Lue keskustelun säännöt.
Kuinka yksinäisyyden aiheuttamasta masennuksesta voi parantua?
16.10.2018 |
Olen kokeillut lääkkeitä...ei vaikutusta. Olen käynyt yli 5 vuotta terapiassa. Ymmärrän kyllä itseäni paremmin, mutta elämäntilanteeni aiheuttaa vaan jatkuvaa tuskaa. Terapia on kyllä kehittänyt kykyäni toimia ihmisten kanssa, mutta ei auttanut siihen, etten vieläkään viihdy suurimman osan ihmisistä kanssa. Tuntuu myös, että vaikka terapia vei minua parempaan suuntaan, niin jatkuva yksinäisyys on vienyt minua samaan aikaan vaan omalaatuisempaan suuntaan. Siihen päälle vielä jatkuva etääntyminen oman ikäluokan elämän kehitysvaiheesta (perheen perustaminen ym asiat).
Olen mennyt ihmisten ilmoille ja mukavuusalueen ulkopuolelle muttei ole auttanut. Laskeskelin tuossa aikaisemmin, että olen viimeisen parin vuoden aikana tutustunut yli 200 ihmiseen erilaisissa opiskeluissa, töissä ja sosiaalisissa harrastuksissa. Tuossa joukossa oli taas ehkä muutama ihmistä kenen kanssa oli suht hyvä olla. Mutta heistäkin parin kanssa minulla ei ollut oikeastaan mitään yhteisiä kiinnostuksenkohteita (esim. saman työn lisäksi) ja kun yhdistävä homma loppui, niin siihen jäi koko suhde. Sitten niiden parin jäljellejääneen kanssa meni taas solmuun ihastuksen takia, kun olen niin kumppaninkaipuisa ja he olivat varattuja tai eivät kiinnostuneita.
En voi käsittää miten yksinäisyydestä kärsivänä voi päästä sellaiseen tilaan että on ns. hyvä olo itsensä kanssa tai kuinka ihmisten kanssa voisi olla olematta tarvitseva ja hivenen vaativa. Tai miten voisin olla olematta hermostunut kumppanimielessä kiinnostavan ihmisen lähettyvillä kun kaikki seurustelu- ja seksikuviot tuntuvat vierailta ja pelottavilta. Ylipäätään en voi käsittää mistä vähänkään omalaatuisemmat ihmiset löytävät kavereita ja kumppaneita.
Joskus 20-vuotiaana kuvittelin että kyllä niitä ihmisiä löytyy kun uskaltautuu vaan mukaan elämään ja erilaisiin ryhmiin, mutta sama p*ska jatkuu nyt kun kolmekymppiä tulee täyteen.
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohdetaan se taustaa sana ja käytetään sen sijaan vaikka "pohjaa" tai oletusta siihen, että olet ehkä lukenut jotain psykologisia aiheita koska kuitenkin 100x enemmän on aika paljon. Vai millä tavalla tämä 100x muita enenpi psykologinen ajattelu ilmene?
Yrität jatkuvasti jotenkin vaikuttaa siltä, että ajattelet loogisesti mutta eivät ajatuksesi vaikuta minusta niin hirveän loogisilta. En tiedä yritätkö esiintyä jotenkin Aspergerin syndrooman omaavana henkilönä vai mistä tämä jatkuva loogisuuden painottaminen tulee.
Miksi sen ajattelun pitäisi "ilmetä" jollain tavalla? Teetkö taas noita tulkintojasi että olen mielestäni parempi kuin muut? Että jos sanon ajattelevani tavalla (mitä en edes sanonut) X, niin se tapa X on parempi ja hienompi kuin muiden tapa ajatella? En ajattele kovin loogisesti vaan olen enemmän intuition ja tunteiden ohjaama. Yritän vain saada selvää mitä tarkoitat?
AP
Kirjoitit itse sen psykologisen ajattelun ja minä olen kiinnostunut siitä, että millä tavalla koet että olisit näitä ajatellut jotenkin enemmän kuin muut.
Huomaan kuitenkin miten heti menet jotenkin puolustuslinjalle. Sen sijaan että vastaisit, takerrut yksityiskohtiin.
Suosittelisin muuten lukemaan Carol Dweckin Muuttumattomuuden asenteesta ja sitten kasvun asenteesta. Siitä voisi olla jonkinlaista hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otat itsesi liian vakavasti etkä varmaan osaa nauraa itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit itse sen psykologisen ajattelun ja minä olen kiinnostunut siitä, että millä tavalla koet että olisit näitä ajatellut jotenkin enemmän kuin muut.
Huomaan kuitenkin miten heti menet jotenkin puolustuslinjalle. Sen sijaan että vastaisit, takerrut yksityiskohtiin.
Suosittelisin muuten lukemaan Carol Dweckin Muuttumattomuuden asenteesta ja sitten kasvun asenteesta. Siitä voisi olla jonkinlaista hyötyä.
Jos luet mitä kirjoitin ja yrität ymmärtää sen, niin huomaat varmaan että lauseen pääpointti oli se, että olen kelannut ihmisen kasvua ja kehitystä (mm koska olen käynyt vuosikausia terapiassa) enemmän kuin muut. En tiedä mistä olet keksinyt tuon "psykologisen ajattelun", millä tulkistsen sinun tarkoittavan jonkinlaista ajattelumallia (joka olisi parempi kuin muilla?).
Olenko sittenkin vain erilainen tässäkin ajattelussa, vai eikö muille tulisi vuosikausien terapiassa käymisen (ja lisäksi sen rinnalla tehdyn jatkuvan ja oman aktiivisen työn) jäljeen mieleen, että "hei, olen varmaan kelannut näitä juttuja jäsennellymmin ja enemmän kuin keskivertoihminen"?
En tiedä mitä voisin suositella sinulle luettavaksi. Tapasi ymmärtää asioita vaikuttaa tämän lyhyen nettivänkäyksen jälkeen niin vieraalta minulle. Huomaamme varmaan ainakin että sinä olisit luultavasti yksi niistä ihmisistä siellä isossa joukossa joiden kanssa tuttavuus ei varmaankaan olisi jatkunut.
AP
Täällä on suurelta osin aivan ymmärtämättömiä ja aloittajan tarkoituksia väänteleviä kommentteja. Ihme oletuksia ja vainoharhaisia tulkintoja. Kyllä on noloa!
S. Freud kirjoitti:
Täällä on suurelta osin aivan ymmärtämättömiä ja aloittajan tarkoituksia väänteleviä kommentteja. Ihme oletuksia ja vainoharhaisia tulkintoja. Kyllä on noloa!
ihan kuin ap itse olisi tämän kirjottanut, heh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit itse sen psykologisen ajattelun ja minä olen kiinnostunut siitä, että millä tavalla koet että olisit näitä ajatellut jotenkin enemmän kuin muut.
Huomaan kuitenkin miten heti menet jotenkin puolustuslinjalle. Sen sijaan että vastaisit, takerrut yksityiskohtiin.
Suosittelisin muuten lukemaan Carol Dweckin Muuttumattomuuden asenteesta ja sitten kasvun asenteesta. Siitä voisi olla jonkinlaista hyötyä.
Jos luet mitä kirjoitin ja yrität ymmärtää sen, niin huomaat varmaan että lauseen pääpointti oli se, että olen kelannut ihmisen kasvua ja kehitystä (mm koska olen käynyt vuosikausia terapiassa) enemmän kuin muut. En tiedä mistä olet keksinyt tuon "psykologisen ajattelun", millä tulkistsen sinun tarkoittavan jonkinlaista ajattelumallia (joka olisi parempi kuin muilla?).
Olenko sittenkin vain erilainen tässäkin ajattelussa, vai eikö muille tulisi vuosikausien terapiassa käymisen (ja lisäksi sen rinnalla tehdyn jatkuvan ja oman aktiivisen työn) jäljeen mieleen, että "hei, olen varmaan kelannut näitä juttuja jäsennellymmin ja enemmän kuin keskivertoihminen"?
En tiedä mitä voisin suositella sinulle luettavaksi. Tapasi ymmärtää asioita vaikuttaa tämän lyhyen nettivänkäyksen jälkeen niin vieraalta minulle. Huomaamme varmaan ainakin että sinä olisit luultavasti yksi niistä ihmisistä siellä isossa joukossa joiden kanssa tuttavuus ei varmaankaan olisi jatkunut.
AP
Onko tämä selkeä vastaus. Et voi parantua. Onko muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit itse sen psykologisen ajattelun ja minä olen kiinnostunut siitä, että millä tavalla koet että olisit näitä ajatellut jotenkin enemmän kuin muut.
Huomaan kuitenkin miten heti menet jotenkin puolustuslinjalle. Sen sijaan että vastaisit, takerrut yksityiskohtiin.
Suosittelisin muuten lukemaan Carol Dweckin Muuttumattomuuden asenteesta ja sitten kasvun asenteesta. Siitä voisi olla jonkinlaista hyötyä.
Jos luet mitä kirjoitin ja yrität ymmärtää sen, niin huomaat varmaan että lauseen pääpointti oli se, että olen kelannut ihmisen kasvua ja kehitystä (mm koska olen käynyt vuosikausia terapiassa) enemmän kuin muut. En tiedä mistä olet keksinyt tuon "psykologisen ajattelun", millä tulkistsen sinun tarkoittavan jonkinlaista ajattelumallia (joka olisi parempi kuin muilla?).
Olenko sittenkin vain erilainen tässäkin ajattelussa, vai eikö muille tulisi vuosikausien terapiassa käymisen (ja lisäksi sen rinnalla tehdyn jatkuvan ja oman aktiivisen työn) jäljeen mieleen, että "hei, olen varmaan kelannut näitä juttuja jäsennellymmin ja enemmän kuin keskivertoihminen"?
En tiedä mitä voisin suositella sinulle luettavaksi. Tapasi ymmärtää asioita vaikuttaa tämän lyhyen nettivänkäyksen jälkeen niin vieraalta minulle. Huomaamme varmaan ainakin että sinä olisit luultavasti yksi niistä ihmisistä siellä isossa joukossa joiden kanssa tuttavuus ei varmaankaan olisi jatkunut.
AP
Onko tämä selkeä vastaus. Et voi parantua. Onko muuta?
Onpas typerästi sanottu AP:lle. Ei hänen tarvitse "parantua" vaan kehittää itseään paremmaksi ihmisieksi. Sellaiseksi jossa hänellä on hyvä olla, jossa hän saa kaipaamansa läheisyyden ystäviltä eikä yksinäisyys aiheuta negatiivisia oireita.
Mutta tälläinen kehittyminen ei lähde jos AP ei sitä halua tai on jämähtänyt puolustelemaan omia ajatuksiaan tai ei edes kykene näkemään asioita muiden näkökulmasta tai eri tavalla. Tuollaisia kykyjä yleisemmin voi psykoterapiassa kehittää.
Ja tosiaan olen tuo aiempi kirjoittaja joka on AP:n kanssa keskustellut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kyllä apn puolella. Omituinen tulkinta että erilainen = pitää itseään parempana. Eli pitäisi tuntea itsensä samanlaiseksi kuin muut jottei vahingossa olisi itserakas? Että vaikka kerta toisensa jälkeen huomaa ajattelevansa monista asioista ihan erilailla kuin enemmistö, ei saisi kuitenkaan huomata sitä. En ymmärrä, ja tällaisista turhista tulkinnoista mullekin tulee aina tosi erilainen olo - en vaan ymmärrä tuollaista ajatuksenjuoksua ja tahallista sanojen vääntelyä.
Ja entä jos vaikka pitääkin itseään jossakin asiassa keskimääräistä parempana, jos siihen on ihan todisteet, vaikka jonkin alan yliopistotutkinto, tai pitkäaikaiset havainnot? Miksi on suurin synti pitää itseään jossakin hyvänä, jos/kun myös tunnistaa missä on keskimääräistä huonompi? Eikö tämä ole ihan perusitsetuntemusta ja positiivinen asia? Miksi herättää ihan suoranaista vihaa jos joku tietää olevansa jossakin hyvä? Taas yksi ajatusmalli jota en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä apn puolella. Omituinen tulkinta että erilainen = pitää itseään parempana. Eli pitäisi tuntea itsensä samanlaiseksi kuin muut jottei vahingossa olisi itserakas? Että vaikka kerta toisensa jälkeen huomaa ajattelevansa monista asioista ihan erilailla kuin enemmistö, ei saisi kuitenkaan huomata sitä. En ymmärrä, ja tällaisista turhista tulkinnoista mullekin tulee aina tosi erilainen olo - en vaan ymmärrä tuollaista ajatuksenjuoksua ja tahallista sanojen vääntelyä.
Ja entä jos vaikka pitääkin itseään jossakin asiassa keskimääräistä parempana, jos siihen on ihan todisteet, vaikka jonkin alan yliopistotutkinto, tai pitkäaikaiset havainnot? Miksi on suurin synti pitää itseään jossakin hyvänä, jos/kun myös tunnistaa missä on keskimääräistä huonompi? Eikö tämä ole ihan perusitsetuntemusta ja positiivinen asia? Miksi herättää ihan suoranaista vihaa jos joku tietää olevansa jossakin hyvä? Taas yksi ajatusmalli jota en ymmärrä.
En ole missään kohtaa sanonut, että pelkästään erilaisuus ja kokemus itsestä erilaisena olisi ainoa asia, mikä johtaisi sellaiseen kuin itserakkaus - sana mitä ei edes olla aiemmin mainittu. Tuo kuvitelma tuli siitä että hän kokee itsensä ei pelkästään erilaisena muista vaan myös siinä, miten hän kuvailee itseään verrattuna miten hän kuvailee muita ihmisiä. Muut ihmiset kuvaillaan esimerkiksi "vähemmän psykologisina ajattelijoina" ynnämuina.
Ja kuka täällä on edes vihannut? Projosoitko nyt omia tunteitasi, koska tunnet itse vihaa näitä muita keskustelijoita kohtaan koet, että nyt muutkin tuntevat samanlaisia tunteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
S. Freud kirjoitti:
Täällä on suurelta osin aivan ymmärtämättömiä ja aloittajan tarkoituksia väänteleviä kommentteja. Ihme oletuksia ja vainoharhaisia tulkintoja. Kyllä on noloa!
ihan kuin ap itse olisi tämän kirjottanut, heh
Siltäkö sinusta tuntuu? No, en ole Ap, enkä tunne häntä. Voin kyllä ainakin osittain ymmärtää mistä hän kirjoittaa, siksi ihmettelenkin monia vääristeleviä ja ymmärtämättömiä kommentteja täällä.
Olen tavannut kaltaisiasi ihmisiä järjestöissä, joihin he varmaan ovat hakeutuneet juuri yksinäisyyden vuoksi. Jaatte tämän ketjun perusteella samanlaisia piirteitä. Hekin vaikuttavat menevän helposti puolustuskannalle ja jäävät jumittamaan pikkuseikkoihin.
Yksi selkeä yhteinen nimittäjä on tuo aivan turha teoretisointi, johon älylliset rahkeet eivät oikein riitä. Ylempänä oli hyvä vinkki: näytä puolitutulle hauska video - yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Tuollaista konkretiaa sinä kaipaat etkä mitään terapiaa ja itsesi ymmärtämistä, jos tavoitteena on olon paraneminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut kaltaisiasi ihmisiä järjestöissä, joihin he varmaan ovat hakeutuneet juuri yksinäisyyden vuoksi. Jaatte tämän ketjun perusteella samanlaisia piirteitä. Hekin vaikuttavat menevän helposti puolustuskannalle ja jäävät jumittamaan pikkuseikkoihin.
Yksi selkeä yhteinen nimittäjä on tuo aivan turha teoretisointi, johon älylliset rahkeet eivät oikein riitä. Ylempänä oli hyvä vinkki: näytä puolitutulle hauska video - yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Tuollaista konkretiaa sinä kaipaat etkä mitään terapiaa ja itsesi ymmärtämistä, jos tavoitteena on olon paraneminen.
Entäs jos pitää youtuben "hauskoja" videoita vain typerinä? Ei kaikilla ole samanlainen huumorintaju, itse en ole vielä yhtäkään hauskaa videota nähnyt, koska pidän ihan erilaisia asioita hauskana.
Ei-ap
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut kaltaisiasi ihmisiä järjestöissä, joihin he varmaan ovat hakeutuneet juuri yksinäisyyden vuoksi. Jaatte tämän ketjun perusteella samanlaisia piirteitä. Hekin vaikuttavat menevän helposti puolustuskannalle ja jäävät jumittamaan pikkuseikkoihin.
Yksi selkeä yhteinen nimittäjä on tuo aivan turha teoretisointi, johon älylliset rahkeet eivät oikein riitä. Ylempänä oli hyvä vinkki: näytä puolitutulle hauska video - yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Tuollaista konkretiaa sinä kaipaat etkä mitään terapiaa ja itsesi ymmärtämistä, jos tavoitteena on olon paraneminen.
Tavallaan mielenkiintoista lukea näitä muiden ajatuksia, kun nämä nimenomaan tuntuu hyvin vierailta. Itse koen puolustuskannalla ollessani kommunikoivani aika erilaisesti kuin nyt ja enkä oikeastaan edes tiedä mitä vastaan tässä puolustaudun? Itse koen lähinnä vängänneeni lapsellisesti ja järjettömästi kun on paha olo ja jämähdin tähän ketjun ääreen ja tänne tuli enimmäkseen kommentteja vain joiltain "hörhöiltä"(?)
Nimenomaan koen myös näiden joidenkin muiden jämähtäneen ihmeellisiin pikkuseikkoihin ja tarttuneen omituisiin kohtiin teksteissä, minkä jälkeen aloin sitten itsekin lapsellisesti vängätä. Jotenkin todella erikoisia nämä joidenkin ajatukset taas ja jos tuo sitten edustaa "valtavirtaa", niin sitten minulla varmasti on Asperger tai joku.
En myöskään ihan ymmärrä miksei voisi teoretisoida "ilman rahkeita"? Entä jos tykkää siitä? Hauskoja videoita voisin kyllä näytellä ja olen jonkin vierran joskus yrittänytkin, mutta tuntuu että monesti nauretaan niissäkin erilaisille asioille eri painotuksin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä apn puolella. Omituinen tulkinta että erilainen = pitää itseään parempana. Eli pitäisi tuntea itsensä samanlaiseksi kuin muut jottei vahingossa olisi itserakas? Että vaikka kerta toisensa jälkeen huomaa ajattelevansa monista asioista ihan erilailla kuin enemmistö, ei saisi kuitenkaan huomata sitä. En ymmärrä, ja tällaisista turhista tulkinnoista mullekin tulee aina tosi erilainen olo - en vaan ymmärrä tuollaista ajatuksenjuoksua ja tahallista sanojen vääntelyä.
Ja entä jos vaikka pitääkin itseään jossakin asiassa keskimääräistä parempana, jos siihen on ihan todisteet, vaikka jonkin alan yliopistotutkinto, tai pitkäaikaiset havainnot? Miksi on suurin synti pitää itseään jossakin hyvänä, jos/kun myös tunnistaa missä on keskimääräistä huonompi? Eikö tämä ole ihan perusitsetuntemusta ja positiivinen asia? Miksi herättää ihan suoranaista vihaa jos joku tietää olevansa jossakin hyvä? Taas yksi ajatusmalli jota en ymmärrä.
En ole missään kohtaa sanonut, että pelkästään erilaisuus ja kokemus itsestä erilaisena olisi ainoa asia, mikä johtaisi sellaiseen kuin itserakkaus - sana mitä ei edes olla aiemmin mainittu. Tuo kuvitelma tuli siitä että hän kokee itsensä ei pelkästään erilaisena muista vaan myös siinä, miten hän kuvailee itseään verrattuna miten hän kuvailee muita ihmisiä. Muut ihmiset kuvaillaan esimerkiksi "vähemmän psykologisina ajattelijoina" ynnämuina.
Ja kuka täällä on edes vihannut? Projosoitko nyt omia tunteitasi, koska tunnet itse vihaa näitä muita keskustelijoita kohtaan koet, että nyt muutkin tuntevat samanlaisia tunteita?
Sä vaan jatkat tätä samaa vääntöä ja sanojen vääristelyä, ei mulla ole mielenkiintoa keskustella ihmisen kanssa joka oikein yrittää keskustella asian vierestä eikä asiasta. Ja kyllä, tällaiset ihmiset kuin sinä tosiaan aikaansaavat "parempi kuin muut" fiiliksen, olet tyypillinen kiusaaja joka tarkoituksella tökkii että pääsee sanomaan "katsokaa nyt kun se suuttui, hullu se on, enhän mä sanonut yhtään mitään".
Ap, minusta sinä olet sympaattisen oloinen. Olisin kiinnostunut tutustumaan sinuun. Mutta kuten sinäkin, niin myöskään minä en ole valtavirtaa, halusin tai en. Jokaiselle on oma paikkansa, mutta toiset joutuvat etsimään sitä paikkaa huomattavan pitkään. Voimia matkallesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä apn puolella. Omituinen tulkinta että erilainen = pitää itseään parempana. Eli pitäisi tuntea itsensä samanlaiseksi kuin muut jottei vahingossa olisi itserakas? Että vaikka kerta toisensa jälkeen huomaa ajattelevansa monista asioista ihan erilailla kuin enemmistö, ei saisi kuitenkaan huomata sitä. En ymmärrä, ja tällaisista turhista tulkinnoista mullekin tulee aina tosi erilainen olo - en vaan ymmärrä tuollaista ajatuksenjuoksua ja tahallista sanojen vääntelyä.
Ja entä jos vaikka pitääkin itseään jossakin asiassa keskimääräistä parempana, jos siihen on ihan todisteet, vaikka jonkin alan yliopistotutkinto, tai pitkäaikaiset havainnot? Miksi on suurin synti pitää itseään jossakin hyvänä, jos/kun myös tunnistaa missä on keskimääräistä huonompi? Eikö tämä ole ihan perusitsetuntemusta ja positiivinen asia? Miksi herättää ihan suoranaista vihaa jos joku tietää olevansa jossakin hyvä? Taas yksi ajatusmalli jota en ymmärrä.
En ole missään kohtaa sanonut, että pelkästään erilaisuus ja kokemus itsestä erilaisena olisi ainoa asia, mikä johtaisi sellaiseen kuin itserakkaus - sana mitä ei edes olla aiemmin mainittu. Tuo kuvitelma tuli siitä että hän kokee itsensä ei pelkästään erilaisena muista vaan myös siinä, miten hän kuvailee itseään verrattuna miten hän kuvailee muita ihmisiä. Muut ihmiset kuvaillaan esimerkiksi "vähemmän psykologisina ajattelijoina" ynnämuina.
Ja kuka täällä on edes vihannut? Projosoitko nyt omia tunteitasi, koska tunnet itse vihaa näitä muita keskustelijoita kohtaan koet, että nyt muutkin tuntevat samanlaisia tunteita?
Sä vaan jatkat tätä samaa vääntöä ja sanojen vääristelyä, ei mulla ole mielenkiintoa keskustella ihmisen kanssa joka oikein yrittää keskustella asian vierestä eikä asiasta. Ja kyllä, tällaiset ihmiset kuin sinä tosiaan aikaansaavat "parempi kuin muut" fiiliksen, olet tyypillinen kiusaaja joka tarkoituksella tökkii että pääsee sanomaan "katsokaa nyt kun se suuttui, hullu se on, enhän mä sanonut yhtään mitään".
Projosoit taas omia tuntemuksiasi siihen miten kuvittelet minun ajattelevan tai sanovan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut kaltaisiasi ihmisiä järjestöissä, joihin he varmaan ovat hakeutuneet juuri yksinäisyyden vuoksi. Jaatte tämän ketjun perusteella samanlaisia piirteitä. Hekin vaikuttavat menevän helposti puolustuskannalle ja jäävät jumittamaan pikkuseikkoihin.
Yksi selkeä yhteinen nimittäjä on tuo aivan turha teoretisointi, johon älylliset rahkeet eivät oikein riitä. Ylempänä oli hyvä vinkki: näytä puolitutulle hauska video - yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Tuollaista konkretiaa sinä kaipaat etkä mitään terapiaa ja itsesi ymmärtämistä, jos tavoitteena on olon paraneminen.
Tavallaan mielenkiintoista lukea näitä muiden ajatuksia, kun nämä nimenomaan tuntuu hyvin vierailta. Itse koen puolustuskannalla ollessani kommunikoivani aika erilaisesti kuin nyt ja enkä oikeastaan edes tiedä mitä vastaan tässä puolustaudun? Itse koen lähinnä vängänneeni lapsellisesti ja järjettömästi kun on paha olo ja jämähdin tähän ketjun ääreen ja tänne tuli enimmäkseen kommentteja vain joiltain "hörhöiltä"(?)
Nimenomaan koen myös näiden joidenkin muiden jämähtäneen ihmeellisiin pikkuseikkoihin ja tarttuneen omituisiin kohtiin teksteissä, minkä jälkeen aloin sitten itsekin lapsellisesti vängätä. Jotenkin todella erikoisia nämä joidenkin ajatukset taas ja jos tuo sitten edustaa "valtavirtaa", niin sitten minulla varmasti on Asperger tai joku.
En myöskään ihan ymmärrä miksei voisi teoretisoida "ilman rahkeita"? Entä jos tykkää siitä? Hauskoja videoita voisin kyllä näytellä ja olen jonkin vierran joskus yrittänytkin, mutta tuntuu että monesti nauretaan niissäkin erilaisille asioille eri painotuksin.
AP
Mitä tarkoitat hörhöillä?
Ap voi ihan vapaasti pitää itseään erilaisempana kuin muut. Sitten vain tiedostaa, että se erilaisuuden korostaminen toimii ihmiskarkottimena. Kun kärsii yksinäisyydestä, niin ei varmaan kannattaisi käyttää ihmiskarkotinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut kaltaisiasi ihmisiä järjestöissä, joihin he varmaan ovat hakeutuneet juuri yksinäisyyden vuoksi. Jaatte tämän ketjun perusteella samanlaisia piirteitä. Hekin vaikuttavat menevän helposti puolustuskannalle ja jäävät jumittamaan pikkuseikkoihin.
Yksi selkeä yhteinen nimittäjä on tuo aivan turha teoretisointi, johon älylliset rahkeet eivät oikein riitä. Ylempänä oli hyvä vinkki: näytä puolitutulle hauska video - yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vähentää yksinäisyyttä. Tuollaista konkretiaa sinä kaipaat etkä mitään terapiaa ja itsesi ymmärtämistä, jos tavoitteena on olon paraneminen.
Tavallaan mielenkiintoista lukea näitä muiden ajatuksia, kun nämä nimenomaan tuntuu hyvin vierailta. Itse koen puolustuskannalla ollessani kommunikoivani aika erilaisesti kuin nyt ja enkä oikeastaan edes tiedä mitä vastaan tässä puolustaudun? Itse koen lähinnä vängänneeni lapsellisesti ja järjettömästi kun on paha olo ja jämähdin tähän ketjun ääreen ja tänne tuli enimmäkseen kommentteja vain joiltain "hörhöiltä"(?)
Nimenomaan koen myös näiden joidenkin muiden jämähtäneen ihmeellisiin pikkuseikkoihin ja tarttuneen omituisiin kohtiin teksteissä, minkä jälkeen aloin sitten itsekin lapsellisesti vängätä. Jotenkin todella erikoisia nämä joidenkin ajatukset taas ja jos tuo sitten edustaa "valtavirtaa", niin sitten minulla varmasti on Asperger tai joku.
En myöskään ihan ymmärrä miksei voisi teoretisoida "ilman rahkeita"? Entä jos tykkää siitä? Hauskoja videoita voisin kyllä näytellä ja olen jonkin vierran joskus yrittänytkin, mutta tuntuu että monesti nauretaan niissäkin erilaisille asioille eri painotuksin.
AP
Mitä tarkoitat hörhöillä?
Varmaan kaikkia muita kuin aloittajan kaltaisia erityisiä.
Miksi sen ajattelun pitäisi "ilmetä" jollain tavalla? Teetkö taas noita tulkintojasi että olen mielestäni parempi kuin muut? Että jos sanon ajattelevani tavalla (mitä en edes sanonut) X, niin se tapa X on parempi ja hienompi kuin muiden tapa ajatella? En ajattele kovin loogisesti vaan olen enemmän intuition ja tunteiden ohjaama. Yritän vain saada selvää mitä tarkoitat?
AP