Suomea suitsutetaan Ruotsissa: He ovat Pohjolan vartijat
Suomen maavoimien valmiutta on kehitetty merkittävästi viime vuosina.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan Suomen maavoimat kykenee vastaamaan hybridiuhkiin paremmin kuin useimmat muut Euroopan armeijat.
Tästä löytyvän raportin mukaan Suomen puolustusvoimien on täytynyt Itämeren alueen heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi parantaa valmiuttaan ja lyhentää joukkojen liikekannallepanon vaatimaa aikaa. Tässä on ruotsalaisten mukaan onnistuttu pääosin hyvin. Suomen maavoimia luonnehditaan raportin otsikossa ”Pohjolan vartijoiksi”.
”Siinä missä sen Pohjoismaiset naapurit ovat siirtyneet kevyempiin ja rauhanturvatehtäviin paremmin sopiviin ammattiarmeijoihin, on Suomen armeija säilyttänyt suuren yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan reservin ja keskittynyt aluepuolustukseen”, tohtorit Michael Jonsson ja Johan Engvall kirjoittavat.
Raportissa käydään läpi Suomen maavoimien kokoonpanoa, rakennetta ja joukkojen sijoittelua sekä viimeisten vuosien uudistuksia. Maavoimien valmiuden todetaan kärsineen tilapäisesti vuosina 2012-2015 tehdyistä säästöistä.
”Maavoimien on itse asiassa kerrottu kyenneen mobilisoimaan lyhyellä varoitusajalla vain muutaman joukkueen erikoisjoukkoja niihin aikoihin, kun Venäjä valloitti Krimin”, raportissa kerrotaan.
Michael Jonssonin ja Johan Engvallin mukaan Suomi otti opiksi Krimistä. Valmiuden parantamisesta tuli Ukrainan sodan alettua vuonna 2014 tärkeä prioriteetti. Suomen kerrotaan soveltavan nyt Krimin oppeja realistiseksi ratkaisuksi.
Raportissa listataan sittemmin tehtyjä toimia kuten esimerkiksi valmiusyksiköiden luominen ja lainsäädäntömuutokset, jotka laajensivat asevelvollisten mahdollisuuksia osallistua mahdollisten nopeasti syntyvien uhkien torjuntaan. Maavoimien parantunut valmiuskyky on raportin mukaan näkynyt viime aikojen harjoitustoiminnassakin.
”Valmiusyksiköt ja harjoitukset joihin ne osallistuvat edustavat maavoimien kykyä vastata ’nopeasti eskaloituviin kriiseihin’, tämä on kiertoilmaus hybridisodalle. Nopeat reagointiajat ja kyky liikkua helikoptereilla tarkoittavat, että valmiusyksikköjä voidaan lähettää kaikkialle maassa ja niillä on tarpeeksi omaa tulivoimaa ja kestävyyttä ottaa yhteen jopa raskaasti aseistetun vastustajan kanssa”, Jonsson ja Engvall arvioivat.
Raportissa kiitellään valmiusyksiköiden lisäksi myös valmiusprikaatirakennetta ja rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien roolitusta mahdollisessa konfliktitilanteessa. Raportin mukaan rajavartiolaitos integroitaisiin sodassa puolustusvoimiin. Ruotsalaisarvion mukaan rajavartioston henkilöstö olisi liikkumiskykyinen ja tehokas lisä puolustusvoimiin sodassa.
”Huomionarvoista on myös, että rajavartiolaitoksella on oikeus käydä demilitarisoidulla ja strategisesti tärkeällä Ahvenanmaalla”.
Raportissa todetaan joidenkin olevan sitä mieltä, että Suomen armeijasta on tullut eräs Euroopan parhaista huomattavan taistelukyvyn mobilisoinnissa lyhyellä varoitusajalla. Suomen haasteena mainitaan kykyjen ja puolustusmateriaalin kehittämisen ja modernisoinnin jatkaminen budjettirajoitusten puitteissa.
– Se, että viiden miljoonan asukkaan maa kykenee kaikesta huolimatta tuomaan kentälle Venäjää lukuun ottamatta Pohjois-Euroopan suurimmat maajoukot, on ymmärettävästi ylpeyden aihe ja yhä huojentavampaa sen naapureille, raportti summaa.
https://www.verkkouutiset.fi/suomea-suitsutetaan-ruotsissa-he-ovat-pohj…
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Ainahan Suomi on ollut Ruotsin turvatyyny ja veripankki.
Onko mitään käsitystä kuinka vahvat puolustusvoimat Ruotsilla oli 80-luvulla?
Ruotsin pitäisi maksaa Suomelle suojelurahaa IMO
Ruotsalainen naistoimittaja kirjoitti Expressenissä, että vaikka Ruotsi ja Suomi ovat sopineet tukevansa toisiaan, niin tositilanteessa Ruotsi ei tue Suomea . Hän kirjoitti, että jatkosodan alkaessa Ruotsi lupasi auttaa Suomea, mutta ei tehnyt sitä. Ja sama tulee toistumaan sopumuksista huolimatta.
Eiköhän meidän päättäjät sössi tuonkin niin kuin ovat sössineet ihan kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalainen naistoimittaja kirjoitti Expressenissä, että vaikka Ruotsi ja Suomi ovat sopineet tukevansa toisiaan, niin tositilanteessa Ruotsi ei tue Suomea . Hän kirjoitti, että jatkosodan alkaessa Ruotsi lupasi auttaa Suomea, mutta ei tehnyt sitä. Ja sama tulee toistumaan sopumuksista huolimatta.
Ruotsalaiset on aina olleet pelkureita.
Jos Suomen valtiota ei olisi ikinä syntynyt, Ruotsiakaan ei varmaan olisi enää olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos Suomen valtiota ei olisi ikinä syntynyt, Ruotsiakaan ei varmaan olisi enää olemassa.
Ei sitä tule olemaan 20 vuoden kuluttuakaan - siis sellaisena, minä me Ruotsin perinteisesti olemme tunteneet. If you know what I mean.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan Suomi on ollut Ruotsin turvatyyny ja veripankki.
Onko mitään käsitystä kuinka vahvat puolustusvoimat Ruotsilla oli 80-luvulla?
Joo joo, ja Ruotsihan oli suurvaltakin 1600-luvulla. Ei ole enää.
Vierailija kirjoitti:
Suomen maavoimien valmiutta on kehitetty merkittävästi viime vuosina.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan Suomen maavoimat kykenee vastaamaan hybridiuhkiin paremmin kuin useimmat muut Euroopan armeijat.
Tästä löytyvän raportin mukaan Suomen puolustusvoimien on täytynyt Itämeren alueen heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi parantaa valmiuttaan ja lyhentää joukkojen liikekannallepanon vaatimaa aikaa. Tässä on ruotsalaisten mukaan onnistuttu pääosin hyvin. Suomen maavoimia luonnehditaan raportin otsikossa ”Pohjolan vartijoiksi”.
”Siinä missä sen Pohjoismaiset naapurit ovat siirtyneet kevyempiin ja rauhanturvatehtäviin paremmin sopiviin ammattiarmeijoihin, on Suomen armeija säilyttänyt suuren yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan reservin ja keskittynyt aluepuolustukseen”, tohtorit Michael Jonsson ja Johan Engvall kirjoittavat.
Raportissa käydään läpi Suomen maavoimien kokoonpanoa, rakennetta ja joukkojen sijoittelua sekä viimeisten vuosien uudistuksia. Maavoimien valmiuden todetaan kärsineen tilapäisesti vuosina 2012-2015 tehdyistä säästöistä.
”Maavoimien on itse asiassa kerrottu kyenneen mobilisoimaan lyhyellä varoitusajalla vain muutaman joukkueen erikoisjoukkoja niihin aikoihin, kun Venäjä valloitti Krimin”, raportissa kerrotaan.
Michael Jonssonin ja Johan Engvallin mukaan Suomi otti opiksi Krimistä. Valmiuden parantamisesta tuli Ukrainan sodan alettua vuonna 2014 tärkeä prioriteetti. Suomen kerrotaan soveltavan nyt Krimin oppeja realistiseksi ratkaisuksi.
Raportissa listataan sittemmin tehtyjä toimia kuten esimerkiksi valmiusyksiköiden luominen ja lainsäädäntömuutokset, jotka laajensivat asevelvollisten mahdollisuuksia osallistua mahdollisten nopeasti syntyvien uhkien torjuntaan. Maavoimien parantunut valmiuskyky on raportin mukaan näkynyt viime aikojen harjoitustoiminnassakin.
”Valmiusyksiköt ja harjoitukset joihin ne osallistuvat edustavat maavoimien kykyä vastata ’nopeasti eskaloituviin kriiseihin’, tämä on kiertoilmaus hybridisodalle. Nopeat reagointiajat ja kyky liikkua helikoptereilla tarkoittavat, että valmiusyksikköjä voidaan lähettää kaikkialle maassa ja niillä on tarpeeksi omaa tulivoimaa ja kestävyyttä ottaa yhteen jopa raskaasti aseistetun vastustajan kanssa”, Jonsson ja Engvall arvioivat.
Raportissa kiitellään valmiusyksiköiden lisäksi myös valmiusprikaatirakennetta ja rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien roolitusta mahdollisessa konfliktitilanteessa. Raportin mukaan rajavartiolaitos integroitaisiin sodassa puolustusvoimiin. Ruotsalaisarvion mukaan rajavartioston henkilöstö olisi liikkumiskykyinen ja tehokas lisä puolustusvoimiin sodassa.
”Huomionarvoista on myös, että rajavartiolaitoksella on oikeus käydä demilitarisoidulla ja strategisesti tärkeällä Ahvenanmaalla”.
Raportissa todetaan joidenkin olevan sitä mieltä, että Suomen armeijasta on tullut eräs Euroopan parhaista huomattavan taistelukyvyn mobilisoinnissa lyhyellä varoitusajalla. Suomen haasteena mainitaan kykyjen ja puolustusmateriaalin kehittämisen ja modernisoinnin jatkaminen budjettirajoitusten puitteissa.
– Se, että viiden miljoonan asukkaan maa kykenee kaikesta huolimatta tuomaan kentälle Venäjää lukuun ottamatta Pohjois-Euroopan suurimmat maajoukot, on ymmärettävästi ylpeyden aihe ja yhä huojentavampaa sen naapureille, raportti summaa.
https://www.verkkouutiset.fi/suomea-suitsutetaan-ruotsissa-he-ovat-pohj…
Cyber-Error
Vierailija,er länk fungerar inte
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainahan Suomi on ollut Ruotsin turvatyyny ja veripankki.
Onko mitään käsitystä kuinka vahvat puolustusvoimat Ruotsilla oli 80-luvulla?
Ei ole. Kerro kun kiinnostaa
No jo oli aikakin tunnustaa tuo. Vastahan tässä on 1000 vuotta suojeltu Ruotsia idän jättiläiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalainen naistoimittaja kirjoitti Expressenissä, että vaikka Ruotsi ja Suomi ovat sopineet tukevansa toisiaan, niin tositilanteessa Ruotsi ei tue Suomea . Hän kirjoitti, että jatkosodan alkaessa Ruotsi lupasi auttaa Suomea, mutta ei tehnyt sitä. Ja sama tulee toistumaan sopumuksista huolimatta.
Se on ihan päivän selvää. Venäjä jos sanoo Ruotsille ettei auteta niin ruotsi ei uskalla tehdä mitään.
Sodankäyntiin tarvitaan muutakin kuin iso joukko miehiä (ja naisia). Suomen strategiset resurssit ovat aika pienet eikä armeija pysty toimimaan kovin pitkään ilman ulkopuolista apua.
Vierailija kirjoitti:
Sodankäyntiin tarvitaan muutakin kuin iso joukko miehiä (ja naisia). Suomen strategiset resurssit ovat aika pienet eikä armeija pysty toimimaan kovin pitkään ilman ulkopuolista apua.
Ei niin, mutta ei venäjäkään ole enään neuvostoliitto. Sielläkin vahvuus ja kaluston määrä on tippunut roimasti. Ovat siirtyneet enemmän palkka-armeija tyyppiseen tilaan.
Jos ja kun suomi saa F-35 kehiin niin ilmavoimat on lähelle samaa suorituskykyä venäjän kanssa. Kone on ylivoimainen venäjän vastaaviin, ainakin hetken.
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun suomi saa F-35 kehiin niin ilmavoimat on lähelle samaa suorituskykyä venäjän kanssa. Kone on ylivoimainen venäjän vastaaviin, ainakin hetken.
F-35 olisi jossain eurofighterin ja raptorin välissä su-35:sta vastaan.
AircraftOdds vs. Su-35
Lockheed Martin/Boeing F-22 Raptor10.1:1
Eurofighter Typhoon4.5:1
Dassault Rafale C1.0:1
Sukhoi Su-35 ‘Flanker’1.0:1
McDonnell Douglas F-15C Eagle0.8:1
Boeing F/A-18+0.4:1
McDonnell Douglas F/A-18C0.3:1
General Dynamics F-16C0.3:1
AWACSs today like E-2C Hawkeye 2000 and E-3C are capable to the detect the target of RCS = 1m2 class 250~300 km away.
And their maximal effective detection range to the fighters in the world should be:
* F-15C & Su-27 (RCS = 10~15m2): 450 ~ 600 km
* Tornado (RCS = 8 m2): 420 ~ 500 km
* MIG-29 (RCS = 5 m2): 370 ~ 450 km
* F/A-18C (RCS = 3 m2): 330 ~ 395 km
* F-16C (RCS = 1.2 m2): 260 ~ 310 km
* JAS39 (RCS = 0.5 m2): 210 ~ 250 km
* Su-47 (RCS = 0.3 m2): 185 ~ 220 km
* Rafale (RCS = 0.1~0.2 m2): 140 ~ 200 km
* F-18E (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* MIG-42 (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* EF2K (RCS = 0.05~0.1 m2): 120 ~ 170 km
* F-35A (RCS = 0.0015 m2): 50 ~ 60 km
* F/A-22 (RCS < or = 0.0002~0.0005 m2): < or = 30 ~ 45 km
Even the tradional fighters (F-15, F-16) have the modern AWACS on their side, the stealthy fighter like F/A-22 with AIM-120 is still capable to give them the big surprise.
As for the low RCS NG fighters like EF-2000, MIG-42, and Rafale, if they are equipped with the NG BVRAAM like Meteor (Effective range: 90~100 km+ to the 9G maneuverable fighter, and 150~200 km+ to the big, slow and clumsy airplanes like AWACS...) and R-77M-PD (Maximal effective range: 160 km+), I think they also have certain amount of chance to give tradional fighters + modern AWACS today a surprise.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsalainen naistoimittaja kirjoitti Expressenissä, että vaikka Ruotsi ja Suomi ovat sopineet tukevansa toisiaan, niin tositilanteessa Ruotsi ei tue Suomea . Hän kirjoitti, että jatkosodan alkaessa Ruotsi lupasi auttaa Suomea, mutta ei tehnyt sitä. Ja sama tulee toistumaan sopumuksista huolimatta.
Se on ihan päivän selvää. Venäjä jos sanoo Ruotsille ettei auteta niin ruotsi ei uskalla tehdä mitään.
Varmaan noin kävisi, Ruotsi ei halua joutua sotaan vaikka mikä olisi. Toisessa maailmansodassakin vain antoi Saksalle kauttakulkuoikeudet ja kävi sen kanssa kauppaa välttyäkseen sodalta.
Here's a list of radar ranges for some popular fighters. I found it compiled on F-16.net (let me see who the author is):
APG-77 AESA (F-22A)
For RCS 0.0001 m2 class target: 20 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 35 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 112 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 200 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 300 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 355 km+
CAESAR AESA (EF-2000 Tranch3, post-2015 with 1,500 T/Rs)
For RCS 0.0001 m2 class target: 18~21 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 32~38 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 104~122 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 185~216 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 278~324 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 330~385 km+
APG-63 V2/V3/V4 AESA (F-15C/E/SG)
For RCS 0.0001 m2 class target: 14~19 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 25~33 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 81~104 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 144~185 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 215~278 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 255~330 km+
APG-81 AESA (F-35A/B/C)
For RCS 0.0001 m2 class target: 16 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 28 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 90 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 160 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 240 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 285 km+
APG-79 AESA (F/A-18E/F and EA-18G, Block 2 and 3)
For RCS 0.0001 m2 class target: 13 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 22 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 72 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 128 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 192 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 228 km+
CAPTOR (EF-2000 Tranch 1 and 2)
For RCS 0.0001 m2 class target: 12 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 22 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 70 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 124 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 185 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 220 km+
RBE-2 AESA (Rafale F4, post-2012)
For RCS 0.0001 m2 class target: 11~13 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 20~23 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 62~73 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 110~130 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 165~195 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 195~230 km+
APG-80 AESA (F-16E)
For RCS 0.0001 m2 class target: 11 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 20 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 62 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 110 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 165 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 195 km+
NOAR AESA (JAS-39 C/D PLUS, post-2013)
For RCS 0.0001 m2 class target: 10~11 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 18~20 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 56~62 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 100~110 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 150~165 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 178~195 km+
APG-63 (F-15C)
For RCS 0.0001 m2 class target: 9 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 16 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 51 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 90 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 135 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 160 km+
Ainahan Suomi on ollut Ruotsin turvatyyny ja veripankki.