Kuinka yksinäisyyden aiheuttamasta masennuksesta voi parantua?
Olen kokeillut lääkkeitä...ei vaikutusta. Olen käynyt yli 5 vuotta terapiassa. Ymmärrän kyllä itseäni paremmin, mutta elämäntilanteeni aiheuttaa vaan jatkuvaa tuskaa. Terapia on kyllä kehittänyt kykyäni toimia ihmisten kanssa, mutta ei auttanut siihen, etten vieläkään viihdy suurimman osan ihmisistä kanssa. Tuntuu myös, että vaikka terapia vei minua parempaan suuntaan, niin jatkuva yksinäisyys on vienyt minua samaan aikaan vaan omalaatuisempaan suuntaan. Siihen päälle vielä jatkuva etääntyminen oman ikäluokan elämän kehitysvaiheesta (perheen perustaminen ym asiat).
Olen mennyt ihmisten ilmoille ja mukavuusalueen ulkopuolelle muttei ole auttanut. Laskeskelin tuossa aikaisemmin, että olen viimeisen parin vuoden aikana tutustunut yli 200 ihmiseen erilaisissa opiskeluissa, töissä ja sosiaalisissa harrastuksissa. Tuossa joukossa oli taas ehkä muutama ihmistä kenen kanssa oli suht hyvä olla. Mutta heistäkin parin kanssa minulla ei ollut oikeastaan mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita (esim. saman työn lisäksi) ja kun yhdistävä homma loppui, niin siihen jäi koko suhde. Sitten niiden parin jäljellejääneen kanssa meni taas solmuun ihastuksen takia, kun olen niin kumppaninkaipuisa ja he olivat varattuja tai eivät kiinnostuneita.
En voi käsittää miten yksinäisyydestä kärsivänä voi päästä sellaiseen tilaan että on ns. hyvä olo itsensä kanssa tai kuinka ihmisten kanssa voisi olla olematta tarvitseva ja hivenen vaativa. Tai miten voisin olla olematta hermostunut kumppanimielessä kiinnostavan ihmisen lähettyvillä kun kaikki seurustelu- ja seksikuviot tuntuvat vierailta ja pelottavilta. Ylipäätään en voi käsittää mistä vähänkään omalaatuisemmat ihmiset löytävät kavereita ja kumppaneita.
Joskus 20-vuotiaana kuvittelin että kyllä niitä ihmisiä löytyy kun uskaltautuu vaan mukaan elämään ja erilaisiin ryhmiin, mutta sama p*ska jatkuu nyt kun kolmekymppiä tulee täyteen.
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Kyllä, hyvin inhimillinen toive. Mutta se ei ole kolmeenkymppiin mennessä toteutunut, joten ap toivoi vinkkejä. Niitä ei tarvitse toteuttaa, jos ei miellytä.
Uniikit lumihiutaleet ovat kiinnostavia. Kuitenkin 99% itseään uniikkeina lumihiutaleina pitävistä ei millään tavalla todista olevansa niin erityisiä. Tästä syntyy ongelma, kun muut pitävät uniikkia ihan taviksena ja uniikki taas haluaa tulla kohdelluksi erityisenä eikä taviksena.
Kannattaa pyrkiä hakeutumaan kaltaisensa seuraan. Lika barn leka bäst. Ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Uniikit lumihiutaleet ovat kiinnostavia. Kuitenkin 99% itseään uniikkeina lumihiutaleina pitävistä ei millään tavalla todista olevansa niin erityisiä. Tästä syntyy ongelma, kun muut pitävät uniikkia ihan taviksena ja uniikki taas haluaa tulla kohdelluksi erityisenä eikä taviksena.
Kannattaa pyrkiä hakeutumaan kaltaisensa seuraan. Lika barn leka bäst. Ihan oikeasti.
Näin minäkin ap:n näen. Siinä omassa uniikkiudessaan ei näe, että kaikki muutkin ovat ihan yhtä uniikkeja. Ja muissa on sitten vika, kun eivät näe juuri tätä hänen uniikkiuttaan niin ainutlaatuisena, että nostaisivat hänet ansaitsemalleen jalustalle. Kun samaan aikaan ap itse ei näe muiden uniikkiutta ollenkaan, eikä varsinkaan ole nostamassa ketään muuta jalustalle. Ihme sitten, kun muut eivät hakeudu hänen seuraansa.
Näitä mahtuu jokaisen tuttavapiiriin.
Liian pitkiä liirumlaarum -kommentteja.
Aloitus oli hyvä ja asiallinen.
Kommentti ei saa olla pitempi kuin aloitus, jos aloitus on pitkähkö.
Koska kommentteja tulee paljon, siksi se ei voi olla piiitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.
Hyväksy itsesi. Siitä alkaa paraneminen. Alat käyttäytyä välittömämmin ja uskallat ovesta ulos. Rahaa säästyy kun oivallat itse ja voit käyttää rahan omaksi hyväksesi muulla tavoin. Ei elämä ole helppoa tai kummallista. Riittää että on ihan tavallinen.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksy itsesi. Siitä alkaa paraneminen. Alat käyttäytyä välittömämmin ja uskallat ovesta ulos. Rahaa säästyy kun oivallat itse ja voit käyttää rahan omaksi hyväksesi muulla tavoin. Ei elämä ole helppoa tai kummallista. Riittää että on ihan tavallinen.
Jos ap on kovin traumatisoitunut, niin hänelle ei välttämättä ole tarjolla tuota vaihtoehtoa "olla ihan tavallinen".
Masennuksesta parannutaan terapialla ja/tai lääkkeillä. Yksinäisyys taas on asia, jonka joskus joutuu vain hyvksymään. Opettelemaan elämään asian kanssa. Vähän sama kuin jos yrityksistä huolimatta ei saakaan lapsia ja joutuu hyväksymään, että omia lapsia ei tule. Tai joutuu onnettomuuden seurauksena pyörätuoliin, jolloin joutuu hyväksymään, että ei kuntoutusyrityksistä huolimatta koskaan enää kävele. Sellaisen asian, minkä kokee menetyksenä, hyväksyminen on vaikeaa ja kestää pitkään ennenkuin oppii elämään asian kanssa.
Minulle ainakin on kristallinkirkasta, miksi ap jää yksin. Jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.
Ei se joku aloittajaa pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.Ei se joku aloittajaa pelasta.
Sinä et voi sitä tietää. Kun jokin muuttuu, niin kaikki muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Hyväksy itsesi. Siitä alkaa paraneminen. Alat käyttäytyä välittömämmin ja uskallat ovesta ulos. Rahaa säästyy kun oivallat itse ja voit käyttää rahan omaksi hyväksesi muulla tavoin. Ei elämä ole helppoa tai kummallista. Riittää että on ihan tavallinen.
No ei se halua olla tavallinen, vaan erityinen, ja että muut huomaavat tämän erityisyyden. No luultavasti muut kyllä huomaavatkin, ja siksi karttavat. Kun kaikki erityisyys ei ole mitenkään mukavaa muiden näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.Ei se joku aloittajaa pelasta.
Sinä et voi sitä tietää. Kun jokin muuttuu, niin kaikki muuttuu.
Kyllä sen voi ihan tarkkaan tietää, joku erityinen ei paranna sairautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväksy itsesi. Siitä alkaa paraneminen. Alat käyttäytyä välittömämmin ja uskallat ovesta ulos. Rahaa säästyy kun oivallat itse ja voit käyttää rahan omaksi hyväksesi muulla tavoin. Ei elämä ole helppoa tai kummallista. Riittää että on ihan tavallinen.
No ei se halua olla tavallinen, vaan erityinen, ja että muut huomaavat tämän erityisyyden. No luultavasti muut kyllä huomaavatkin, ja siksi karttavat. Kun kaikki erityisyys ei ole mitenkään mukavaa muiden näkökulmasta.
Ilkeä trolli, mene takaisin sinne kivenkoloon mistä tulitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.Ei se joku aloittajaa pelasta.
Sinä et voi sitä tietää. Kun jokin muuttuu, niin kaikki muuttuu.
Tähänhän perustuu myös ajatus, että kun juoppo mies tapaa naisen, joka vain rakastaa häntä tarpeeksi, miehen elämässä kaikki muuttuu ja mies lopettaa juomisen. Valitettavan usein nainen ei kuitenkaan rakasta miestä tarpeeksi paljon vaan juominen jatkuu ja naisen saadessa tilanteesta tarpeekseen miehen juominen vain lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.
Tällaisessa tapauksessa vaan sen jonkun löytäminen voi olla vaikeaa, koska se joku saa niskoilleen valtavan urakan ja vastuun, velvollisuuksia ja niistä aiheutuvaa syyllisyyden tunnetta, jos ei ehdikään olla sellainen kuin toinen tarvitsisi. Vähän sama kuin jos on iäkkäiden ja paljon apua tarvitsevien vanhempiensa ainoa lapsi. Tämän lapsen harteilla on vanhempiensa hyvinvointi ja pärjääminen. Jos taas hänellä on sisaruksia, jotka myös osallistuvat vanhempien auttamiseen, yhden lapsen osalla taakka on kevyempi.
Minäkin koen, että olen erilainen kuin muut. En ajattele, että olen parempi kuin toiset, vaan että olen erilainen kuin moni muut. Ja osittain tämä kokemus tulee muilta ihmisiltä, muiden kanssa, ilman että itse erityisesti alan pohtia että oho, olempas nyt erilainen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.Ei se joku aloittajaa pelasta.
Sinä et voi sitä tietää. Kun jokin muuttuu, niin kaikki muuttuu.
Tähänhän perustuu myös ajatus, että kun juoppo mies tapaa naisen, joka vain rakastaa häntä tarpeeksi, miehen elämässä kaikki muuttuu ja mies lopettaa juomisen. Valitettavan usein nainen ei kuitenkaan rakasta miestä tarpeeksi paljon vaan juominen jatkuu ja naisen saadessa tilanteesta tarpeekseen miehen juominen vain lisääntyy.
Olet ilkeä kyynikko. Mene pois, jos sinulla ei ole mitään mukavaa sanottavaa surulliselle ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?
Tämä on s e y d i n.
Löytää j o k u.Tällaisessa tapauksessa vaan sen jonkun löytäminen voi olla vaikeaa, koska se joku saa niskoilleen valtavan urakan ja vastuun, velvollisuuksia ja niistä aiheutuvaa syyllisyyden tunnetta, jos ei ehdikään olla sellainen kuin toinen tarvitsisi. Vähän sama kuin jos on iäkkäiden ja paljon apua tarvitsevien vanhempiensa ainoa lapsi. Tämän lapsen harteilla on vanhempiensa hyvinvointi ja pärjääminen. Jos taas hänellä on sisaruksia, jotka myös osallistuvat vanhempien auttamiseen, yhden lapsen osalla taakka on kevyempi.
Vuosikausia keskusteluja seuranneena voin todeta, että ei ne yksinäiset ole ainoita ihmisiä, joilla on kovat vaatimukset toisten suhteen. Mm. vauvan saava joutuu aikamoiseen tilanteeseen, kun voi olla montakin lapsetonta ystävää vaatimassa samaa vanhaa spontaaniutta, samoja puheenaiheita kuin aina ennenkin. Miten monta kertaa olenkaan lukenut, että "minua ei kiinnosta kuunnella kun toinen puhuu lapsestaan, että onko sitä pakko edes mainita?". Ja tilanteita on muitakin, joissa jo ystäviä omaavilla on isot vaatimukset siitä, että saako toinen muuttua vai pitäisikö hänen kenties muuttua, että kelpaisi vielä elämään mukaan.
Ja sitä paitsi, en näitä yksinäisyysketjua lukeneena ole nähnyt kovin isoa vaatimuslistaa. Toivotaan, että olisi samoja kiinnostuksen kohteita, ja se tulkitaan siten, että kaikki pitäisi olla samanlaista. Toivotaan, että joku ehtisi kerran viikossa lenkille, ja se tulkitaan niin, että on pakko lenkkeillä sen yhden ihmisen kanssa kerran viikossa loppu elämä. Joku toivoo, että olisi jollekin tärkeä, ja tulkinta tästä on, että elämässä ei saisi olla ketään muuta kuin tämä yksinäinen.
Melkein tekisi mieli vetää mutkat suoriksi ja todeta, että ne keillä on kavereita, eivät itse asiassa ole kovin älykkäitä tai uniikkeja, vaan sellaisia laumasieluja, joita vähän pelottaa kaikki erilainen. Ja ne, jotka pohtivat asioita syvällisemmin arjessaan, saattavat jäädä ilman seuraa koska heidän kaltaisiaan on vähemmän = vaikea kohdata.
Tuskin ap kaikkien kanssa haluaakaan kaveerata, vaan olla merkityksellinen jollekin itselleen tärkeälle ihmiselle. Tätähän moni ihminen toivoo?