Lue keskustelun säännöt.
Isoäitini menneisyydestä paljastui jotakin kamalaa :(
18.07.2008 |
Saimme selville, että hänellä on vielä yksi lapsi, josta emme ole kuulleet aikaisemmin. Hän tuli raskaaksi 20-vuotiaana avioliiton ulkopuolella, synnytti ja tämän jälkeen tappoi poikavauvan, esikoisensa. Tämä ihan vaan siksi, että synnytti aviottoman lapsen. Ajatukset on nyt sekaisin, miten suhtautua rakkaaseen mummoon?
Kommentit (79)
Onneks oma mummoni on antanut myös sen aviottoman lapsensa elää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teko ei tietysti ole hyväksyttävä, mutta häpeä aviottomasta lapsesta on ollut liian suuri. Luultavasti on kärsinyt asiasta koko elämänsä ja siten saanut rangaistuksensa. Ei lapsen surmasta varmaan koskaan toivu.
Oli kirjoittanut lapsilleen kirjeen tästä tapahtumasta ja paljosta muustakin ja kertoi kirjeen olinpaikan, että varmasti löytyy. Poliisille emme aikoneet kertoa, emme usko että se palvelee ketään jos viimeisillä päivillään joutuu johonkin rikostutkintaan.
ap
Mikä taakka kannettavaksi vuosikymmenet, rangaistus on ollut todella kova!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aviottoman lapsensa 40-luvulla lastenkotiin. Jokainen tekee omat valintansa ja muodostuu niiden summaksi. Mummosi on varmasti kakkunsa lusinut. Älä anna asian tulla väliinne, hän on sinulle se sama ihminen kuin ennen tätä tietoakin. Miksi kirjeen sisältö tuli julki lapsenlapsille? Minä olisin tehnyt kaikkeni, jotta lapseni olisi välttynyt tiedolta. Vai oletko ap läheisin omainen? Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 60-luvullla aviottoman lapsen synnyttäminen oli kova paikka. Lapsia annettiin adoptioon. Mieheni isoäiti hukutti aviottoman lapsensa 1910-luvulla.
painostettu hankkiutumaan siitä eroon tai ei ole asiaa takas enää. Voi ressua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusi vaan, että saadaan tietää. Tämä tapahtui 1930-luvulla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koskaan ole poliisille kertonut. Naapurissa tyttö sai aviottoman lapsen( mies karkas amerikkaan) ja tyttö synnytti äitinsä avustuksella lapsen ja oli kamarissa toditajien mukaan huutanut äidilleen että älä älä ja sitten myöhemmin tytön äiti oli vienyt nyytin ulos ja siitä asiasta ei ollut enää puhuttu. Tämä oli kertonut jollekkin naapurille tytön isä. Tapahtui joskus 1930 luvulla.
Oma isotätini tappoi myös vastasyntyneen ja istui linnassa 3 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäkää antaa mummolle anteeksi ja antaa hänen ymmärtää, että rakastatte häntä samana mummona kuitenkin. Tekonsa hän on tehnyt ennen kuin hänestä tuli elävien lastensa äiti ja kenenkään mummo, ja koska hän on halunnut kertoa asiasta ennen kuolemaansa, hän taatusti katuu tekoaan ja toivoo sovitusta. Sama mummo hän edelleen on.
häntä varmasti on asia painanut ja hän haluaa sovittaa asian ja tunnusti tekonsa.
poliisille kertoa.. Ei siis mitään. Aivan kauhea juttu toki. Mummoa asia on piinannut koko elämän kosak siitä nyt kertoi, enne kuolemaanssa. Tosin miksai sen piti se tehdä, koska te nyt niin jörkyttyitte...
Surullisinta tuossa on, että ne naiset ovat eläneet syyllisyytensä kanssa koko ikänsä, mutta äpärälasten isistä monikaan ei joutunut taakseen katsomaan. Onpa hienoa, että tässä asiassa on menty näin paljon eteenpäin.
Että miten uskallat kertoa täällä tuon jutun, jos on ihan totta. Näiden viestin alkuperähän saadaan selville tarvittaessa ja kun on kuitenkin rikoksesta kyse. Itse en oikeen edes usko koko juttua, mutta eihän sitä tiedä vaikka olisikin totta. Jos poliisi sattuisi lukemaan tämän tai joku saisi päähänsä ilmoittaa poliisille, niin tutkimaanhan tuota asiaa ruvettaisiin.
murha, joten se rikos on vanhentunut....
Oliko hän vankilassa?