisuteltu nyt sataan kertaan. Sanoin kälylle että ei kannata kertoa yhtään mitään, eikä varsinkaan lasten kanssa antaa yhtään siimaa.
Oikein hyvä esimerkki siitä, että pelkästään ikä ei ratkaise, onko ihminen myrkyllinen. Kyllä niitä löytyy myös nuoremmasta sukupolvesta. Toisille tuo ominaisuus näyttää olevan myötäsyntyistä, jos kerran jo lapsena on ollut tuollainen inhottava tapaus.
Näkeehän sen tästäkin ketjusta. Jotkut, varsinkin loppupään kirjoittelijat on tosi häijyjä ja myrkyllisiä.
Yhtään pyhimystä en ole vielä tavannut elämäni aikana. Enkä sellaiseksi väitä itseänikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseton siskoni puhuu ”suvun lapsista” ja sekaantuu veljen lasten asioihin koko ajan
Tee palvelus veljesi vaimolle ja palauta siskosi maanpinnalle. Sinä voit tehdä sen paremmin kuin veljesi vaimo, koska olet lähisukua. Jos veljen vaimo tekee sen siskosi todennäköisesti kerää jotain salattua kaunaa. Tosin en tunne häntä, ehkä tekisi sen muutenkin tai sitten ei.
Joskus ihmisellä lähtee laukalle juurikin esim. yksinäisyyden takia, kuvitellaan, että muiden perhe-elämä jotenkin kuuluu heille. Kyllä siitä on ihan ok huomauttaa, että sekaanutkohan nyt vähän liikaa toisen perheen sisäisiin asioihin? Kysäistä vaikkapa, että pitäisitkö itse moisesta?
Siskolleni on aivan turha sanoa yhtikäs mitään. Hän on erehtymätön ja varsinkin lasten kasvattamisessa kaikkitietävä. Itse lakkasin jo lapsena kertomasta hänelle asioistani yhtään mitään. Hän saattaa yhtäkkiä haukkua pystyyn ja käyttää siinä sitten hyväkseen kaikki tiedonmurenatkin joilla loukata mahdollisimaan syvästi. Muistan ikuisesti miten hän oli kerran ratikasta nähnyt minut ja opiskelukaverini kävelemässä yliopiston lähellä ja seuraavan riidan yhteydessä alkoi riehua, miten minulla on "niin rumat ystävätkin" että hän ei ikinä sellaisten kanssa liikkuisi.
Kälyni oli niin pöllö että meni pari kertaa avautumaan siskolleni ja ne asiat on revitelty, märehditty ja paisuteltu nyt sataan kertaan. Sanoin kälylle että ei kannata kertoa yhtään mitään, eikä varsinkaan lasten kanssa antaa yhtään siimaa.
Oikein hyvä esimerkki siitä, että pelkästään ikä ei ratkaise, onko ihminen myrkyllinen. Kyllä niitä löytyy myös nuoremmasta sukupolvesta. Toisille tuo ominaisuus näyttää olevan myötäsyntyistä, jos kerran jo lapsena on ollut tuollainen inhottava tapaus.
Näkeehän sen tästäkin ketjusta. Jotkut, varsinkin loppupään kirjoittelijat on tosi häijyjä ja myrkyllisiä.
Aivan. Tää yksi joka koko ajan kontrolloi mitä muut saisi kirjoittaa ja tää toinen "nelikymppinen kolmen lapsen äiti" joka sylkee sappea useissa ketjuissa. Säälittäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rauhaaaaa kaikille. Äitienpäivänä riittää kun sen mummon oma lapsi laittaa onnittelut. Nythän se vietto on kaikilla eristyksissä, ainakin järkevillä.
Myös kyläilyn voi hoitaa anopin poika, käväistä lasten kanssa viemässä kukka päivemmällä ja palata omaan kotiin. Jos onnittelu ei riitä.
Nyt katoan katsomasta tätä riitelyä. Hyvä vertaistukiketju meni pilalle turhan ilkeilyn takia.
Mun anopilla ei ollut poikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi jotkut isoäidit roikkuvat Vauva.fi-palstalla? Ja ties, vaikka palstalla olisi isoisiäkin. Vauva.fi-palstoilla keskustellaan raskaudesta, synnytyksestä, vauvoista, imetyksestä, lastenhoidosta, alle kouluikäisistä lapsista, lastenkasvatuksesta ja koululaisista. Harvalla +60-vuotiaalla vanhuksella on pieniä lapsia. Ja +60-vuotiaan naisen mahdollisuus tulla raskaaksi on jo melko olematon. Vai aikovatko iäkkäät naiset mahdollisesti hakeutua ulkomaille hedelmöityshoitoihin? Vanhuksille on olemassa oma ET-lehti (Ennen Tuonelaa), Osuuspankin Elohopeakerho ja muita ikäihmisten keskustelukerhoja. Vanhukset voivat vouhkata ja öyhöttää ikäistensä seurassa. Sieltä saa vertaistukea!
Huomasitko kirjoittaneesi Aihe vapaa- palstalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sain tukea täältä. Viime kesänä asiat alkoivat muuttumaan, kirjoitin silloin tänne tilanteestamme melkein appivanhempien naapurissa (etäisyyttä 500m). Neuvolasta sain ainoaksi neuvoksi kutsua anopin jollekin käynnille mukaan 🤦🏼♀️
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi jotkut isoäidit roikkuvat Vauva.fi-palstalla? Ja ties, vaikka palstalla olisi isoisiäkin. Vauva.fi-palstoilla keskustellaan raskaudesta, synnytyksestä, vauvoista, imetyksestä, lastenhoidosta, alle kouluikäisistä lapsista, lastenkasvatuksesta ja koululaisista. Harvalla +60-vuotiaalla vanhuksella on pieniä lapsia. Ja +60-vuotiaan naisen mahdollisuus tulla raskaaksi on jo melko olematon. Vai aikovatko iäkkäät naiset mahdollisesti hakeutua ulkomaille hedelmöityshoitoihin? Vanhuksille on olemassa oma ET-lehti (Ennen Tuonelaa), Osuuspankin Elohopeakerho ja muita ikäihmisten keskustelukerhoja. Vanhukset voivat vouhkata ja öyhöttää ikäistensä seurassa. Sieltä saa vertaistukea!
Ei keskustella. Kyllä noista otsikoista näkee, mistä täällä keskustellaan. Martina Aitolehdestä, naispoliisin kiusaamisesta, Ruotsin koronatilanteesta, miehestä, joka panee kaikkia, vapun vietosta, unelmahäistä, Sofia Belorfista, Masked Singersistä. ystävien tölväisyistä, lomailusta, kun ei pääse ulkomaille, sanoista, miten ne taivutetaan, narsistisista ihmisistä, yleensäkin noin tuhannesta asiasta, mitkä ei mitenkään liity vauvoihin. Eikä täällä kukaan vertaistukea saa. Kun joku kertoo miehensä kiukkukohtauksista tai miten selvitä jostakin aviokriisistä, niin vastaus on sitä luokkaa, että itsepä valitsit, lällällää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pariin kertaan kirjoittanut meidän vauvan isovanhemmasta tänne. Taas on tapahtunut jotain sellaista vähäistä mutta outoa, joka kertoo niin paljon koko dynamiikasta. Vauvamme on alkanut opetella puhumaan. Hän jokeltelee tavuja tyyliin nannannaa, tattattaa, tapailee mm. äitiä.
Tämä erikoinen isovanhempi oli aikaisemmin toivonut, että häntä kutsutaan nimellä "Elisabeth-isoäiti". Mummut ja mummit olivat hänestä rahvaanomaisia. Nyt kuitenkin, kun hän on tajunnut että todennäköisesti vauva oppii sanomaan "mummu" ennen kuin "isoäiti", hän vaihtoi kutsumanimensä. Se on nyt "maama Leelee (=jollain logiikalla lyhenne Elisabethista?)". Skype-puhelut hänen ja vauvan välillä ovat nyt sitä, että rouva hokee mairealla äänellä videolla "maamaa... maama... maama leelee..." On kyllä ihan hitusen erikoista. Mutta uskon, että jos vauva jonain päivänä sanoo tahallaan tai vahingossa "maama" niin se tulee olemaan taivaan merkki siitä, että hänhän se on vauvalle kaikkein tärkein.
Palasi mieleeni mummin toteamus esikoisen ollessa n. 1 vuotias. Olimme miehen kanssa iloinneet vauvan ensimmäisistä selkeitä sanoista kuten "äitt-tii". Mies oli jutellut isänsä kanssa puhelimessa ja maininnut että äiti- sana on viime aikoina tullut.
Minulle tuli mummolta (miehen äiti) viestiä sen päivän iltana; veemäiseen tyyliinsä laittoi jotenkin että "niinkö se mussukka jo puhuu:) tuossa vaiheessa ne tekee äänteitä, tietenkin voi kuulostaa sanalta mutta ei sieltä sanoja vielä tule...:)"
Merkillistä tässä on se että vauvan "amm-aumm"-äänteet vielä paljon pienempänä olivat = mummo. Muutaman viikon jaksoi jatkaa sitä "pikku kullan ensimmäinen sana oli mummo!!"-kohkausta mutta se hiipui sitten, osasyynä ehkä miehen hänelle lähettämä (ihan tahallaan siis) video jossa lapsi oli lattialla ja osoitti koiraa, huudahteli AUMM! AAAM!Tämä oli loistava! Ja ilahduttavaa, että ilmeisesti lapsen isä on äitinsä käytöksestä ainakin osin samoilla linjoilla.
Mies oli nähnyt äitinsä toimintaa isoveljensä esikoisen kanssa ja osasi jo raskausaikana varautua äitinsä käytökseen. Sanoi anteeksipyytelevästi että hänen äidiltään ei kannata kauheasti kysellä mitään neuvoja tai muuta koska se ei osaa käyttäytyä. Olin vähän että noh noh, mummot on sellaisia. Vähänpä mistään tiesin! Nykyään osaan arvostaa miehen kypsyyttä ja sitä ettei pelkää äitiään. Anoppi on pilannut välinsä luultavasti lopullisesti miehen veljeen ja sen vaimoon, jotka on huipputyyppejä ja meidän tukiverkkoa isovanhempien sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä pitäisi saada päättäjien tietoon että hyvin usein se isovanhempi EI OLE rakastava ja mukava.
Kaikki lehden paapoo suuria ikäluokkia (suomen varakkain ihmisryhmä) ja siitä syystä julkaisee lehdissä vain isovanhempia palvovia ja kiittäviä juttuja. Katsokaa vaikka perhe- ja vauvalehtiä, siellä aina isovanhemmat jotka hoitaa ja auttaa valtavasti, miten kolme sukupolvea tukee ja auttaa toisiaan, miten on niin rakastavaa ja lässynlää.
Oikeasti ne suurten ikäluokkien isovanhemmat on suurilta osin narsistisia, väkivaltaisia, itsekkäitä, osa välinpitämättömiä isovanhempia, osa raivoipäisiä iholle tunkevia rajattomia isovanhempia, osa juoppoja jne. Mutta kas kas, NÄISTÄ ei yksikään lehti ilinä kirjoita mitään kun pian boomerit suuttuu ja lopettaa lehtitilaukset.
Mulla on ollut 14v ajan lapsia, koko tämän ajan olen kärsinyt täisovanhempi-tuputuksesta, eli ”kai nyt isovanhemmat on joulua teillä, kai nyt vietätte kesää heidän kanssaan, onhan ne nyt teille tärkeimmät ihmiset, kyllähän te saatte niiltä apua ja tukea...” en jaksa edes muistella kaikkia noita tuputuksia ja isovanhempien tyrkytystä. Mutta kun ne EI OLE rakastavat isovanhemmat vaan väkivaltaiset hakkaajat.
Sorry että kiukuttaa mutta tästä isovanhempien kulta-patsastelusta pitäisi päästä oikeasti eroon ja lehtienkin joskus kirjoittaa siitä mikä on totuus, eikä siitä mikä on illuusiota.
Kirjoitat omien lastesi isovanhemmista, eikä ole mitään syytä epäillä kirjoituksesi todenperäisyyttä, mutta mihin perustat väitteesi, että SUURIN osa näistä suuria ikäluokkia edustavista isovanhemmistasi olisi narsisteja, väkivaltaisia, itsekkäitä jne.?
Sehän täytyisi näkyä elämänmenossa laajemminkin, eikä vain vauvapalstan kirjoituksissa. Olen jo isovanhempi itse ja nähnyt yhtä ja toista, mutta en ole koskaan törmännyt isovanhempiin, jotka olisivat väittämäsi kaltaisia. Tietysti ajattelen nyt niitä, jotka itse tunnen ja tiedän, enhän tietenkään voi tietää ja tuntea kaikkia ihmisiä. Mutta miksi omaan elämänpiiriini ei sitten näitä isovanhempia kuulu? Tuon väitteesi perusteella pitäisi kyllä jo kuulua.
Kukaan ei ole koskaan edes puhunut tällaisesta isovanhemmasta kohdallaan. Kyllä olen kuulut kaikenlaista arvostelua, enemmän ja vähemmän mairittelevaa, myös silloin, kun itse olin nuori äiti, mutta suoranaisesta väkivaltaisuudesta en ole kuullut ikinä, en myöskään narsisteista. Ei omakaan anoppini mikään ihana persoona ollut, mutta ei hän ollut myöskään väkivaltainen, ei narsistinen, ei itsekäs, ei raivopäinen eikä rajojaan ymmärtämätön juoppo. En ole kuullut yhdestäkään tällaisesta tapauksesta. Jos kuitenkin suurin osa heistä on tuollaisia, niin kyllä minun olisi elämäni aikana pitänyt nähdä ja kuulla. Vai mikä harvinaisuuskupla tämä minun sukulaisteni, tuttujeni, ystävieni ja työkavereideni piiri on?
Olen päinvastoin sitä mieltä, että suurin osa meistä tämän ikäisistä on ihan tavallisia ihmisiä. Ja myös ihan tavallisia luotettavia ja kunnollisia isovanhempia, joiden luo lapsenlapsia tuodaan ihan mielellään.
Vertailun vuoksi voin kyllä väittää, että narsistisempaa sukupolvea, kuin tämä nykyinen nuoriso, ei ole koskaan ollut. Jos milloin, niin nykyään nuoret palvoo omaa kuvaansa ja omaa elämäänsä aivan järjettömyyteen asti. Olen melko varma siitä, että tästä tullaan aikanaan maksamaan vielä iso hinta. Maksajat ovat heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Turhautuminen on ennenkin aiheuttanut henkilöpalvontaa ja suuria sotia.
Nykyinen nuoriso saattaa vaikuttaa itsekeskeisiltä, tekokynsineen ja -ripseineen, mutta ovat kaukana siitä. Moni heistä ovat vain epävarmoja, mikä on ihan normaalia teini-iässä. Töissä kun tuli nuori oppimaan, niin johan oli nää vanhat akat heti haukkumassa ja tuomitsemassa, kateellisia olivat vaan. Sitä en kyllä voi mitenkään ymmärtää miten 50-60v naiset kehtaavat niin rumasti puhua jostain 16v kiltistä ja fiksusta nuoresta. Itse olen 35v. Kyllä minä niille akoille sanoin, että nämä tytöt ovat teidän tulevia työkavereita, että käyttäytykää nyt kunnolla! Tää ei nyt kuitenkaan tähän ketjuun kuulu.
mä käyttäisin sanaa pinnallinen.
Nykynuoriso kantaa syvää huolta yhteiskunnallisista asioista- siis oikeasti, ei vaan mitään feikkivasemmistolaista hihhulointia kuin suuri ikäluokka. Ilmastosta, saastumisesta, ihmisoikeuksista jne.
Ei, kyllä suuret ikäluokat on tässäkin asiassa olleet edelläkävijöitä. Feikkivasemmistolaisuus ei kaikilta osin ollut feikkiä, vaan siihen sisältyi ihan oikeita poliittisia tavoitteita. Joistakin tuli oikeasti poliittisia päättäjiä, ja Suomen sosiaaliturva kehittyi juuri vasemmistolaisten puolueiden ajamana. Tottakai siinä liehui mukana myös kaikenlaisia ns. isäntappajia, joiden piti vain tahallaan ärsyttää omia porvarillisia taustojaan ja vanhempiaan, mutta näillä ei ollut merkitystä sen kummemmin. Takaisin sinne lihapatojensa ääreen ne menivät lopulta kaikki kuitenkin.
Ilmasto-ongelmista ei tiedetty, mutta saastuminen oli yksi asia, jota vastaan osattiin osoittaa mieltä jo silloin. 60-luvulta lähtien on aina nuoret olleet etunenässä näissä globaalisissa ongelmissa, kuinkahan monta mielenosoitusta luulisitte olleen ympäri maailmaa Vietnamin sodan tapahtumia vastaan ja koko sotaa vastaan? Ei yhtään vai? Ettekö te nykynuoret tiedä yhtään mitään 60- ja 70 -lukujen radikalismista? Se oli nimenomaan sen ajan nuorten toimintaa. Silloin todella noustiin vanhaa maailmaa vastaan. Silloin tehtiin teatteria, taidetta ja varsinkin lauluja, joilla haluttiin herättää päättäjien mielenkiinto. Paljonkos nykynuoret tekevät tällaista?
Olen itsekin ollut kampanjoimassa ihmisoikeuksien puolesta, silloin nuorena, kun oli mahdollisuuksia. Rotusorto oli meille aivan käsittämätön vääryys, mutta eipä tätä ole näköjään iskostunut nykynuoriin, jotka näyttää olevan rasistisempia kuin ikinä Suomen historiassa. Mitä nämä skinit oikein edustavat, suuria ikäluokkiako?
Tiedän nykyisissä nuorissa olevan paljonkin hyviä tyyppejä, jotka tuovat esille epäkohtia ja tekevät asioita niiden poissulkemiseksi, mutta kyllä sitä tekivät edellisetkin polvet. Olen ollut kampanjoimassa asunnottomuuttakin vastaan 60-luvulla. Muistan hyvinkin tuon ajan ja sen, että ns. kunnallisia vuokra-asuntoja alettiin rakentaa meidän kaupunkiimme juuri tuolloin. Asuntopula oli aivan kauhea yhteen aikaan. Samoin teimme koulussa ison projektityön, joka kohdistettiin paikalliseen isoon tuotantolaitokseen, joka todettiin tietyn vesialueen saastuttajaksi. Opettajat sen meillä teettivät ja innostus oli suuri ja sillä saimme myös näkyvyyttä niin että lopulta "isot herrat" taipuivat, toki siihen muitakin tahoja tarvittiin kuin vain me yksi koululuokka. Mutta varmasti olimme tekemässä jotain, millä oli merkityksensä. Tänä päivänä siitä vesistöstä kalastetaan ja siinä uidaan puhtaassa vedessä.
Ei tämä tähän ketjuun tietenkään kuulu, mutta pakko kertoa, että käsittäisitte, että teitä ennenkin on ollut ihan fiksua ja järkevää elämää.
Lopettakaa tämä tähän ja alkakaa keskustella siitä, miten vauva hoitaa isovanhempiaan vai mitä se oli.
Vietnamin sota kyllä tuomittiin laajalti etupäässä aktivistien toimesta ja rotusorto samoin mutta katosiko sodat, rotusorto, saastuttaminen jne? EI!
70- luvulla levisi huumeet, viina, tupakointi, vapaat suhteet, abortit, lasten kaltoinkohtelu ja aviottomat lapset!
Tykkään kovasti kun nämä nyky äidit hoitavat itse pikkulapsensa, näin he oppivat tuntemaan heidän persoonallisuutensa ja vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin!Ja äitien on ollut pakko viedä lapsensa hoitoon 3 kk ikäisinä kun ei ollut enempää äitiyslomaa ja sitten kun oli, niin väärin sekin, että hoidatetaan päiväkodeissa, mutta niinhän se tehdään nytkin.;
No, ei ihan niinkään, sillä puhun sen aikuisesta arvomaailmasta. Pääasia monilla oli saada se arava-asunto ja heti perään kesämökki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sain tukea täältä. Viime kesänä asiat alkoivat muuttumaan, kirjoitin silloin tänne tilanteestamme melkein appivanhempien naapurissa (etäisyyttä 500m). Neuvolasta sain ainoaksi neuvoksi kutsua anopin jollekin käynnille mukaan 🤦🏼♀️
Mitä ihmettä? Anoppi sinne neuvolaan mukaan. Miksi?
Sain kerran tukea apelta, oli mun kaa samaa mieltä. Anoppi uhkaili erolla samana iltana, ja avautui siitä miehelleni...että sellainen soppa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä pitäisi saada päättäjien tietoon että hyvin usein se isovanhempi EI OLE rakastava ja mukava.
Kaikki lehden paapoo suuria ikäluokkia (suomen varakkain ihmisryhmä) ja siitä syystä julkaisee lehdissä vain isovanhempia palvovia ja kiittäviä juttuja. Katsokaa vaikka perhe- ja vauvalehtiä, siellä aina isovanhemmat jotka hoitaa ja auttaa valtavasti, miten kolme sukupolvea tukee ja auttaa toisiaan, miten on niin rakastavaa ja lässynlää.
Oikeasti ne suurten ikäluokkien isovanhemmat on suurilta osin narsistisia, väkivaltaisia, itsekkäitä, osa välinpitämättömiä isovanhempia, osa raivoipäisiä iholle tunkevia rajattomia isovanhempia, osa juoppoja jne. Mutta kas kas, NÄISTÄ ei yksikään lehti ilinä kirjoita mitään kun pian boomerit suuttuu ja lopettaa lehtitilaukset.
Mulla on ollut 14v ajan lapsia, koko tämän ajan olen kärsinyt täisovanhempi-tuputuksesta, eli ”kai nyt isovanhemmat on joulua teillä, kai nyt vietätte kesää heidän kanssaan, onhan ne nyt teille tärkeimmät ihmiset, kyllähän te saatte niiltä apua ja tukea...” en jaksa edes muistella kaikkia noita tuputuksia ja isovanhempien tyrkytystä. Mutta kun ne EI OLE rakastavat isovanhemmat vaan väkivaltaiset hakkaajat.
Sorry että kiukuttaa mutta tästä isovanhempien kulta-patsastelusta pitäisi päästä oikeasti eroon ja lehtienkin joskus kirjoittaa siitä mikä on totuus, eikä siitä mikä on illuusiota.
Kirjoitat omien lastesi isovanhemmista, eikä ole mitään syytä epäillä kirjoituksesi todenperäisyyttä, mutta mihin perustat väitteesi, että SUURIN osa näistä suuria ikäluokkia edustavista isovanhemmistasi olisi narsisteja, väkivaltaisia, itsekkäitä jne.?
Sehän täytyisi näkyä elämänmenossa laajemminkin, eikä vain vauvapalstan kirjoituksissa. Olen jo isovanhempi itse ja nähnyt yhtä ja toista, mutta en ole koskaan törmännyt isovanhempiin, jotka olisivat väittämäsi kaltaisia. Tietysti ajattelen nyt niitä, jotka itse tunnen ja tiedän, enhän tietenkään voi tietää ja tuntea kaikkia ihmisiä. Mutta miksi omaan elämänpiiriini ei sitten näitä isovanhempia kuulu? Tuon väitteesi perusteella pitäisi kyllä jo kuulua.
Kukaan ei ole koskaan edes puhunut tällaisesta isovanhemmasta kohdallaan. Kyllä olen kuulut kaikenlaista arvostelua, enemmän ja vähemmän mairittelevaa, myös silloin, kun itse olin nuori äiti, mutta suoranaisesta väkivaltaisuudesta en ole kuullut ikinä, en myöskään narsisteista. Ei omakaan anoppini mikään ihana persoona ollut, mutta ei hän ollut myöskään väkivaltainen, ei narsistinen, ei itsekäs, ei raivopäinen eikä rajojaan ymmärtämätön juoppo. En ole kuullut yhdestäkään tällaisesta tapauksesta. Jos kuitenkin suurin osa heistä on tuollaisia, niin kyllä minun olisi elämäni aikana pitänyt nähdä ja kuulla. Vai mikä harvinaisuuskupla tämä minun sukulaisteni, tuttujeni, ystävieni ja työkavereideni piiri on?
Olen päinvastoin sitä mieltä, että suurin osa meistä tämän ikäisistä on ihan tavallisia ihmisiä. Ja myös ihan tavallisia luotettavia ja kunnollisia isovanhempia, joiden luo lapsenlapsia tuodaan ihan mielellään.
Vertailun vuoksi voin kyllä väittää, että narsistisempaa sukupolvea, kuin tämä nykyinen nuoriso, ei ole koskaan ollut. Jos milloin, niin nykyään nuoret palvoo omaa kuvaansa ja omaa elämäänsä aivan järjettömyyteen asti. Olen melko varma siitä, että tästä tullaan aikanaan maksamaan vielä iso hinta. Maksajat ovat heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Turhautuminen on ennenkin aiheuttanut henkilöpalvontaa ja suuria sotia.
Nykyinen nuoriso saattaa vaikuttaa itsekeskeisiltä, tekokynsineen ja -ripseineen, mutta ovat kaukana siitä. Moni heistä ovat vain epävarmoja, mikä on ihan normaalia teini-iässä. Töissä kun tuli nuori oppimaan, niin johan oli nää vanhat akat heti haukkumassa ja tuomitsemassa, kateellisia olivat vaan. Sitä en kyllä voi mitenkään ymmärtää miten 50-60v naiset kehtaavat niin rumasti puhua jostain 16v kiltistä ja fiksusta nuoresta. Itse olen 35v. Kyllä minä niille akoille sanoin, että nämä tytöt ovat teidän tulevia työkavereita, että käyttäytykää nyt kunnolla! Tää ei nyt kuitenkaan tähän ketjuun kuulu.
mä käyttäisin sanaa pinnallinen.
Nykynuoriso kantaa syvää huolta yhteiskunnallisista asioista- siis oikeasti, ei vaan mitään feikkivasemmistolaista hihhulointia kuin suuri ikäluokka. Ilmastosta, saastumisesta, ihmisoikeuksista jne.
Ei, kyllä suuret ikäluokat on tässäkin asiassa olleet edelläkävijöitä. Feikkivasemmistolaisuus ei kaikilta osin ollut feikkiä, vaan siihen sisältyi ihan oikeita poliittisia tavoitteita. Joistakin tuli oikeasti poliittisia päättäjiä, ja Suomen sosiaaliturva kehittyi juuri vasemmistolaisten puolueiden ajamana. Tottakai siinä liehui mukana myös kaikenlaisia ns. isäntappajia, joiden piti vain tahallaan ärsyttää omia porvarillisia taustojaan ja vanhempiaan, mutta näillä ei ollut merkitystä sen kummemmin. Takaisin sinne lihapatojensa ääreen ne menivät lopulta kaikki kuitenkin.
Ilmasto-ongelmista ei tiedetty, mutta saastuminen oli yksi asia, jota vastaan osattiin osoittaa mieltä jo silloin. 60-luvulta lähtien on aina nuoret olleet etunenässä näissä globaalisissa ongelmissa, kuinkahan monta mielenosoitusta luulisitte olleen ympäri maailmaa Vietnamin sodan tapahtumia vastaan ja koko sotaa vastaan? Ei yhtään vai? Ettekö te nykynuoret tiedä yhtään mitään 60- ja 70 -lukujen radikalismista? Se oli nimenomaan sen ajan nuorten toimintaa. Silloin todella noustiin vanhaa maailmaa vastaan. Silloin tehtiin teatteria, taidetta ja varsinkin lauluja, joilla haluttiin herättää päättäjien mielenkiinto. Paljonkos nykynuoret tekevät tällaista?
Olen itsekin ollut kampanjoimassa ihmisoikeuksien puolesta, silloin nuorena, kun oli mahdollisuuksia. Rotusorto oli meille aivan käsittämätön vääryys, mutta eipä tätä ole näköjään iskostunut nykynuoriin, jotka näyttää olevan rasistisempia kuin ikinä Suomen historiassa. Mitä nämä skinit oikein edustavat, suuria ikäluokkiako?
Tiedän nykyisissä nuorissa olevan paljonkin hyviä tyyppejä, jotka tuovat esille epäkohtia ja tekevät asioita niiden poissulkemiseksi, mutta kyllä sitä tekivät edellisetkin polvet. Olen ollut kampanjoimassa asunnottomuuttakin vastaan 60-luvulla. Muistan hyvinkin tuon ajan ja sen, että ns. kunnallisia vuokra-asuntoja alettiin rakentaa meidän kaupunkiimme juuri tuolloin. Asuntopula oli aivan kauhea yhteen aikaan. Samoin teimme koulussa ison projektityön, joka kohdistettiin paikalliseen isoon tuotantolaitokseen, joka todettiin tietyn vesialueen saastuttajaksi. Opettajat sen meillä teettivät ja innostus oli suuri ja sillä saimme myös näkyvyyttä niin että lopulta "isot herrat" taipuivat, toki siihen muitakin tahoja tarvittiin kuin vain me yksi koululuokka. Mutta varmasti olimme tekemässä jotain, millä oli merkityksensä. Tänä päivänä siitä vesistöstä kalastetaan ja siinä uidaan puhtaassa vedessä.
Ei tämä tähän ketjuun tietenkään kuulu, mutta pakko kertoa, että käsittäisitte, että teitä ennenkin on ollut ihan fiksua ja järkevää elämää.
Lopettakaa tämä tähän ja alkakaa keskustella siitä, miten vauva hoitaa isovanhempiaan vai mitä se oli.
Vietnamin sota kyllä tuomittiin laajalti etupäässä aktivistien toimesta ja rotusorto samoin mutta katosiko sodat, rotusorto, saastuttaminen jne? EI!
70- luvulla levisi huumeet, viina, tupakointi, vapaat suhteet, abortit, lasten kaltoinkohtelu ja aviottomat lapset!
Tykkään kovasti kun nämä nyky äidit hoitavat itse pikkulapsensa, näin he oppivat tuntemaan heidän persoonallisuutensa ja vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin!Ja äitien on ollut pakko viedä lapsensa hoitoon 3 kk ikäisinä kun ei ollut enempää äitiyslomaa ja sitten kun oli, niin väärin sekin, että hoidatetaan päiväkodeissa, mutta niinhän se tehdään nytkin.;
No, ei ihan niinkään, sillä puhun sen aikuisesta arvomaailmasta. Pääasia monilla oli saada se arava-asunto ja heti perään kesämökki.
Ja tämän takia halutaan pölliä itselle se lapsenlapsen vauva-aika...
Mikään pakkohan ei tuolloin ollut mennä töihin. Kotiäitiys ja jopa kotirouvuus oli ihan hyväksyttyjä elämänmuotoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Mun mies kyllä ymmärsi nopeasti tilanteen mutta vertaistukea sain täältä, ja puhuin asiasta myös miehen ex-tyttökaverille ja eräälle toiselle ystävälleni.
Mun mielestä ois tärkeetä just päästä puhumaan huonoista tilanteista ääneenkin jonkun kanssa koska mulle ainakin välillä tuli tunne, että oonko mä ite vaan nipo ja vainoharhanen ja jotenkin sekasin.
Mutta kun juttelin kaverini kanssa, joka itse on päästäny oman vauvansa yökyläänkin isovanhemmille ihan pienestä ja antanut heille ihan vapaat kädet hoitaa niinkuin tykkäävät, ja hänkin oli sitämieltä että anoppi ei oo ihan normaali niin uskalsin sitten luottaa enemmän omaan arviooni anopin käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sain tukea täältä. Viime kesänä asiat alkoivat muuttumaan, kirjoitin silloin tänne tilanteestamme melkein appivanhempien naapurissa (etäisyyttä 500m). Neuvolasta sain ainoaksi neuvoksi kutsua anopin jollekin käynnille mukaan 🤦🏼♀️
Mitä ihmettä? Anoppi sinne neuvolaan mukaan. Miksi?
Avauduin neuvolan th:lle anopista kun kysyi onko mitään mielen päällä. Siistin vielä paljon anopin tekemisiä ja sanomisia, mutta kerroin ettei anna vauvaa minulle vaikka pyydän ja lähtee pois vauva sylissään jos näyttää että aion ottaa hänet omaan syliini ja puhelee vauvalle kaikkea kuinka mummilassa olisi parempi olla jne. Keski-ikäinen th huokaili ja hymyili kuin olisin ollut hänen mielestään oikein kunnon hormonihirviö :D sanoi lässyttävään sävyyn, kuin olisi lapselle puhunut, että nyt kuulostaa siltä että kommunikaatio ei oikein pelaa, mitä jos mummi tulisi joku kerta mukaan ja voisi yhdessä jutella niistä tunteista mitä tällainen uusi tilanne herättää jne liibalaaba. Painotti erikseen ettei ole hyvä totuttaa lasta vain yhteen hoitajaan ja hitaasti artikuloiden kävi läpi perusjargonin kuinka Isovanhemmat Ovat Rikkaus Lapselle Ja Puhuminen Auttaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sain tukea täältä. Viime kesänä asiat alkoivat muuttumaan, kirjoitin silloin tänne tilanteestamme melkein appivanhempien naapurissa (etäisyyttä 500m). Neuvolasta sain ainoaksi neuvoksi kutsua anopin jollekin käynnille mukaan 🤦🏼♀️
Mitä ihmettä? Anoppi sinne neuvolaan mukaan. Miksi?
Avauduin neuvolan th:lle anopista kun kysyi onko mitään mielen päällä. Siistin vielä paljon anopin tekemisiä ja sanomisia, mutta kerroin ettei anna vauvaa minulle vaikka pyydän ja lähtee pois vauva sylissään jos näyttää että aion ottaa hänet omaan syliini ja puhelee vauvalle kaikkea kuinka mummilassa olisi parempi olla jne. Keski-ikäinen th huokaili ja hymyili kuin olisin ollut hänen mielestään oikein kunnon hormonihirviö :D sanoi lässyttävään sävyyn, kuin olisi lapselle puhunut, että nyt kuulostaa siltä että kommunikaatio ei oikein pelaa, mitä jos mummi tulisi joku kerta mukaan ja voisi yhdessä jutella niistä tunteista mitä tällainen uusi tilanne herättää jne liibalaaba. Painotti erikseen ettei ole hyvä totuttaa lasta vain yhteen hoitajaan ja hitaasti artikuloiden kävi läpi perusjargonin kuinka Isovanhemmat Ovat Rikkaus Lapselle Ja Puhuminen Auttaa...
Huoh, mikä neuvolatäti. Meillä mies kertoi neuvolassa, että isovanhemmat pyytävät jättämään hoitoon, että kauanko voi jättää ja koska voi jättää yön yli. Vastaus oli että kun vauva on noin pieni, niin yön yli voi jättää vain jos on ihan pakko saada itse nukkua ja muuten pariksi tunniksi korkeintaan jos haluaa vaikka mennä ravintolaan syömään. Ihan isovanhempien mieliksi ei vauvaa kannata jättää heille hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palattaisiin taas aiheeseen. Te, joilla on ollut tällainen kauhea anoppi. Oletteko saaneet tukea tilanteeseen, jos mies ei ole ollut kartalla ongelman vakavuudesta?
Sain tukea täältä. Viime kesänä asiat alkoivat muuttumaan, kirjoitin silloin tänne tilanteestamme melkein appivanhempien naapurissa (etäisyyttä 500m). Neuvolasta sain ainoaksi neuvoksi kutsua anopin jollekin käynnille mukaan 🤦🏼♀️
Mitä ihmettä? Anoppi sinne neuvolaan mukaan. Miksi?
Avauduin neuvolan th:lle anopista kun kysyi onko mitään mielen päällä. Siistin vielä paljon anopin tekemisiä ja sanomisia, mutta kerroin ettei anna vauvaa minulle vaikka pyydän ja lähtee pois vauva sylissään jos näyttää että aion ottaa hänet omaan syliini ja puhelee vauvalle kaikkea kuinka mummilassa olisi parempi olla jne. Keski-ikäinen th huokaili ja hymyili kuin olisin ollut hänen mielestään oikein kunnon hormonihirviö :D sanoi lässyttävään sävyyn, kuin olisi lapselle puhunut, että nyt kuulostaa siltä että kommunikaatio ei oikein pelaa, mitä jos mummi tulisi joku kerta mukaan ja voisi yhdessä jutella niistä tunteista mitä tällainen uusi tilanne herättää jne liibalaaba. Painotti erikseen ettei ole hyvä totuttaa lasta vain yhteen hoitajaan ja hitaasti artikuloiden kävi läpi perusjargonin kuinka Isovanhemmat Ovat Rikkaus Lapselle Ja Puhuminen Auttaa...
Pakko vielä sanoa tuohon totuttaminen yhteen hoitajaan-kommenttiin, että onko tuo teidän neuvolatäti unohtanut lapsen isää, eli siinä teillä on 2 hoitajaa jo, vai oletko yksinhuoltaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämä pitäisi saada päättäjien tietoon että hyvin usein se isovanhempi EI OLE rakastava ja mukava.
Kaikki lehden paapoo suuria ikäluokkia (suomen varakkain ihmisryhmä) ja siitä syystä julkaisee lehdissä vain isovanhempia palvovia ja kiittäviä juttuja. Katsokaa vaikka perhe- ja vauvalehtiä, siellä aina isovanhemmat jotka hoitaa ja auttaa valtavasti, miten kolme sukupolvea tukee ja auttaa toisiaan, miten on niin rakastavaa ja lässynlää.
Oikeasti ne suurten ikäluokkien isovanhemmat on suurilta osin narsistisia, väkivaltaisia, itsekkäitä, osa välinpitämättömiä isovanhempia, osa raivoipäisiä iholle tunkevia rajattomia isovanhempia, osa juoppoja jne. Mutta kas kas, NÄISTÄ ei yksikään lehti ilinä kirjoita mitään kun pian boomerit suuttuu ja lopettaa lehtitilaukset.
Mulla on ollut 14v ajan lapsia, koko tämän ajan olen kärsinyt täisovanhempi-tuputuksesta, eli ”kai nyt isovanhemmat on joulua teillä, kai nyt vietätte kesää heidän kanssaan, onhan ne nyt teille tärkeimmät ihmiset, kyllähän te saatte niiltä apua ja tukea...” en jaksa edes muistella kaikkia noita tuputuksia ja isovanhempien tyrkytystä. Mutta kun ne EI OLE rakastavat isovanhemmat vaan väkivaltaiset hakkaajat.
Sorry että kiukuttaa mutta tästä isovanhempien kulta-patsastelusta pitäisi päästä oikeasti eroon ja lehtienkin joskus kirjoittaa siitä mikä on totuus, eikä siitä mikä on illuusiota.
Kirjoitat omien lastesi isovanhemmista, eikä ole mitään syytä epäillä kirjoituksesi todenperäisyyttä, mutta mihin perustat väitteesi, että SUURIN osa näistä suuria ikäluokkia edustavista isovanhemmistasi olisi narsisteja, väkivaltaisia, itsekkäitä jne.?
Sehän täytyisi näkyä elämänmenossa laajemminkin, eikä vain vauvapalstan kirjoituksissa. Olen jo isovanhempi itse ja nähnyt yhtä ja toista, mutta en ole koskaan törmännyt isovanhempiin, jotka olisivat väittämäsi kaltaisia. Tietysti ajattelen nyt niitä, jotka itse tunnen ja tiedän, enhän tietenkään voi tietää ja tuntea kaikkia ihmisiä. Mutta miksi omaan elämänpiiriini ei sitten näitä isovanhempia kuulu? Tuon väitteesi perusteella pitäisi kyllä jo kuulua.
Kukaan ei ole koskaan edes puhunut tällaisesta isovanhemmasta kohdallaan. Kyllä olen kuulut kaikenlaista arvostelua, enemmän ja vähemmän mairittelevaa, myös silloin, kun itse olin nuori äiti, mutta suoranaisesta väkivaltaisuudesta en ole kuullut ikinä, en myöskään narsisteista. Ei omakaan anoppini mikään ihana persoona ollut, mutta ei hän ollut myöskään väkivaltainen, ei narsistinen, ei itsekäs, ei raivopäinen eikä rajojaan ymmärtämätön juoppo. En ole kuullut yhdestäkään tällaisesta tapauksesta. Jos kuitenkin suurin osa heistä on tuollaisia, niin kyllä minun olisi elämäni aikana pitänyt nähdä ja kuulla. Vai mikä harvinaisuuskupla tämä minun sukulaisteni, tuttujeni, ystävieni ja työkavereideni piiri on?
Olen päinvastoin sitä mieltä, että suurin osa meistä tämän ikäisistä on ihan tavallisia ihmisiä. Ja myös ihan tavallisia luotettavia ja kunnollisia isovanhempia, joiden luo lapsenlapsia tuodaan ihan mielellään.
Vertailun vuoksi voin kyllä väittää, että narsistisempaa sukupolvea, kuin tämä nykyinen nuoriso, ei ole koskaan ollut. Jos milloin, niin nykyään nuoret palvoo omaa kuvaansa ja omaa elämäänsä aivan järjettömyyteen asti. Olen melko varma siitä, että tästä tullaan aikanaan maksamaan vielä iso hinta. Maksajat ovat heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Turhautuminen on ennenkin aiheuttanut henkilöpalvontaa ja suuria sotia.
Nykyinen nuoriso saattaa vaikuttaa itsekeskeisiltä, tekokynsineen ja -ripseineen, mutta ovat kaukana siitä. Moni heistä ovat vain epävarmoja, mikä on ihan normaalia teini-iässä. Töissä kun tuli nuori oppimaan, niin johan oli nää vanhat akat heti haukkumassa ja tuomitsemassa, kateellisia olivat vaan. Sitä en kyllä voi mitenkään ymmärtää miten 50-60v naiset kehtaavat niin rumasti puhua jostain 16v kiltistä ja fiksusta nuoresta. Itse olen 35v. Kyllä minä niille akoille sanoin, että nämä tytöt ovat teidän tulevia työkavereita, että käyttäytykää nyt kunnolla! Tää ei nyt kuitenkaan tähän ketjuun kuulu.
mä käyttäisin sanaa pinnallinen.
Nykynuoriso kantaa syvää huolta yhteiskunnallisista asioista- siis oikeasti, ei vaan mitään feikkivasemmistolaista hihhulointia kuin suuri ikäluokka. Ilmastosta, saastumisesta, ihmisoikeuksista jne.
Ei, kyllä suuret ikäluokat on tässäkin asiassa olleet edelläkävijöitä. Feikkivasemmistolaisuus ei kaikilta osin ollut feikkiä, vaan siihen sisältyi ihan oikeita poliittisia tavoitteita. Joistakin tuli oikeasti poliittisia päättäjiä, ja Suomen sosiaaliturva kehittyi juuri vasemmistolaisten puolueiden ajamana. Tottakai siinä liehui mukana myös kaikenlaisia ns. isäntappajia, joiden piti vain tahallaan ärsyttää omia porvarillisia taustojaan ja vanhempiaan, mutta näillä ei ollut merkitystä sen kummemmin. Takaisin sinne lihapatojensa ääreen ne menivät lopulta kaikki kuitenkin.
Ilmasto-ongelmista ei tiedetty, mutta saastuminen oli yksi asia, jota vastaan osattiin osoittaa mieltä jo silloin. 60-luvulta lähtien on aina nuoret olleet etunenässä näissä globaalisissa ongelmissa, kuinkahan monta mielenosoitusta luulisitte olleen ympäri maailmaa Vietnamin sodan tapahtumia vastaan ja koko sotaa vastaan? Ei yhtään vai? Ettekö te nykynuoret tiedä yhtään mitään 60- ja 70 -lukujen radikalismista? Se oli nimenomaan sen ajan nuorten toimintaa. Silloin todella noustiin vanhaa maailmaa vastaan. Silloin tehtiin teatteria, taidetta ja varsinkin lauluja, joilla haluttiin herättää päättäjien mielenkiinto. Paljonkos nykynuoret tekevät tällaista?
Olen itsekin ollut kampanjoimassa ihmisoikeuksien puolesta, silloin nuorena, kun oli mahdollisuuksia. Rotusorto oli meille aivan käsittämätön vääryys, mutta eipä tätä ole näköjään iskostunut nykynuoriin, jotka näyttää olevan rasistisempia kuin ikinä Suomen historiassa. Mitä nämä skinit oikein edustavat, suuria ikäluokkiako?
Tiedän nykyisissä nuorissa olevan paljonkin hyviä tyyppejä, jotka tuovat esille epäkohtia ja tekevät asioita niiden poissulkemiseksi, mutta kyllä sitä tekivät edellisetkin polvet. Olen ollut kampanjoimassa asunnottomuuttakin vastaan 60-luvulla. Muistan hyvinkin tuon ajan ja sen, että ns. kunnallisia vuokra-asuntoja alettiin rakentaa meidän kaupunkiimme juuri tuolloin. Asuntopula oli aivan kauhea yhteen aikaan. Samoin teimme koulussa ison projektityön, joka kohdistettiin paikalliseen isoon tuotantolaitokseen, joka todettiin tietyn vesialueen saastuttajaksi. Opettajat sen meillä teettivät ja innostus oli suuri ja sillä saimme myös näkyvyyttä niin että lopulta "isot herrat" taipuivat, toki siihen muitakin tahoja tarvittiin kuin vain me yksi koululuokka. Mutta varmasti olimme tekemässä jotain, millä oli merkityksensä. Tänä päivänä siitä vesistöstä kalastetaan ja siinä uidaan puhtaassa vedessä.
Ei tämä tähän ketjuun tietenkään kuulu, mutta pakko kertoa, että käsittäisitte, että teitä ennenkin on ollut ihan fiksua ja järkevää elämää.
Lopettakaa tämä tähän ja alkakaa keskustella siitä, miten vauva hoitaa isovanhempiaan vai mitä se oli.
Vietnamin sota kyllä tuomittiin laajalti etupäässä aktivistien toimesta ja rotusorto samoin mutta katosiko sodat, rotusorto, saastuttaminen jne? EI!
70- luvulla levisi huumeet, viina, tupakointi, vapaat suhteet, abortit, lasten kaltoinkohtelu ja aviottomat lapset!
Tykkään kovasti kun nämä nyky äidit hoitavat itse pikkulapsensa, näin he oppivat tuntemaan heidän persoonallisuutensa ja vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin!Ja äitien on ollut pakko viedä lapsensa hoitoon 3 kk ikäisinä kun ei ollut enempää äitiyslomaa ja sitten kun oli, niin väärin sekin, että hoidatetaan päiväkodeissa, mutta niinhän se tehdään nytkin.;
No, ei ihan niinkään, sillä puhun sen aikuisesta arvomaailmasta. Pääasia monilla oli saada se arava-asunto ja heti perään kesämökki.
Ja tämän takia halutaan pölliä itselle se lapsenlapsen vauva-aika...
Mikään pakkohan ei tuolloin ollut mennä töihin. Kotiäitiys ja jopa kotirouvuus oli ihan hyväksyttyjä elämänmuotoja.
Mistähän ajasta nyt oikein höpötät? 60-luvulta lähtien on tyttöjä koulutettu ja kannustettu hankkimaan oma ammatti ja työpaikka ja sitä te nykyisetkin nuoret naiset tavoittelette. Kyllähän se vaan alkoi olla melko lailla pakko naistenkin mennä töihin, ei yhden palkalla ole häävisti eletty ennenkään. Kukaan ei haaveillut kotirouvuudesta enää 60-luvulla eikä sen jälkeen. Ei teillä paljon tietoa ole tuon ajan oloista kun tuollaista suollatte. Suomi lopetteli maatalousyhteiskuntaansa 50- ja 60 -luvuilla hyvin tehokkaasti, naiset töihin ja sillä siisti.
Arava-asunto ja kesämökki, mitäs pahaa sellaisessa on? Ettekös muka te tämän ajan nuoret perheet haaveile ihan samoista asioista vai kuinka? Kyllä teidänkin on jossain asuttava ja nyt jos koskaan sitä asuntoa on sisustettava milloin valkoisella milloin mustalla, kunhan on muodikasta ja trendikästä. 60-luvulla harvoilla ihmisillä vielä oli omaa autoa, mutta nykyään se on melkein kaikilla eikä kovinkaan moni teistä suostuisi asumaan niissä vuokrahökötyksissä ja hatarissa puutaloissa, missä vesi haettiin kaivosta ja puucee oli pihan perällä. Sellaisissa kuitenkin 60- luvun ihmiset asui vielä ihan täysiään. Eikä kaikilla ollut mitään mahdollisuuksia edes siihen aravalainaan. Ota enemmän selkoa asioista ennen kuin alat tietämättömänä väittämään yhtään mitään.
Mieti nyt hiukan tarkemmin tuota sen ajan arvomaailmaakin. Kuinkahan hyvät tiedot sinulla siitä mahtaa olla? Tämän ajan nuorten arvomaailmoista ei viitsi edes keskustella.
Nyt teillä nuorilla on hyvä mahdollisuus näyttää, miten hyvin te niitten lastenne kanssa kokopäiväisesti olette. Meinaan kun eilen tuli uutisissa, että nyt koronkaranteeniaikana on lastensuojeluilmoitukset ja lasten kiireelliset huostaanotot nousseet ihan räjähdysmäisesti. Kun ei niitä lapsia nyt ole saanut viedä mihinkään hoitoon, niin tässä tulos siitä vanhempien ja lasten yhteisestä laatuajasta?
No huh huh! Ihan aikaa tappaakseen lueskelen täällä kun oon niin yksinäinen. Ei minulla ole miniää. Loukkaannuin noista rumista testeistä. Mitä pahaa minä oon tehny teille? Olen 60 v