Lue keskustelun säännöt.
Vauvan tehtävä hoitaa isoäitiä?
Meillä on 8kk vauva jonka isoäiti on hurahtanut pikkuiseen jo raskausaikana todella voimakkaasti. Tunnen itseni nipoksi kun minua on alkanut häiritä mummon ja lapsen tapa olla yhdessä. Mummo vaatii tapaamista vähintään kerran viikossa ja joka kerran pitelee vauvaa rintaansa vasten ja "sulkeutuu" seurasta. Kuiskailee "mummo rakastaa, mummon rakkain"-koko ajan vauvalle ja jos vauva inahtaa tai yrittää vääntää itseään pois sylistä lähtee mummo nopeasti kauaksi minusta ja miehestä, ettemme ota vauvaa. Mummo on mukava ihminen luonteeltaan mutta esim. minua ei noteeraa millään tavalla kun olen paikalla, ärsyyntyy selvästi läsnäolostani. Olenko yliherkkä? Mummo on alusta asti anellut vauvaa yökylään, sanoi 2 viikon ikäiselle vauvalle "tänään jäät mummon luokse, mummon luona on hyvä". Sanoin etten jätä vastasyntynyttä hoitoon missään nimessä. Alkoi ITKEÄ ja sanoi että hän saa vauvasta voimaa jatkaa töissä. Sanoo tätä samaa aina kun pyytää tapaamista, jopa sanamuodoin ettei "jaksa tulevaa työviikkoa", ellei saa sylitellä vauvaa. Ei ole saanut yöhoitoon koska imetän enkä jotenkin usko että hän pystyy tarkkailemaan VAUVAN tarpeita. Jos vauva vaikka kaipaa tilaa, lattialla olemista tms. niin se ei käy päinsä tämän mummon kanssa. Mitä voin tehdä pahoittamatta mummon mieltä? Kyseessä miehen äiti johon ollut tosi hyvät välit ennen vauvan syntymään.
Mies on kiusaantunut ja yrittää olla ottamatta kantaa asiaan. Ei selvästi tajua miksi minua stressaa mummon kyläilyt ja heillä vieraileminen. Mummo on tavallaan niin herttainen olemukseltaan kuitenkin, mutta ahdistaa ettei hän selvästi pysty näkemään minun merkitystäni ja rooliani lapsen elämässä. Ja juu, olen "kiitollinen" siitä että on välittäviä isovanhempia mutta en voi tunteilleni mitään.
Kommentit (10673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että nykyinen somesukupolvi on niin sisäänpäinkääntynyttä ja elämästä vieraantunutta etteivät osaa kohdata luontevasti kuin omanlaisiaan.
Vanhemmuuskin on heille jotain niin erikoista suorittamista josta on luontevuus kaukana.
Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhemmat olivat luonteva osa elämää ja heidän kanssaan vietettiin kesäisiä mökkilomia ja muutoinkin nähtiin vähintään sunnuntaisinkin ympäri vuoden yhteisen aterian merkeissä mm.
Surullista että nykylapsilta ollaan viemässä omien vanhempien päätöksellä näin tärkeitä ihmissuhteita pois.
Itse rakkaudella ja kaipauksella muistelen.Juu minullakin oli luonteva osa elämää kotona asunut isovanhempi, väkivaltainen hirviösellainen.
Toiset isovanhemmat asuivat kaukana, ja heitä näin lähinnä juhlapyhinä ja satunnaisina viikonloppuina vaihtelevasti ehkä 4 - 5 kertaa vuodessa. Silti muistan lämmöllä näitä kaukana asuneita isovanhempia ja heidän luonaan vietettyä aikaa, mutta en tätä perheemme kanssa elänyttä. Miksiköhän?Onneksi sulla oli kuitenkin yhdet hyvät isovanhemmat.
No kyllä. Olen monesti muistellut näitä lempeitä ja rauhallisen varmoja ihmisiä. Muistissani on mummolan tuoksukin vielä kymmenien vuosien jälkeen. Mutta en osannut lapsena edes kyseenalaistaa, miksi ero isovanhempien välillä oli niin suuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että nykyinen somesukupolvi on niin sisäänpäinkääntynyttä ja elämästä vieraantunutta etteivät osaa kohdata luontevasti kuin omanlaisiaan.
Vanhemmuuskin on heille jotain niin erikoista suorittamista josta on luontevuus kaukana.
Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhemmat olivat luonteva osa elämää ja heidän kanssaan vietettiin kesäisiä mökkilomia ja muutoinkin nähtiin vähintään sunnuntaisinkin ympäri vuoden yhteisen aterian merkeissä mm.
Surullista että nykylapsilta ollaan viemässä omien vanhempien päätöksellä näin tärkeitä ihmissuhteita pois.
Itse rakkaudella ja kaipauksella muistelen.
Jaa-a. Ikinä en ole ollut mökkilomalla isovanhempieni kanssa.
Varsinkaan vähän isompana (> 10) en arvostanut yhtään, että ihan joka ikinen lauantai piti viettää mummolassa. Isovanhempani olivat yleisesti ottaen ihan ok, mutta kovin dominoivia. en voinut aloittaa esim yhtä harrastusta, jossa harkat oli lauantaina aamupäivästä. Myöhemmin harkkojen jälkeen ei voitu mennä, vaan heti kun oli aamupala nielaistu. Kotona olisin pärjännyt jo hyvin itsekseni, mutta ei käy, koska mummula. Sunnuntaikaan ei ollut vaihtoehto. Aina mentiin mummun ehdoilla.
Äitinikin herännyt siihen kuinka dominoiva hänen äitinsä oli vasta sitten, kun mummu kuoli. Minulle ja muille lapsenlapsille mummu oli kiva, mutta omille lapsilleen kauhea.
Muistisairaudet aihettavat mm. aggressiivisuutta ja harhoja. Kannattaa viedä muistitutkimusiin tällainen isovanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että nykyinen somesukupolvi on niin sisäänpäinkääntynyttä ja elämästä vieraantunutta etteivät osaa kohdata luontevasti kuin omanlaisiaan.
Vanhemmuuskin on heille jotain niin erikoista suorittamista josta on luontevuus kaukana.
Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhemmat olivat luonteva osa elämää ja heidän kanssaan vietettiin kesäisiä mökkilomia ja muutoinkin nähtiin vähintään sunnuntaisinkin ympäri vuoden yhteisen aterian merkeissä mm.
Surullista että nykylapsilta ollaan viemässä omien vanhempien päätöksellä näin tärkeitä ihmissuhteita pois.
Itse rakkaudella ja kaipauksella muistelen.Kuule, juuri mökkilomalla appivanhempien kanssa tämä helvetti alkoikin, juuri tämä vauvan omiminen jne. Miksi et voi myöntää että kaikki eivät ole hyviä isovanhempia? Äitin halu imettää vauvaa 4h jälkeen ei ole suorittamista, vaan välttämättömyys nälkäiselle vauvalle.
Se, että esim mulla on kauhea anoppi jolle ei voi sekunniksikaan jättää lapsia hoitoon ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki anopit on kauheita. En kirjoita isovanhemmista yleisesti, vaan siitä hirviöstä, joka on rakkaan mieheni synnyttänyt. Eikä se, että jollain on mukava anoppi tarkoita sitä, että kaikki anopit ovat ihania. Nämä menevät ihan tapauskohtaista, eikä yhdenkään kultamummin tarvitse käydä täällä loukkaantumassa, suurella todennäköisyydellä kertomus ei ole sinusta henk.koht.
Jaa-a, joku selkeästi yrittää tyrkyttää omaa agendaansa alapeukuilla. Todella säälittävää toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistisairaudet aihettavat mm. aggressiivisuutta ja harhoja. Kannattaa viedä muistitutkimusiin tällainen isovanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että nykyinen somesukupolvi on niin sisäänpäinkääntynyttä ja elämästä vieraantunutta etteivät osaa kohdata luontevasti kuin omanlaisiaan.
Vanhemmuuskin on heille jotain niin erikoista suorittamista josta on luontevuus kaukana.
Omassa lapsuudessa ja nuoruudessa isovanhemmat olivat luonteva osa elämää ja heidän kanssaan vietettiin kesäisiä mökkilomia ja muutoinkin nähtiin vähintään sunnuntaisinkin ympäri vuoden yhteisen aterian merkeissä mm.
Surullista että nykylapsilta ollaan viemässä omien vanhempien päätöksellä näin tärkeitä ihmissuhteita pois.
Itse rakkaudella ja kaipauksella muistelen.Kuule, juuri mökkilomalla appivanhempien kanssa tämä helvetti alkoikin, juuri tämä vauvan omiminen jne. Miksi et voi myöntää että kaikki eivät ole hyviä isovanhempia? Äitin halu imettää vauvaa 4h jälkeen ei ole suorittamista, vaan välttämättömyys nälkäiselle vauvalle.
Voihan se ollakin, mutta tämä ei ole minun tehtävä miniänä.
Minkäs teet vaikka kuinka olis muistisairaus? Minun apellani se alkoi ilkeytenä ja aggressiivisuutena nimenomaan minua kohtaan.
Mistäs minä olisin tiennyt millainen hän aiemmin oli ollut ja koko suku vain vaati sietämään eikä tehnyt mitään.
Lapsellemme teki oharit ilkeyttään eikä heitä sitten koskaan tavannutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä maailmassa on näköjään kaikenlaista. Jotkut valittaa, ettei isovanhemmat ikinä hoida heidän lapsiaan eikä lapset näin ollen saa sellaista hyvää suhdetta isovanhempiinsa, kuin mitä he tarvitsisivat. Ja toiset taas sitten valittavat, että isovanhemmat omii lapsia liikaa ja muutenkin on ihan hulluja niiden suhteen.
Toivottavasti kuitenkin on niin, että tänne kirjoittavat ovat molemmissa tapauksissa vähemmistössä. Itsekin olen mummo ja en ihan varmasti kuulu kumpaankaan ryhmään. Täytyy vain ihmetellä, että olenko todella tehnyt jotain oikein, kun lapsenlapsiin on hyvät suhteet ja heidän vanhempiinsakin. Olen kuitenkin toiminut vain ihan niin kuin yleensä toimitaan.
Totta kai minäkin olin lapsenlapsistani hurmoksissa, olin ihan sekaisin onnesta kun ensimmäinen syntyi. Mutta en minä vaan ikinä ole tunkenut itseäni lapsen äidin asemaan, minusta oli ihanaa olla nimenomaan mummo. Uskallan senkin myöntää, että olin minä joskus väsynytkin, kun lapsia hoidatettiin minulla niinkin paljon, vaikka olin työelämässä vielä ihan täysillä. Mutta en silti ikinä kieltäytynyt. Vieläkin tykkään, kun he jokainen käy meillä paljon, vaikka he onkin jo aikaihmisiä, ainakin melkein. Autan vieläkin kaikessa minkä voin. Koska he ovat ne ihmiset, jotka minulla on. Ja alkaahan heistäkin jo olla apua minulle.
On se surullista, että kuitenkin on noin vaikeita kiemuroita, mitä täällä olen nyt lukenut. Ymmärrän ihan hyvin näitä nuoria äitejä. Ei se minullekaan aina ollut helppoa anopin kanssa, mutta kun ikää on tullut, olen alkanut häntäkin muistella ihan hyvällä (on edesmennyt jo). Itse asiassa hän oli hauska ja räväkkä ihminen, vaikka otinkin nokkiini niin usein hänen puheistaan. En vaan ollut tottunut suorapuheisuuteen, kotonani aina hyssyteltiin. Ei näihin kertomuksiin täälläkään ole mitään taikatemppua, millä saisi asiat muuttumaan. Muuta kuin aika. Tuskin sekään lohduttaa, kun sanoo, että tämmöistä tämä elämä vaan on. Joskus se ikäväkin ihminen voi osoittautua ihmiseksi, joka on oikealla tavalla oikealla paikalla, kun kohdalle osuu. Omilla isovanhemmillani molemmin puolin oli niin paljon lapsenlapsia, että meistä kukaan ei varmasti ehtinyt olemaan erityisesti mikään mummon tai papan kultamuru, joten laihaksi jäi se puoli ihmissuhteista.
Eksyin koronaviruksen parista tähän, onpas hurjia mummoja. Itsellä ei enää vauvaikäisiä ja asuimme eri kaupungissa mummoista. MIKSI tuolle mummolle annettu noin monta alapeukkua, sitä lähinnä tulin ihmettelemään. Eikö tuo nyt ole ihan normi mummeli 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ottanut kantaa tähän aiheeseen mutta sivusta seuraajana esitän toivomuksen ylläpitoon että ketju menisi nyt poistoon tai ainakin lukkoon.. Keskustelu ei ole enää rakentavaa ja on mennyt muutaman samanmielisen räksyttämiseksi ja yleisesti loukkaavaksi. Olen Sanoma Oy:n tuotteiden tilaaja, toistaiseksi.
Helppo huudella, kun ei kaipaa tässä asiassa vertaistukea tai ymmärrystä lapsen mummon/vaarin aiheuttamaan ahdistukseen.
On yritetty tuoda isovanhemman näkökulmaa ja rohkaisua kohdata se niin hirveä anoppi ihminen ihmisenä, hoitaa tilanne aikuismaisesti, ottaa huomioon perhepiirin muidenkin osapuolten tarpeet, mutta kun ainoa neuvo joka kelpaa on se että mummo heivataan pois lastenlasten elämästä. Isoja asioita joilla on koko elämän kannalta suuri merkitys, vanhemman velvollisuus on tätäkin miettiä, onko oikeutta tehdä lapsen puolesta niin suuria päätöksiä. Perhepiirin muiden osapuolten tarpeilla tarkoitan lapsia, isovanhempia, puolisoa. Ei aina vain sitä jolla on jotain hampaankolossa eli äitiä.
Voi hyvä luoja. Lasta tulee suojella mielenterveysongelmaisilta ihmisiltä. Ihan sama onko se ihminen äiti, mummo, serkku, eno, kissan kummin kaima, naapurin täti, kuka tahansa. Jos jonkun henkilön kanssa tekemisissä oleminen on vahingollista lapselle, heidän tekemisissä oleminen tulee estää. Mikäli tuo ongelmallinen tapaus on vanhempi, kyseeseen tulee ero tai lastensuojelu tai vastaava. Mikäli kyseessä on ydinperheen ulkopuolinen ihminen, vanhemmat tekevät päätöksen lapsen puolesta, koska lapsi ei ole kypsä ymmärtämään asiaa (daa, jonkun alle vuoden ikäisen vauvanko asiasta pitäisi saada päättää?).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tässä maailmassa on näköjään kaikenlaista. Jotkut valittaa, ettei isovanhemmat ikinä hoida heidän lapsiaan eikä lapset näin ollen saa sellaista hyvää suhdetta isovanhempiinsa, kuin mitä he tarvitsisivat. Ja toiset taas sitten valittavat, että isovanhemmat omii lapsia liikaa ja muutenkin on ihan hulluja niiden suhteen.
Toivottavasti kuitenkin on niin, että tänne kirjoittavat ovat molemmissa tapauksissa vähemmistössä. Itsekin olen mummo ja en ihan varmasti kuulu kumpaankaan ryhmään. Täytyy vain ihmetellä, että olenko todella tehnyt jotain oikein, kun lapsenlapsiin on hyvät suhteet ja heidän vanhempiinsakin. Olen kuitenkin toiminut vain ihan niin kuin yleensä toimitaan.
Totta kai minäkin olin lapsenlapsistani hurmoksissa, olin ihan sekaisin onnesta kun ensimmäinen syntyi. Mutta en minä vaan ikinä ole tunkenut itseäni lapsen äidin asemaan, minusta oli ihanaa olla nimenomaan mummo. Uskallan senkin myöntää, että olin minä joskus väsynytkin, kun lapsia hoidatettiin minulla niinkin paljon, vaikka olin työelämässä vielä ihan täysillä. Mutta en silti ikinä kieltäytynyt. Vieläkin tykkään, kun he jokainen käy meillä paljon, vaikka he onkin jo aikaihmisiä, ainakin melkein. Autan vieläkin kaikessa minkä voin. Koska he ovat ne ihmiset, jotka minulla on. Ja alkaahan heistäkin jo olla apua minulle.
On se surullista, että kuitenkin on noin vaikeita kiemuroita, mitä täällä olen nyt lukenut. Ymmärrän ihan hyvin näitä nuoria äitejä. Ei se minullekaan aina ollut helppoa anopin kanssa, mutta kun ikää on tullut, olen alkanut häntäkin muistella ihan hyvällä (on edesmennyt jo). Itse asiassa hän oli hauska ja räväkkä ihminen, vaikka otinkin nokkiini niin usein hänen puheistaan. En vaan ollut tottunut suorapuheisuuteen, kotonani aina hyssyteltiin. Ei näihin kertomuksiin täälläkään ole mitään taikatemppua, millä saisi asiat muuttumaan. Muuta kuin aika. Tuskin sekään lohduttaa, kun sanoo, että tämmöistä tämä elämä vaan on. Joskus se ikäväkin ihminen voi osoittautua ihmiseksi, joka on oikealla tavalla oikealla paikalla, kun kohdalle osuu. Omilla isovanhemmillani molemmin puolin oli niin paljon lapsenlapsia, että meistä kukaan ei varmasti ehtinyt olemaan erityisesti mikään mummon tai papan kultamuru, joten laihaksi jäi se puoli ihmissuhteista.
Eksyin koronaviruksen parista tähän, onpas hurjia mummoja. Itsellä ei enää vauvaikäisiä ja asuimme eri kaupungissa mummoista. MIKSI tuolle mummolle annettu noin monta alapeukkua, sitä lähinnä tulin ihmettelemään. Eikö tuo nyt ole ihan normi mummeli 🤣
Minustakin ihan normi mummo.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole sanonut että katkaisen välit anoppiin, vaan että en jätä vauvaa hänelle hoitoon. Vierailuaikoja täytyy myös rajoittaa 2 tuntiin, koska sen jälkeen vauvan pitää saada levätä, syödä ja leikkiä. Tämä ei minusta tunnu hirveän kohtuuttomalta, vauvahan on niin pieni vielä. Minä määrään nyt näistä koska imetän ja muutenkin olen vauvan pääasiallinen hoitaja.
Se ongelma on oikeastaan siinä etteivät ihmiset osaa monesti suhteuttaa asioita omaan elämäänsä. Pelkään että moni mummo on saanut itkeä tämän vihaa tihkuvan viestiketjun takia vaikkei aiemmin ole ollut MITÄÄN ongelmia. Lastenlasten äiti on lueskellut näitä juttuja ja päättänyt että eiköhän meilläkin ole tällaisia ongelmia, edes vähän, ja täältähän saanut heti peukkua kun tullut ylpeästi ilmoittamaan että mummo ei saa enää hoitaa lapsia. On korona aika ja muutenkin raskasta mummoilla eristyksissä elämisen takia ja siihen päälle vielä ilmoitus aivan yllättäen ja syyttä, että on parempi ettei enää olla tekemisissä.. Siksi ajattelisin että tämä ketju on nyt tässä ja odotan ylläpidon vastausta. Meitä on paljon Sanoma Oy:n asiakkaita jotka varmasti ovat samoilla linjoilla tässä. Mummoja on ruoskittu jo tarpeeksi, tilalle vaikka neuvontapalvelu johon vastataan yksityisesti! Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole sanonut että katkaisen välit anoppiin, vaan että en jätä vauvaa hänelle hoitoon. Vierailuaikoja täytyy myös rajoittaa 2 tuntiin, koska sen jälkeen vauvan pitää saada levätä, syödä ja leikkiä. Tämä ei minusta tunnu hirveän kohtuuttomalta, vauvahan on niin pieni vielä. Minä määrään nyt näistä koska imetän ja muutenkin olen vauvan pääasiallinen hoitaja.
Se ongelma on oikeastaan siinä etteivät ihmiset osaa monesti suhteuttaa asioita omaan elämäänsä. Pelkään että moni mummo on saanut itkeä tämän vihaa tihkuvan viestiketjun takia vaikkei aiemmin ole ollut MITÄÄN ongelmia. Lastenlasten äiti on lueskellut näitä juttuja ja päättänyt että eiköhän meilläkin ole tällaisia ongelmia, edes vähän, ja täältähän saanut heti peukkua kun tullut ylpeästi ilmoittamaan että mummo ei saa enää hoitaa lapsia. On korona aika ja muutenkin raskasta mummoilla eristyksissä elämisen takia ja siihen päälle vielä ilmoitus aivan yllättäen ja syyttä, että on parempi ettei enää olla tekemisissä.. Siksi ajattelisin että tämä ketju on nyt tässä ja odotan ylläpidon vastausta. Meitä on paljon Sanoma Oy:n asiakkaita jotka varmasti ovat samoilla linjoilla tässä. Mummoja on ruoskittu jo tarpeeksi, tilalle vaikka neuvontapalvelu johon vastataan yksityisesti! Kiitos!
En tiedä miksi mutta naurattaa mielikuva itkevien mummojen ruoskimisesta :D voi apua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Se ongelma on oikeastaan siinä etteivät ihmiset osaa monesti suhteuttaa asioita omaan elämäänsä. Pelkään että moni mummo on saanut itkeä tämän vihaa tihkuvan viestiketjun takia vaikkei aiemmin ole ollut MITÄÄN ongelmia. Lastenlasten äiti on lueskellut näitä juttuja ja päättänyt että eiköhän meilläkin ole tällaisia ongelmia, edes vähän, ja täältähän saanut heti peukkua kun tullut ylpeästi ilmoittamaan että mummo ei saa enää hoitaa lapsia. On korona aika ja muutenkin raskasta mummoilla eristyksissä elämisen takia ja siihen päälle vielä ilmoitus aivan yllättäen ja syyttä, että on parempi ettei enää olla tekemisissä.. Siksi ajattelisin että tämä ketju on nyt tässä ja odotan ylläpidon vastausta. Meitä on paljon Sanoma Oy:n asiakkaita jotka varmasti ovat samoilla linjoilla tässä. Mummoja on ruoskittu jo tarpeeksi, tilalle vaikka neuvontapalvelu johon vastataan yksityisesti! Kiitos!
Nyt pää tyynyyn.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole sanonut että katkaisen välit anoppiin, vaan että en jätä vauvaa hänelle hoitoon. Vierailuaikoja täytyy myös rajoittaa 2 tuntiin, koska sen jälkeen vauvan pitää saada levätä, syödä ja leikkiä. Tämä ei minusta tunnu hirveän kohtuuttomalta, vauvahan on niin pieni vielä. Minä määrään nyt näistä koska imetän ja muutenkin olen vauvan pääasiallinen hoitaja.
Se ongelma on oikeastaan siinä etteivät ihmiset osaa monesti suhteuttaa asioita omaan elämäänsä. Pelkään että moni mummo on saanut itkeä tämän vihaa tihkuvan viestiketjun takia vaikkei aiemmin ole ollut MITÄÄN ongelmia. Lastenlasten äiti on lueskellut näitä juttuja ja päättänyt että eiköhän meilläkin ole tällaisia ongelmia, edes vähän, ja täältähän saanut heti peukkua kun tullut ylpeästi ilmoittamaan että mummo ei saa enää hoitaa lapsia. On korona aika ja muutenkin raskasta mummoilla eristyksissä elämisen takia ja siihen päälle vielä ilmoitus aivan yllättäen ja syyttä, että on parempi ettei enää olla tekemisissä.. Siksi ajattelisin että tämä ketju on nyt tässä ja odotan ylläpidon vastausta. Meitä on paljon Sanoma Oy:n asiakkaita jotka varmasti ovat samoilla linjoilla tässä. Mummoja on ruoskittu jo tarpeeksi, tilalle vaikka neuvontapalvelu johon vastataan yksityisesti! Kiitos!
Joo, sensuuria pohjois-korean malliin koska mummot ja mummojen tunteet. Mummo mummo mummo sitä ja mummo tätä, itkevä ja ruoskittu viaton mummo ja aivottomat nuoret äidit jotka tuhoavat kaikkien elämän ja hyvinvoinnin. Kaikki lapset huostaan mummoille koska mummot ja niiden haluamiset.
Mummo mummo mummo mummo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nuo vauvat eivät kasva näkemään kuinka äiti on puhelimessa näpyttämässä viestejä tänne, somessa päivät pitkät. Vaan saavat oikeasti laatuaikaa. Myös puhelimet ja tabletit ei kuulu vauvojen ja leikki-ikäisten päiviin. Noi on oikeasti huolestuttavia ja niihin törmää paljon ammatissani sosiaalialalla.
Omat lapset 4, 5, 12 - käytän tietokonetta vain kun nukkuvat, esim laskujen maksut. Korona-uutinen eksytti tähän ketjuun. Vieras paikka. Kännykkää en muuhun kuin puheluihin. Meillä luetaan kirjoja. Hyvin on pärjätty. Hyvät suhteet anoppiin, asiallisella kommunikoinnilla pääsee pitkälle, hormonit saavat nuorista äideistä helposti vallan ja tilanne muodostuu valtataisteluksi. Tuo mummi voi mennä terapiaan, mummin vastuulta.
Nyt varmaan tulee alapeukkujen, sori siitä mutta oikeasti äidit, jos kolahti niin ehkä syytä muuttaa käytöstä.
Kultamummi olet paljastunut, älä yritä.
Toi on eri, todnäk mies. Kultamummi on oikeasti vanhempi ihminen.
Hyvin samanlainen sekopäinen runosuoni...
Onneksi sulla oli kuitenkin yhdet hyvät isovanhemmat.