Työnantaja huomautti mun ulkonäöstäni!
”Jos haluat tehdä töitä asiakaspinnassa, sinun on kiinnitettävä enemmän huomiota ulkonäköösi ja vaatetukseesi. Tai sitten menet muihin tehtäviin.”
Aika kovaa kieltä minusta. Listasivat vielä esimerkkejä, mitä oin tehnyt väärin. Purskahdin itkuun. Palaverissä oli lähimmät esimiehet, joku tyyppi hr:stä ja henkilökunnan edustaja (joka myös on minua vastaan).
Mitä voin tehdä tässä tilanteessa, kenen puoleen kääntyä? Voiko kukaan auttaa mua?
Kommentit (304)
Miksi et vaan voi alkaa pukeutumaan siististi ja vähän pitämään huolta itsestäsi?
Kyllä työnantaja saa odottaa ja vaatia että asiakaspalvelutehtävässä ollaan edustavan näköisenä. Ulkonäölle ei voi mitään ja siitä tuskin edes huomautetaan - jos olisi luontaisesti ruma niin tuskin sinua olisi koko hommaan alunperinkään palkattu / valittu.
Katot nyt vähän mitä päällesi laitat, tukka kuntoon ja siisti meikki niin hyvä tulee.
Tänään kaupassa myyjällä oli kilometrin pituiset ja seinän paksuiset tekoripset muuten värittömässä naamassa. En kuullut mitä hän selitti siitä, missä etsimäni tuote on, sillä katsoin vain kuinka nuo tarantellat läpsyttivät hänen silmälasiensa linsseihin ja mietin tuntuukohan se pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuvakulma tarkkailuun on mitä parhain. Itse en valittaisi ollenkaan jos pääsisin lepuuttamaan pääkalloni silmäreikiäni yläpuolella maata kuokkivassa bikinipyllyssä :) nam. Leukaluu narahtaa auki pelkästä ajatuksesta.
Hahahah!
Mun työkaveri haisee valkosipulille. Alkoi yhtäkkiä alkoi syömään.
Me istuttiin tosi lähellä ja sanoin kauniisti mä en voi istua hänen vieressään.
Pyysin esimiehen siirtämään minut muualle ja se tapahtui tosi nopeasti . Kukaan ei istu hänen lähellään. Nyt on alkanut valittaa yksinäisyyttään. Mutta ei lopeta valkosipulin syömistä.
Vierailija kirjoitti:
No toihan riippuu niin ammatista, mitä et kyllä nyt kertonut.. Kyllä tietyissä ammateissa pitää siisteys ja hygienia olla kohdillaan... Joten en mä nyt ihan tuota aloitusta kokonaisuudessaa niele... Kerro ap nyt ammattisi, niin avaa hommaa vähän enemmän.
Omassa ammatissa taasen kytätään siistiä ulkonäköä jatkuvasti, ja esimehet huomauttaa kyllä jos esim. nuttura ei ole ojenuksessa, tai kengät ovat "liian kuluneet". Huomautus tulee kyllä ihan heti. Ja olen minä muutaman maininnan saanutkin. Mutten itse ole antanut sen mennä tunteisiin, vaan korjasin tilanteen ja homma jatkuu.
Hyvin tarkka ohjeistus meillä on esim. koruista.. hiustenvärikin pitää olla luonnollinen, ei voi kuvitellakkaan värjäävänsä mitään punaisia hiuksia... Kynsilakan väristä lähtien sanellaan.. Tatuoinnit ja hammaskorut ovat myös täysin NOU NOU listalla... Mutta itseppähän olen ammatin valinnut, ja nielen sen mitä pitää, koska se nyt vaan kuuluu oman ammatin habitukseen.
Vapaa-ajalla olenkin sitten tukka pystyssä, hiihdän pieruverkkareissa ilman meikkiä.
Missä ammatissa on näin tarkkaa? Vaikea kuvitella vuonna 2018 yhtään ammattia, jossa ei voisi olla punaista tukkaa tai että kynsilakan värikin määritellään. Olettaen että sitä saa ylipäätään olla, toki monessa ammatissa kynsilakka on kokonaan kielletty hygieniasyistä.
Minusta pitäisi mennä niin, että jos vaaditaan tiettyä pukeutumista, niin työnantaja hommaa työvaatteet. Mielestäni työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän pitää omalla rahalla ostaa, siis nämä farkkukiellot yms.
Hiustenväriin ei myöskään mielestäni kenelläkään ole oikeutta puuttua, jos jollakin on pinkit hiukset niin sitten on, se ei työnantajalle kuulu. Tai jos haluaa asiaan vaikuttaa, niin hommaa vaikka peruukit työntekijöilleen, firman piikkiin tietenkin.
Hygieniasta taas voi huomauttaa, mutta tehtävä tosi hienotunteisesti, koska on todella nolo asia sille kohteelle.
Poikkeuksena jotku johtotehtävät tai muut, missä mm. isompi palkka, voidaan olettaa, että siitä liikenee vähän hienompiin vaatteisiin (Ja nekin verotuksessa pois).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan riippuu niin ammatista, mitä et kyllä nyt kertonut.. Kyllä tietyissä ammateissa pitää siisteys ja hygienia olla kohdillaan... Joten en mä nyt ihan tuota aloitusta kokonaisuudessaa niele... Kerro ap nyt ammattisi, niin avaa hommaa vähän enemmän.
Omassa ammatissa taasen kytätään siistiä ulkonäköä jatkuvasti, ja esimehet huomauttaa kyllä jos esim. nuttura ei ole ojenuksessa, tai kengät ovat "liian kuluneet". Huomautus tulee kyllä ihan heti. Ja olen minä muutaman maininnan saanutkin. Mutten itse ole antanut sen mennä tunteisiin, vaan korjasin tilanteen ja homma jatkuu.
Hyvin tarkka ohjeistus meillä on esim. koruista.. hiustenvärikin pitää olla luonnollinen, ei voi kuvitellakkaan värjäävänsä mitään punaisia hiuksia... Kynsilakan väristä lähtien sanellaan.. Tatuoinnit ja hammaskorut ovat myös täysin NOU NOU listalla... Mutta itseppähän olen ammatin valinnut, ja nielen sen mitä pitää, koska se nyt vaan kuuluu oman ammatin habitukseen.
Vapaa-ajalla olenkin sitten tukka pystyssä, hiihdän pieruverkkareissa ilman meikkiä.
Missä ammatissa on näin tarkkaa? Vaikea kuvitella vuonna 2018 yhtään ammattia, jossa ei voisi olla punaista tukkaa tai että kynsilakan värikin määritellään. Olettaen että sitä saa ylipäätään olla, toki monessa ammatissa kynsilakka on kokonaan kielletty hygieniasyistä.
Ehkä työpaikan ilme halutaan pitää neutraalina tai kyse on jostain seurakunnan hommasta? Itse kiinnitän kyllä huomioni räikeän punaisiin tai mustiin kynsiin tai vanhaan, kuluneeseen lakkaan vaikka sillä ei työn hoitamisen kannalta olisi oleellista merkitystä. Jos lakkaa kynsiä niin ainakin voisi sen vanhan, lohkeilleen lakan poistaa.
Suomessa panostetaan työpukeutumiseen tosi vähän verrattuna esim.muuhun Eurooppaan. Siistin perusasun saa kasaan muutamalla vaatteella ja asusteilla joita voi yhdistellä keskenään. Huoliteltu ulkoasu synnyttää luottamusta. Välillä näyttää siltä että asiakaspalveluun tai kauppaan on työntekijä putkahtanut suoraan kadulta ja siirtynyt sitten tiskin toiselle puolelle, ehkä joku työessu tai nimilappu siihen päälle. Antaa sellaisen vaikutelman että duuni ei kiinnosta tippakaan vaan siellä ollaan pakon edessä ja vedetään takki niskaan heti kun kello tulee neljä.
Nuorisotyöntekijä ehkä voikin himmailla farkuissa, lenkkareissa ja collegessa mutta ei se tosiaan joka paikkaan sovi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi mennä niin, että jos vaaditaan tiettyä pukeutumista, niin työnantaja hommaa työvaatteet. Mielestäni työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän pitää omalla rahalla ostaa, siis nämä farkkukiellot yms.
Hiustenväriin ei myöskään mielestäni kenelläkään ole oikeutta puuttua, jos jollakin on pinkit hiukset niin sitten on, se ei työnantajalle kuulu. Tai jos haluaa asiaan vaikuttaa, niin hommaa vaikka peruukit työntekijöilleen, firman piikkiin tietenkin.
Hygieniasta taas voi huomauttaa, mutta tehtävä tosi hienotunteisesti, koska on todella nolo asia sille kohteelle.
Poikkeuksena jotku johtotehtävät tai muut, missä mm. isompi palkka, voidaan olettaa, että siitä liikenee vähän hienompiin vaatteisiin (Ja nekin verotuksessa pois).
Jos menet töihin ja saat siitä palkkaa niin todellakin on sinun asiasi panostaa uraasi sen verran että hankit asialliset vaatteet.
Pinkit hiukset sopivat tatuointiliikkeeseen mutta monessa muussa paikassa ne vaan syövät uskottavuutta työntekijänä.
Jos työasu on sellainen että sitä ei voi työajan ulkopuolella käyttää mutta joutuu sen itse maksamaan, kulut voi vähentää verotuksessa.
Ihme asenteita ihmisillä nykyään että ”ei kuulu kenellekään miltä näytän”. Kyllä se kuuluu, työelämässä.
Etenkin asiakaspalvelussa voi käydä niin että ne asiakkaat menevät muualle ja se tietää työnantajalle konkurssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan riippuu niin ammatista, mitä et kyllä nyt kertonut.. Kyllä tietyissä ammateissa pitää siisteys ja hygienia olla kohdillaan... Joten en mä nyt ihan tuota aloitusta kokonaisuudessaa niele... Kerro ap nyt ammattisi, niin avaa hommaa vähän enemmän.
Omassa ammatissa taasen kytätään siistiä ulkonäköä jatkuvasti, ja esimehet huomauttaa kyllä jos esim. nuttura ei ole ojenuksessa, tai kengät ovat "liian kuluneet". Huomautus tulee kyllä ihan heti. Ja olen minä muutaman maininnan saanutkin. Mutten itse ole antanut sen mennä tunteisiin, vaan korjasin tilanteen ja homma jatkuu.
Hyvin tarkka ohjeistus meillä on esim. koruista.. hiustenvärikin pitää olla luonnollinen, ei voi kuvitellakkaan värjäävänsä mitään punaisia hiuksia... Kynsilakan väristä lähtien sanellaan.. Tatuoinnit ja hammaskorut ovat myös täysin NOU NOU listalla... Mutta itseppähän olen ammatin valinnut, ja nielen sen mitä pitää, koska se nyt vaan kuuluu oman ammatin habitukseen.
Vapaa-ajalla olenkin sitten tukka pystyssä, hiihdän pieruverkkareissa ilman meikkiä.
Missä ammatissa on näin tarkkaa? Vaikea kuvitella vuonna 2018 yhtään ammattia, jossa ei voisi olla punaista tukkaa tai että kynsilakan värikin määritellään. Olettaen että sitä saa ylipäätään olla, toki monessa ammatissa kynsilakka on kokonaan kielletty hygieniasyistä.
Ehkä työpaikan ilme halutaan pitää neutraalina tai kyse on jostain seurakunnan hommasta? Itse kiinnitän kyllä huomioni räikeän punaisiin tai mustiin kynsiin tai vanhaan, kuluneeseen lakkaan vaikka sillä ei työn hoitamisen kannalta olisi oleellista merkitystä. Jos lakkaa kynsiä niin ainakin voisi sen vanhan, lohkeilleen lakan poistaa.
Suomessa panostetaan työpukeutumiseen tosi vähän verrattuna esim.muuhun Eurooppaan. Siistin perusasun saa kasaan muutamalla vaatteella ja asusteilla joita voi yhdistellä keskenään. Huoliteltu ulkoasu synnyttää luottamusta. Välillä näyttää siltä että asiakaspalveluun tai kauppaan on työntekijä putkahtanut suoraan kadulta ja siirtynyt sitten tiskin toiselle puolelle, ehkä joku työessu tai nimilappu siihen päälle. Antaa sellaisen vaikutelman että duuni ei kiinnosta tippakaan vaan siellä ollaan pakon edessä ja vedetään takki niskaan heti kun kello tulee neljä.Nuorisotyöntekijä ehkä voikin himmailla farkuissa, lenkkareissa ja collegessa mutta ei se tosiaan joka paikkaan sovi.
Seurakunnan hommista? Tiedän ainakin pari naispappia, jotka värjäävät hiuksensa voimakkaan punaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Antaa sellaisen vaikutelman että duuni ei kiinnosta tippakaan vaan siellä ollaan pakon edessä ja vedetään takki niskaan heti kun kello tulee neljä.
Mitäs vikaa siinä on? Jos työaika loppuu klo 16, niin eikö takkia saa silloin laittaa heti niskaan ja lähteä kotiinsa?
Hohhoin tätä marttyyrien ja työnarkomaanien luvattua maata, on se kamalaa että jollekkin kotielämä on tärkeämpää kuin töissä olo, että ihan HALUAA lähteä kotiin työajan päättyessä.
Itse lähden aina tasan silloin kun työaika päättyy, pidän kyllä työstäni ja menen sinne mielelläni, mutta ei työnantajakaan pidä ok:na jos myöhästyn töistä, miksi minunkaan siis pitäisi olla töissä yhtään pidempään kuin on sovittu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi mennä niin, että jos vaaditaan tiettyä pukeutumista, niin työnantaja hommaa työvaatteet. Mielestäni työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän pitää omalla rahalla ostaa, siis nämä farkkukiellot yms.
Hiustenväriin ei myöskään mielestäni kenelläkään ole oikeutta puuttua, jos jollakin on pinkit hiukset niin sitten on, se ei työnantajalle kuulu. Tai jos haluaa asiaan vaikuttaa, niin hommaa vaikka peruukit työntekijöilleen, firman piikkiin tietenkin.
Hygieniasta taas voi huomauttaa, mutta tehtävä tosi hienotunteisesti, koska on todella nolo asia sille kohteelle.
Poikkeuksena jotku johtotehtävät tai muut, missä mm. isompi palkka, voidaan olettaa, että siitä liikenee vähän hienompiin vaatteisiin (Ja nekin verotuksessa pois).
Jos menet töihin ja saat siitä palkkaa niin todellakin on sinun asiasi panostaa uraasi sen verran että hankit asialliset vaatteet.
Pinkit hiukset sopivat tatuointiliikkeeseen mutta monessa muussa paikassa ne vaan syövät uskottavuutta työntekijänä.
Jos työasu on sellainen että sitä ei voi työajan ulkopuolella käyttää mutta joutuu sen itse maksamaan, kulut voi vähentää verotuksessa.Ihme asenteita ihmisillä nykyään että ”ei kuulu kenellekään miltä näytän”. Kyllä se kuuluu, työelämässä.
Etenkin asiakaspalvelussa voi käydä niin että ne asiakkaat menevät muualle ja se tietää työnantajalle konkurssia.
Niin, asialliset vaatteet, mitä epäasiallista on farkuissa? Jos työnantaja haluaa tarkkaan määritellä työntekijöidensä pukeutumisen, niin hän hommaa työntekijälle vaatteet. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi mennä niin, että jos vaaditaan tiettyä pukeutumista, niin työnantaja hommaa työvaatteet. Mielestäni työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän pitää omalla rahalla ostaa, siis nämä farkkukiellot yms.
Hiustenväriin ei myöskään mielestäni kenelläkään ole oikeutta puuttua, jos jollakin on pinkit hiukset niin sitten on, se ei työnantajalle kuulu. Tai jos haluaa asiaan vaikuttaa, niin hommaa vaikka peruukit työntekijöilleen, firman piikkiin tietenkin.
Hygieniasta taas voi huomauttaa, mutta tehtävä tosi hienotunteisesti, koska on todella nolo asia sille kohteelle.
Poikkeuksena jotku johtotehtävät tai muut, missä mm. isompi palkka, voidaan olettaa, että siitä liikenee vähän hienompiin vaatteisiin (Ja nekin verotuksessa pois).
Jos menet töihin ja saat siitä palkkaa niin todellakin on sinun asiasi panostaa uraasi sen verran että hankit asialliset vaatteet.
Pinkit hiukset sopivat tatuointiliikkeeseen mutta monessa muussa paikassa ne vaan syövät uskottavuutta työntekijänä.
Jos työasu on sellainen että sitä ei voi työajan ulkopuolella käyttää mutta joutuu sen itse maksamaan, kulut voi vähentää verotuksessa.Ihme asenteita ihmisillä nykyään että ”ei kuulu kenellekään miltä näytän”. Kyllä se kuuluu, työelämässä.
Etenkin asiakaspalvelussa voi käydä niin että ne asiakkaat menevät muualle ja se tietää työnantajalle konkurssia.Niin, asialliset vaatteet, mitä epäasiallista on farkuissa? Jos työnantaja haluaa tarkkaan määritellä työntekijöidensä pukeutumisen, niin hän hommaa työntekijälle vaatteet. Piste.
Juu, kyllä saat olla työpaikallasi vaikka alasti. Mutta varaudu siihen, että silloin sitä työpaikka ei hetken päästä sinulla ehkä ole. Miksi ihmeessä ihmiset eivät ymmärrä, että on oma etu pukeutua ja käyttäytyä asiallisesti töissä? Sen verran järkeä pitäisi olla, että ei itse sahaa omaa oksaansa.
Nykyään taitaa olla melko harvassa työpaikassa työnantajan hankkimat työvaatteet? Lukuunottamatta pakollisi turvavarusteita tai vastaavia.
Aloittajalle sanoisin, että varmaan sinulle on jo aiemmin huomautettu, mutta nyt sitten otettiin asia virallisesti esille palaverissa jossa oli myös henkilöstön edustaja mukana.
Jos tarinasi on totta, (eli huomautettiin pahasta hajusta ja itsekin tiedät, että haiset) niin miksi et itse ajattele, että se on huono juttu jos olet asiakkaiden kanssa tekemisissä? Jos sinulla on jokin sairaus, joka aiheuttaa hajua, nii hae siihen apua. Eikö ole kiusallista liikkua muuallakin kun vain töissä? Jokaisella on kai jonkinlaiset sosiaaliset ympyrät?
Onko sinulla ystävää tai omaista, jolle kertoisit tai näyttäisit moitelistan ja pyytäisit rehellisesti sanomaan pitääkö se heidän mukaan paikkaansa, eli oletko tuonkaltainen vai onko työnantaja kohtuuton?
Keskustele myös luottamusmiehen kanssa ja kysy mitä mieltä hän on. Jos haluat häneltä tukea pitää olla niin, että olette samoilla linjoilla luottamusmiehen kanssa.
Hiustenleikkuusta senverran, että tuo kuvaamasi *tyyli* ei varsin pukeva ole ja kiinnittää huomiota. Miksi edes aloit itse leikata?
Auttaisi ymmärtämään sinua enemmän jos kertoisit minkälaista työtä teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi mennä niin, että jos vaaditaan tiettyä pukeutumista, niin työnantaja hommaa työvaatteet. Mielestäni työnantaja ei voi määrätä mitä työntekijän pitää omalla rahalla ostaa, siis nämä farkkukiellot yms.
Hiustenväriin ei myöskään mielestäni kenelläkään ole oikeutta puuttua, jos jollakin on pinkit hiukset niin sitten on, se ei työnantajalle kuulu. Tai jos haluaa asiaan vaikuttaa, niin hommaa vaikka peruukit työntekijöilleen, firman piikkiin tietenkin.
Hygieniasta taas voi huomauttaa, mutta tehtävä tosi hienotunteisesti, koska on todella nolo asia sille kohteelle.
Poikkeuksena jotku johtotehtävät tai muut, missä mm. isompi palkka, voidaan olettaa, että siitä liikenee vähän hienompiin vaatteisiin (Ja nekin verotuksessa pois).
Jos menet töihin ja saat siitä palkkaa niin todellakin on sinun asiasi panostaa uraasi sen verran että hankit asialliset vaatteet.
Pinkit hiukset sopivat tatuointiliikkeeseen mutta monessa muussa paikassa ne vaan syövät uskottavuutta työntekijänä.
Jos työasu on sellainen että sitä ei voi työajan ulkopuolella käyttää mutta joutuu sen itse maksamaan, kulut voi vähentää verotuksessa.Ihme asenteita ihmisillä nykyään että ”ei kuulu kenellekään miltä näytän”. Kyllä se kuuluu, työelämässä.
Etenkin asiakaspalvelussa voi käydä niin että ne asiakkaat menevät muualle ja se tietää työnantajalle konkurssia.
Luulen että tässä menee ihmisellä vähän näkökulmat ristiin. Sinun tekstisäsi saa kuvan, että tarkoitat jotain todellista bisnes-työtä jossa ura voi kehittyäkkin johonkin suuntaan ja ollaan edustamassa yhtiötä tai muuta, tekemässä isoja kauppoja ja luomassa suhteita. Kun taas sillä toisella on mielessä perusduunarin homma, ketä kiinnostaa onko kassahenkilöllä farkut vai jakkupuku päällä? No heille toisaalta asiallisesti työnantaja tarjoaakin uniformun. Eli riippuu nyt vähän puhutaanko tavallisesta duunarista vai jostain ihan muusta.
Toivottavasti nämä ahdasmieliset kääkät, joiden mielestä shokkiväriset hiukset, tatuoinnit ja lävistykset ovat kammottavia, poistuvat työelämästä ja kuolevat pian. Ulkonäkö ei vaikuta työntekijän osaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ahdasmieliset kääkät, joiden mielestä shokkiväriset hiukset, tatuoinnit ja lävistykset ovat kammottavia, poistuvat työelämästä ja kuolevat pian. Ulkonäkö ei vaikuta työntekijän osaamiseen.
Minustakaan ei ole ihan nykyaikaista kiinnittää huomiota johonkin ulkonäköön ja vaatetukseen. Jossakin snobi-piireissä ehkä, mutta kaukana on ne ajat, kun pankkikäynnille piti laittaa hienoimmat vaatteet mitä kaapista löyty tai keskustaan lähtiessä sama. Nykyään saa kulkea pieruverkkareissa missä haluaa jos haluaa, eikä siihen ole kenelläkään nokan koputtamista.
Ainoastaan joissakin ravintoloissa on nykyäänkin pukukoodit, mutta sillänkin kai pääasiassa halutaan rajata lähialueen spurgut pois asiakaskunnasta.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nämä ahdasmieliset kääkät, joiden mielestä shokkiväriset hiukset, tatuoinnit ja lävistykset ovat kammottavia, poistuvat työelämästä ja kuolevat pian. Ulkonäkö ei vaikuta työntekijän osaamiseen.
Eivät tosiaan vaikuta osaamiseen, mutta uskottavuuteen sitäkin enemmän. Tatuoitu, shokkivärihiuksinen resupekka ei vakuuta esim. pankkivirkailijana, hautausurakoitsijana, lääkärinä tai lentoemäntänä pätkääkään.
Tietenkin tyopukeutuminen on eri asia kuin vapaa-ajan vaatetus. Jos Suomessa olisi koulupuvut, oppisivat lapset/nuoret siihen jo heti alusta. Kouluun menaan opiskelemaan; bleiseri, suorat housut, mustat nahkakengat, paita ja kraka on ainakin oman lapsen koulupuku. Kotona hillutaan sitten omissa vaatteissa miten huvittaa. Minusta se toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan riippuu niin ammatista, mitä et kyllä nyt kertonut.. Kyllä tietyissä ammateissa pitää siisteys ja hygienia olla kohdillaan... Joten en mä nyt ihan tuota aloitusta kokonaisuudessaa niele... Kerro ap nyt ammattisi, niin avaa hommaa vähän enemmän.
Omassa ammatissa taasen kytätään siistiä ulkonäköä jatkuvasti, ja esimehet huomauttaa kyllä jos esim. nuttura ei ole ojenuksessa, tai kengät ovat "liian kuluneet". Huomautus tulee kyllä ihan heti. Ja olen minä muutaman maininnan saanutkin. Mutten itse ole antanut sen mennä tunteisiin, vaan korjasin tilanteen ja homma jatkuu.
Hyvin tarkka ohjeistus meillä on esim. koruista.. hiustenvärikin pitää olla luonnollinen, ei voi kuvitellakkaan värjäävänsä mitään punaisia hiuksia... Kynsilakan väristä lähtien sanellaan.. Tatuoinnit ja hammaskorut ovat myös täysin NOU NOU listalla... Mutta itseppähän olen ammatin valinnut, ja nielen sen mitä pitää, koska se nyt vaan kuuluu oman ammatin habitukseen.
Vapaa-ajalla olenkin sitten tukka pystyssä, hiihdän pieruverkkareissa ilman meikkiä.
Missä ammatissa on näin tarkkaa? Vaikea kuvitella vuonna 2018 yhtään ammattia, jossa ei voisi olla punaista tukkaa tai että kynsilakan värikin määritellään. Olettaen että sitä saa ylipäätään olla, toki monessa ammatissa kynsilakka on kokonaan kielletty hygieniasyistä.
Vastaus kysymykseesi. Lentoemäntä
Tarkat on virkapukusäädökset. Mutta en valita. Itse olen ammattini valinnut ja näihin ehtoihin suostunut.
Saa olla tatuoitu, lävistetty ja pinkki irokeesi, ihan miltei mitä tahansa. Mutta työnantaja ja palkanmaksaja saa myös määritellä sopiiko ja palkkaako tuon tyylisen työntekijän.
Töissä joutuu muutenkin noudattamaan työpaikan sääntöjä, miksi on niin vaikea ymmärtää, että joskus ne säännöt koskevat myös työntekijän olemusta?
Kun töihin mennessään tietää, että sinne mennään määrättyyn aikaan ja ollaan määrätty tuntimäärä ennekuin voi ilman lupaa poistua? Ollaan sinulle määrätyssä työssä ja työpisteessä, että voi mennä aamulla kenenkään muun työpisteeseen ja alkaa tehdä hänen hommaansa, vaikka kuinka aiittykkäisot. Saat sitä palkkaa joka on sovittu, että voi sitäkään yksin määrätä. Ruokatunti ja kahvitunti on silloin kun on sovittu jne.
Työpaikka ei ole koti tai vapaa-ajanviettopaikka, siihen kuuluu tietyt säännöt. Usein on myös määrätynlainen työssä pukeutuminen ja työntekijän yleinen olemus ja käytös eräs niistä säännöistä ja niitä silloin pitää noudattaa.
Miksi tämä on eräille vaikea ymmärtää?
Mitä pieruverkkarit tarkoittaa? Eivätkö jotkut ihmiset piereskele muuta kuin tietyissä verkkareissa? Minulla on useammat verkkarit, mutta eivät ne mitään piereskelyä aiheuta. Toisaalta voin kyllä täräyttää jakkupuvussakin. Onko minulla siis pierujakkupukuja?