Henkinen pettäminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voimakkaat tunteet jotain ihmistä kohtaan voivat tulla yllättäen, kuin puskista. Lopettakaa tuo saarnaaminen siitä mikä teidän mielestänne on oikein ja väärin. Joskus täydellisinkin ihminen menee lankaan tai harhaan. Tai jopa rakastuu. Hui! Mutta onneksi teidän elämänne on niin ennaltasäädeltyä ja täydellistä että teille ei koskaan tule tapahtumaan näin.

Tottakai voi tulla. Mutta jos se suhteen ulkopuolinen ihastus on niin voimakas ettei sitä voi ylittää eikä alittaa, niin on oletettavaa että suhde kumppanin kanssa ei ole ihan kunnossa ja silloin täytyykin miettiä että kumpaan suuntaan haluaa lähteä, molempia ei voi pitää. Tuollainen lankaan ja harhaan meneminen siis on hyvin ymmärrettävää, mutta ihan jo toimijan itsensä kannalta on hyvä ymmärtää, että omasta käytöksestä on jokainen vastuussa eikä siitä voi syyttää mitään muodotonta yllättävää rakastumista tai universumia. Jos tulee vastaan joku ihan mieletön tyyppi johon ihastuu vaikka olisi suhteessa, niin ei ne tunteet rakkaudeksi syvene ihan itsestään. Silloin sitä tunnetta ruokkii IHAN ITSE ja sen toiminnan voi myös lopettaa IHAN ITSE jos on siihen halukas. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista kyllä jos oma suhde oikeasti vielä kiinnostaa. Itseäni ei kiinnostanut ja siihenhän se sitten päättyikin, mutta ei tuo uusi ihastus sen kummempi ollut kun pääsi arkeen kiinni. Minulle tämän asian sisäistäminen vaati pitkän itsetutkiskeluprosessin ja sellaisen kumppanin jota aidosti kunnioitan ja jonka haluan näillänäkymin pitää vierelläni ikuisesti. Tilanne voi toki muuttua, mutta ainakin sitten tuollaisen kuvailemasi yllättävän tilanteen edessä tajuan omien tekojeni seuraukset ja voin sitten sen perusteella joko kohdella kumppaniani hyvin tai huonosti ja kantaa vastuuni valinnoistani. 

Sanot että " jonka haluan näillänäkymin pitää vierelläni ikuisesti." Ja että "Tilanne voi toki muuttua". Ristiriitaisesti sanottu, huomasitko itse ristiriidan? Tajuat kai itsekin että kaikkia asioita ei voi elämässä tietää etukäteen. Säkään et tiedä pysyttekö ikuisesti yhdessä, vai ette. Et siis olekaan täysin varma, vaikka kovasti yrität vaikuttaa siltä.

Mitä ristiriitaista tuossa on? Olen kyllä varma tämänhetkisestä tilanteestani ja siitä että jos jatkossa parisuhteeni toimii samalla tavalla kun nykyään niin haluan jatkaa tätä loppuun asti, mutta ihmiset ja tilanteet muuttuu eli kaikkia asioita ei voi tietää etukäteen niinkun tuossa yrität minulle opettaa. En ole epävarma, olen vain realisti ja ymmärrän että kaikki ei ole minun käsissäni. Oma käytökseni kuitenkin on, eli jos tuollainen henkisen pettämisen tilanne tulee vastaan, niin ymmärrän että ruokkimalla niitä suhteen ulkopuolisen ihastumisen tunteita loukkaan kumppaniani. En ymmärrä että mikä tässä sulle on epäselvää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Petät ap henkisesti eniten itseäsi. Jos sinulla ei ole arvoja tai periaatteita, empatiakykyä eikä moraalia voit toki sanoa ettet petä ketään. Edes itseäsi. Meille muillehan on se ja sama mitä teet. Myös kumppanillesi niin kauan kun hän ei tiedä. Nämä tällaiset keskustelut ovat huomionhakua, ei muuta.

Jep, teet mitä teet mutta älä ainakaan petä itseäsi ja esitä että mitään kyseenalaista ei ole tapahtunut, kun ei ole ollut fyysistä. En tiedä ajatteletkokaan näin, mutta moni tässä ketjussa tuntuu ajattelevan.

Kas, tämä keskusteluhan oli jatkunut ihan hedelmällisesti vielä senkin jälkeen kun olin poistunut. Tähän sellainen kommentti, että juuri tämän vuoksi mä pohdin tätä asiaa. Eli en mä yritäkään pettää itseäni väittämällä ettei tässä olisi jo tapahtunut jotain väärää. Avasin keskustelun sen vuoksi, että halusin kuulla miten muut ovat menetelleet kyseisessä tilanteessa ja varsinkin ne kokemukset ovat olleet kiinnostavia, joissa suhde on edennyt. Yllättävän harva (kukaan?) on tässä ketjussa sanonut katuneensa sitä että on vaihtanut. Tosin eipä moni ole sieltä uudesta suhteestakaan onnea löytänyt. Aika näyttää, mitään uutta ei omalla kohdalla ole tapahtunut.

ap