Mikä oli fysiikan numerosi koulussa?
Uskoisin että liikenteessä piittaamattomat kaahaajat ja puskurissa roikkuvat turvavälistä piittaamattomat henkilöt ovat niitä joilla fysiikan ymmärrys on nolla. Matematiikkakaan ei taida olla vahvin laji. Toki taustalla oleva luonnehäiriökin voi aiheuttaa piittaamattomuutta muista liikenteessä liikkujista.
Kommentit (42)
Lukio pitkä fysiikka 10, pitkä matematiikka 10. Yliopisto 5 ja 5.
60tkm joka vuosi, ei yhtään kolaria tms.
Tarkastelen maailmaa aina fysiikan lakien kautta. Vaimo taas ajaa autoa tunteella ja intuitiolla.
Nyt alkavat pimeimmät kelit ja mustan jään aika. Kävelijä, pyöräilijä, mopoilija, mopoautoilija tai autoilija on jonkun tytär, poika, äiti, isä, sukulainen, ystävä tai rakas. Autossa tai liikenteessä on mukana lemmikkejä ja vauvoja. Myös pyöräilijät tuntuvat usein olettavan että autoilija ehtii huomata vauhdilla tielle kaahavan pyöräilijän. Omasta ja muiden turvallisuudesta liikenteessä huolehtii parhaiten noudattamalla sääntöjä, olemalla valmis pysähtymään koska vaan jos jotain odottamatonta sattuu ja tekemällä itsestään näkyvän.
Heijastimilla ja valoilla se onnistuu. Myös auton takavalot päälle.
Fysiikka oli heikoin kouluaineeni, numero taisi alhaisimmillaan käydä vitosessa lukiossa. Olen aina pärjännyt paremmin kielissä kuin matemaattisissa aineissa. Liikenteessä taas olen todella varovainen ja vähän arkakin. Kortti on ollut 17 vuotta enkä ole saanut sakkoja tai kolhuja.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka oli heikoin kouluaineeni, numero taisi alhaisimmillaan käydä vitosessa lukiossa. Olen aina pärjännyt paremmin kielissä kuin matemaattisissa aineissa. Liikenteessä taas olen todella varovainen ja vähän arkakin. Kortti on ollut 17 vuotta enkä ole saanut sakkoja tai kolhuja.
Sinulla on siis kuitenkin käytännönjärkeä ja asioiden ymmärrystä ja ilmeisesti olet myös empaattinen?
Onnettomuustutkintavideoita olisi hyvä saada televisioon. Vastaavasi tehtyjä kuin lento-onnettomuustutkinnat.
Että näkisi mitä siitä seuraa kun koheltaa ja on välinpitämätön.
Jos sataa ei ajeta sataa hoki jo Enskakin.
Työkoneiden, traktoreiden sekä kuorma-autojen varominen. Kuolleet kulmat ym.
Eihän nykyään osata edes antaa hälytysajoneuvollekaan tilaa, vaikka sieltä pillit päällä tullaan.
Lunta sataa vähän ja kymmeniä peltikolareita heti.
Suojatietä ennen kun pysähtyy, niin toinen auto ei pysähdykään. Jalankulkijakaan, saatika pyöräilijä, ei varmista toisen auton pysähtymistä, vaan kävelee vaan suoraan surman suuhun.
Valistakaa edes jälkikasvuanne pienestä pitäen ennakointiin. Eli mitä tapahtuu jos ei yhtään ennakoi.
Montako peräänajoa sinulla on? Noudatatko turvaväliä?
Päästätkö koskaan ketään kaistanvaihtajaa tai ruuhkaantuneessa risteyksessä kököttävää liikenteen joustavuuden vuoksi eteesi?
Enkä tarkoita nyt tarkoituksella etuilijoita ja kiilailijoita. Hehän ovat pahimpia ruuhkan tekijöitä. Valoista ehtii tietty määrä kerrallaan ja ylinopeutta ajavat kiilaajat kun änkeävät jonojen kärkipäähän, niin totta kai maltillisten matkan teko hidastuu ja röyhkeät öykkärit voittavat kukin ehkä minuutin, mitä sillä sitten tekevätkin..
Olen risteyksessä kääntymässä isommalle tielle ja siinä edessäni on suojatie, katson ensin että ketään ei tule mistään päin, ei näy suojatien ylittäjää, ei tule autoja.
Juuri kun lähden liikkeelle, niin jostain lujaa suhahtaa pyöräilijä eteeni. Ilmeisesti hän luulee että, ei hänen tarvitse ennakoida tai antaa aikaa muiden liikenteessä huomata itseään.
Ja luulee että hänen ei tarvitsisi varoa jo puoliksi suojatien päällä olevaa autoa joka on liikkeellä. Ei suojatielle voi ajaa lujaa. Ylitys pitäisi tehdä kävelyvauhtia. Pyöräilijänkin pitää olla valmis pysähtymään, paitsi tietysti sitten ei, jos haluaa m u r h a t a itseään.
Vierailija kirjoitti:
Tarkastelen maailmaa aina fysiikan lakien kautta. Vaimo taas ajaa autoa tunteella ja intuitiolla.
Tilastollisesti miehet ovat useammin niitä, jotka luulevat, että hyvä kuski voittaa fysiikan lait. Naiset osaavat hiljentää kelin mukaan, mutkissa, ja ymmärtävät turvavälin merkityksen. Eli ymmärtävät paremmin fysiikkaa.
Kuvailisin suhdettani liikenteeseen pikemminkin rohkeaksi kuin taitavaksi.
Fysiikan lisäksi olen hyvä myös tilastotieteessä ja todennäköisyyslaskennassa. Siitä syystä en autoile ollenkaan.
Tunnen yhden fysiikan yliopistotutkijan, joka kaahaa reikä päässä ja roikkuu edellä ajavan puskurissa.
Kun olen kävellen liikkeellä ja aion ylittää suojatien, voin aivan hyvin odottaa että 1 tai 2 autoa sujahtaa ohi jos tie sen jälkeen on vapaa. Itse asiassa kiusaannun jos auto pysähtyy suojatien eteen kun olisin pari sekuntia myöhemmin voinut ylittää tien ihan rauhassa.
Siksi nämä suojatielle juoksijat ja hyppijät ärsyttää. Kyllä jalankulkijakin voi huomioida muuta liikennettä, eikä ajatella että minähän tästä nyt menen ja sinä pysähdyt ja just nyt.
Ja jos auto pysähtyy, niin kannattaisi sitten mennä yli eikä laahustaa ja tuijottaa puhelinta.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden fysiikan yliopistotutkijan, joka kaahaa reikä päässä ja roikkuu edellä ajavan puskurissa.
Luonnehäiriö, asennevamma, päässyt hommaansa joko ulkoa opiskelemalla tai suhteilla. Fysiikan lakeja ei ole sisistänyt tai omaa palavan halun k u o l l a.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden fysiikan yliopistotutkijan, joka kaahaa reikä päässä ja roikkuu edellä ajavan puskurissa.
Poikkeus vahvistaa säännön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden fysiikan yliopistotutkijan, joka kaahaa reikä päässä ja roikkuu edellä ajavan puskurissa.
Luonnehäiriö, asennevamma, päässyt hommaansa joko ulkoa opiskelemalla tai suhteilla. Fysiikan lakeja ei ole sisistänyt tai omaa palavan halun k u o l l a.
Asennevamma, niin kuin kaikilla muillakin jotka käyttäytyvät vastaavalla tavalla. Ei ihmisten perseily yleensäkään johdu tiedon puutteesta vaan huonosta asenteesta. Ihan sama koskee vaikkapa tupakointia, ryyppäämistä, nakkikioskilla tappelemista tai uhkapelaamista.
5-6 enkä tajua miten pääsin siitä läpi. En koskaan tajunnut siitä mitään enkä tajua mitä väliä koko aineella mun tapauksessa oli. Musta tuli sihteeri enkä ole kyllä muutenkaan koskaan elämässäni tarvinnut moista
Lukion lyhyt fysiikka oli 9.