mies meni jatkoille
Viikonloppuna mies suuttui ja lähti ryyppäämään. Viiden aikaan aamulla ei ollut vieläkään tullut takaisin kotiin ja pistin viestiä, että milloin on tulossa. Oli mennyt jonnekkin JATKOILLE ja ei tarvinnut kyytiä koska ei jaksa kuunnella nalkutusta. Tuli kotiin seitsemältä aamulla eikä ole pukahtanut reissusta sanaakaan.
En tiedä ketään tuttuamme, kuka asuisi alueella (mies kertoi kaupunginosan missä on, muttei kenen luona enkä jaksanut alkaa humalaiselta utelemaan). Hän ei ole ennen mennyt mihinkään jatkoille tai muutenkaan käyttäytynyt noin epäluotettavasti.
Olen ollut tosi masentunut tuosta, lähinnä vaan hiljaa. En tiedä haluanko edes tietää totuutta, jos siellä onkin tapahtunut jotain ja sen takia en uskalla kysyä. Ei tätä hiljaisuutta ja oman pään sisäisiä ääniäkään meinaa enää kestää, saatikka sitä että mies koittaa olla kuin mitään ei olisi tapahtunut...
Kommentit (10)
No mitä vaihtoehtoja tuossa nyt on? Joko keskustelette asiasta, tai jos et halua tietää, niin sitten unohdat asian. Jos teillä on tuollainen suhde, ettekä tee asialle mitään, niin ei voi mitään.
Ikävä tilanne. Vielä ikävämmäksi sen tekee miehen vaitonaisuus ja tuo käytös, ettei mitään olisi tapahtunutkaan. Kyllä minäkin ihmettelisin, mutta myös vaatisin vastauksen.
Tuskin miehellesikään olisi ok, että rymyät kotiin kännissä aamulla ja kerrot olleesi jatkoilla ja siksi "vähän venähti". Puhumattakaan siitä, ettet kertoisi kenen luona yösi vietit. Rehellisyys on suhteen perusta.
No sehän tässä onkin että ei varmasti hyväksyisi minun tekemänä. Kun kysyin että missä on, sanoi kaupunginosan ja että "jatkoilla" puhumassa paskaa, ja että ei tarvitse kyytiä koska ei jaksa kuunnella valitusta. Kysyin ihan asiallisesti missä on ja tarjosin tosiaan kyytiä kun satuin olemaan hereillä. Meillä on ollut tosi hankala suhde (3 vuotta yhdessä) ja viime aikoina on mennyt tosi hyvin, sitten tulee tämä ja romahduttaa luottamukseni taas ihan pohjamutiin. En tiedä jaksanko kuunnella sitä valehtelua ketä siellä oli ja mitä siellä on tapahtunut kun en voi luottaa hänen sanomisiinsa kuitenkaan. Tosi raskasta. Sen takia en uskalla kysyäkkään, pelkään että kaikki romahtaa ja sen takia on pelkurin helpompi elää tässä painajaismaisessa välitilassa...
Samalla jotenkin tuntuu että mies on "velkaa" selityksen omatoimisesti missä on ollut, eikä minun pitäisi olla se mustasukkainen hullu jonka pitää tentata se hänestä pihalle. Hermostuttaa ja samalla on niin loukattu olo.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
No sehän tässä onkin että ei varmasti hyväksyisi minun tekemänä. Kun kysyin että missä on, sanoi kaupunginosan ja että "jatkoilla" puhumassa paskaa, ja että ei tarvitse kyytiä koska ei jaksa kuunnella valitusta. Kysyin ihan asiallisesti missä on ja tarjosin tosiaan kyytiä kun satuin olemaan hereillä. Meillä on ollut tosi hankala suhde (3 vuotta yhdessä) ja viime aikoina on mennyt tosi hyvin, sitten tulee tämä ja romahduttaa luottamukseni taas ihan pohjamutiin. En tiedä jaksanko kuunnella sitä valehtelua ketä siellä oli ja mitä siellä on tapahtunut kun en voi luottaa hänen sanomisiinsa kuitenkaan. Tosi raskasta. Sen takia en uskalla kysyäkkään, pelkään että kaikki romahtaa ja sen takia on pelkurin helpompi elää tässä painajaismaisessa välitilassa...
Samalla jotenkin tuntuu että mies on "velkaa" selityksen omatoimisesti missä on ollut, eikä minun pitäisi olla se mustasukkainen hullu jonka pitää tentata se hänestä pihalle. Hermostuttaa ja samalla on niin loukattu olo.
- Ap
Jos miehellä on ollut tapana valehdella sinulle, herää mieleeni väkisinkin kysymys: miksi ihmeessä olet sellaisen ihmisen kanssa yhdessä?
En voisi kuvitellakaan olevani valehtelevan ihmisen kanssa suhteessa. Sehän olisi kuin miinaharavaa päivästä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
No sehän tässä onkin että ei varmasti hyväksyisi minun tekemänä. Kun kysyin että missä on, sanoi kaupunginosan ja että "jatkoilla" puhumassa paskaa, ja että ei tarvitse kyytiä koska ei jaksa kuunnella valitusta. Kysyin ihan asiallisesti missä on ja tarjosin tosiaan kyytiä kun satuin olemaan hereillä. Meillä on ollut tosi hankala suhde (3 vuotta yhdessä) ja viime aikoina on mennyt tosi hyvin, sitten tulee tämä ja romahduttaa luottamukseni taas ihan pohjamutiin. En tiedä jaksanko kuunnella sitä valehtelua ketä siellä oli ja mitä siellä on tapahtunut kun en voi luottaa hänen sanomisiinsa kuitenkaan. Tosi raskasta. Sen takia en uskalla kysyäkkään, pelkään että kaikki romahtaa ja sen takia on pelkurin helpompi elää tässä painajaismaisessa välitilassa...
Samalla jotenkin tuntuu että mies on "velkaa" selityksen omatoimisesti missä on ollut, eikä minun pitäisi olla se mustasukkainen hullu jonka pitää tentata se hänestä pihalle. Hermostuttaa ja samalla on niin loukattu olo.
- Ap
On siellä tapahtunut jotain tai ei, ei tuo nyt kovin hyvältä kuulosta, että et luota mieheen muutenkaan. Eli vaikka et nyt kuulisi sitä mahdollisesti epämiellyttävää totuutta, kuinka mielekkäältä jatko vaikuttaa noin muuten?
Minä pyytäisin rauhallisesti miestä kertomaan, mitä tapahtui, ja jos ei siihen kykene raivostumatta ja sinua mustasukkaiseksi syyttämättä, niin sehän kertoo jo kaiken. Sitten se on sinusta kiinni, mitä tapahtuu.
Pelkäätkö että se on hässinyt jotakin kaatokännissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän tässä onkin että ei varmasti hyväksyisi minun tekemänä. Kun kysyin että missä on, sanoi kaupunginosan ja että "jatkoilla" puhumassa paskaa, ja että ei tarvitse kyytiä koska ei jaksa kuunnella valitusta. Kysyin ihan asiallisesti missä on ja tarjosin tosiaan kyytiä kun satuin olemaan hereillä. Meillä on ollut tosi hankala suhde (3 vuotta yhdessä) ja viime aikoina on mennyt tosi hyvin, sitten tulee tämä ja romahduttaa luottamukseni taas ihan pohjamutiin. En tiedä jaksanko kuunnella sitä valehtelua ketä siellä oli ja mitä siellä on tapahtunut kun en voi luottaa hänen sanomisiinsa kuitenkaan. Tosi raskasta. Sen takia en uskalla kysyäkkään, pelkään että kaikki romahtaa ja sen takia on pelkurin helpompi elää tässä painajaismaisessa välitilassa...
Samalla jotenkin tuntuu että mies on "velkaa" selityksen omatoimisesti missä on ollut, eikä minun pitäisi olla se mustasukkainen hullu jonka pitää tentata se hänestä pihalle. Hermostuttaa ja samalla on niin loukattu olo.
- Ap
Jos miehellä on ollut tapana valehdella sinulle, herää mieleeni väkisinkin kysymys: miksi ihmeessä olet sellaisen ihmisen kanssa yhdessä?
En voisi kuvitellakaan olevani valehtelevan ihmisen kanssa suhteessa. Sehän olisi kuin miinaharavaa päivästä toiseen.
Epärehellisyyttä on ollut ennenkin. Miehellä on aina selitykset valheisiin, ja että miksi ne on kertonut eikä oikein itse ymmärrä että se on pahinta mitä voi tehdä. Jaksan silti uskoa että hän "oppisi" olemaan ja ymmärtäisi rehellisyyden tärkeyden. Mielessä pyörii kaikenmaailman kostoja, että hänkin saisi tuntea sen p*skan tunteen mitä itse koen mutta en ole sellainen ihminen että pystyisin tekemään toiselle noin v*ttumaisesti...
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän tässä onkin että ei varmasti hyväksyisi minun tekemänä. Kun kysyin että missä on, sanoi kaupunginosan ja että "jatkoilla" puhumassa paskaa, ja että ei tarvitse kyytiä koska ei jaksa kuunnella valitusta. Kysyin ihan asiallisesti missä on ja tarjosin tosiaan kyytiä kun satuin olemaan hereillä. Meillä on ollut tosi hankala suhde (3 vuotta yhdessä) ja viime aikoina on mennyt tosi hyvin, sitten tulee tämä ja romahduttaa luottamukseni taas ihan pohjamutiin. En tiedä jaksanko kuunnella sitä valehtelua ketä siellä oli ja mitä siellä on tapahtunut kun en voi luottaa hänen sanomisiinsa kuitenkaan. Tosi raskasta. Sen takia en uskalla kysyäkkään, pelkään että kaikki romahtaa ja sen takia on pelkurin helpompi elää tässä painajaismaisessa välitilassa...
Samalla jotenkin tuntuu että mies on "velkaa" selityksen omatoimisesti missä on ollut, eikä minun pitäisi olla se mustasukkainen hullu jonka pitää tentata se hänestä pihalle. Hermostuttaa ja samalla on niin loukattu olo.
- Ap
Jos miehellä on ollut tapana valehdella sinulle, herää mieleeni väkisinkin kysymys: miksi ihmeessä olet sellaisen ihmisen kanssa yhdessä?
En voisi kuvitellakaan olevani valehtelevan ihmisen kanssa suhteessa. Sehän olisi kuin miinaharavaa päivästä toiseen.
Niinpä. Minustakin kuulostaa tosi oudolta kuviolta. En huolisi tuollaista miestä ja/tai suhdetta. Kolme vuotta on vielä lyhyt aika.
Ap voisi nyt päättää vaan et tää oli tässä, lässyttäkööt toinen lätinänsä jollekin muulle.
Ollaan tultu tosi isojen ongelmien yli ja suhde on ollut alusta asti tosi mutkikas. Nyt meillä on vihdoin tässä kuussa saatu asiat kuntoon ja pystyin oikeastaan ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen hengittämään (ei pelkästään suhteen sisäisiä ongelmia vaan ihan arkeen liittyviä). Sitten tuo idiootti menee ja tekee näin. En millään haluaisi luovuttaa mutta en kyllä tiedä monta kolausta mun muutenkin hutera luottamus enää kestää. Pakko jotenkin sitten ilmeisesti nöyrtyä ja kysyä siltä tänään itse että mikä juttu tässä nyt on vaikka tuskin vastausta uskonkaan.
- Ap
Niin, ei siihen selvännäkijää tarvitse tajutakseen mitä jatkoilla yleensä tapahtuu