Miehen tyttö omistaa puolet meidän kodista eikä suostu myymään

Sulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: sopeutua tilanteeseen tai muuttaa pois.

Työnnä kättä tarpeeksi syvälle taskuun, niin kyllä sieltä myyntihinta löytyy.

Oletan että tytär on perinyt asunnonpuolikkaan äidiltään? Et voi mitenkään pakottaa häntä myymään jos hän ei halua. Ääritapauksessa miehesi (et sinä) voi hakea oikeudelta yhteisomistuksen purkua. Se kestää ja maksaa.

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Jos tyttö on täysi-ikäinen, ei mies voi määrätä häntä tekemään mitään. Ostakaa yhdessä miehen kanssa itsellenne uusi koti. Tyttö voi sitten tehdä puolikkaallaan mitä lystää. Veikkaan, että kun omistaa puolikkaan tyhjästä asunnosta, jossa kulut juoksevat, voi myyntikin alkaa kiinnostaa.

Voit suostutella miehen muuttamaan ja myymään/antamaan osuutensa tyttärelleen, jonka jälkeen hankitte uuden asunnon miten ja mistä haluatte. Siedät tilanteen, sillä jokainen tekee omalleen mitä haluaa. Sinänsä reilua, että saat käyttää myös tyttären osuutta talosta. Tai sitten eroat ja ostat kämpän itsellesi mistä haluat.

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö on täysi-ikäinen, ei mies voi määrätä häntä tekemään mitään. Ostakaa yhdessä miehen kanssa itsellenne uusi koti. Tyttö voi sitten tehdä puolikkaallaan mitä lystää. Veikkaan, että kun omistaa puolikkaan tyhjästä asunnosta, jossa kulut juoksevat, voi myyntikin alkaa kiinnostaa.

Eihän niistä kuluista kuulu kuin puolet tälle toiselle omistajalle. Joka tapauksessa miehelle jää puolet kuluista maksettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Toisaalta myöskään se iskä ei voi yksin päättää asuntoa koskevia juttuja. Kyllä niihin sen toisen omistajan lupa täytyy olla.

Vierailija kirjoitti:

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni. 

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Parhaassa tapauksessa vaimon kanssa asutaan noin  60 vuotta saman katon alla ja lapsen kanssa yleensä noin 20. Eli kumpi?

Fiksu tyttö säästää todella paljon perintöverossa kun ei myy puolikastaan..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Parhaassa tapauksessa vaimon kanssa asutaan noin  60 vuotta saman katon alla ja lapsen kanssa yleensä noin 20. Eli kumpi?

Onko vaimo tunnettu syntymästä saakka ja voiko lapsesta ottaa eron? Eli lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Noniin eli tarvisin neuvoja, mitä voin tehdä tilaneessa, jossa asun mieheni kanssa kodissa, jonka mieheni omistaa puoliksi tyttönsä kanssa. Haluaisin tietenkin, että tämä olisi meidän yhteinen koti, joten olen jo yli vuoden ajan yrittänyt saada tyttöä myymään osuutensa minulle, mutta hän ei siihen suostu. Olen kodissani käytännössä vain vuokralla, kaikki asuntoa koskevat päätökset täytyy mieheni mukaan hyväksyttää tytöllä ja muutenkin joudutaan tanssimaan hänen pillinsä mukaan kaikessa asumiseen liittyvässä. Miten saisin tytön pään käännettyä tai voiko mieheni määrätä tytön myymään, jos saan miehen vakuutetuksi asiasta?

Ei se ole sun kotisi eikä mies voi määrätä tyttöä myymään osuuttaan asunnosta sulle.

Osta oma asunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni. 

Toki tytär hyötyy, että talo pidetään kunnossa. Toisaalta sitten taas tehän siinä asutte, joten käytätte taloa enemmän ja nautitte hyödyn laittamisesta. Maksatteko muuten korvausta tyttärelle siitä, että käytätte myös hänen osuuttaan talosta. Monesti nämä perheensisäiset jutut menee eri logiikalla kuin täysin vieraiden ihmisten väliset järjestelyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni. 

Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Parhaassa tapauksessa vaimon kanssa asutaan noin  60 vuotta saman katon alla ja lapsen kanssa yleensä noin 20. Eli kumpi?

Onko vaimo tunnettu syntymästä saakka ja voiko lapsesta ottaa eron? Eli lapsi.

Kyllähän se on ajatus, että lapsi kasvatetaan omaan elämään - jonka kanssa ollaan jatkossakin läheisissä väleissä, mutta elämänkumppanin kanssa jaetaan päivittäinen elämä vuosikymmenet.

Toisaalta, isäni on kyllä ottanut minusta eron. Hän on ollut elämässäni 10 vuotta ja mies 20 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Parhaassa tapauksessa vaimon kanssa asutaan noin  60 vuotta saman katon alla ja lapsen kanssa yleensä noin 20. Eli kumpi?

Onko vaimo tunnettu syntymästä saakka ja voiko lapsesta ottaa eron? Eli lapsi.

Kyllähän se on ajatus, että lapsi kasvatetaan omaan elämään - jonka kanssa ollaan jatkossakin läheisissä väleissä, mutta elämänkumppanin kanssa jaetaan päivittäinen elämä vuosikymmenet.

Toisaalta, isäni on kyllä ottanut minusta eron. Hän on ollut elämässäni 10 vuotta ja mies 20 vuotta. 

Ei pidä paikkaansa. Yksikään mies ei mene koskaan lapseni edelle vaikka lapsi olisi 60-vuotias. Puolisot kyllä vaihtuu tiuhaan nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?

Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.

Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni. 

Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.

No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpikohan teistä on pysyvämpi henkilö miehesi elämässä?

Parhaassa tapauksessa vaimon kanssa asutaan noin  60 vuotta saman katon alla ja lapsen kanssa yleensä noin 20. Eli kumpi?

Onko vaimo tunnettu syntymästä saakka ja voiko lapsesta ottaa eron? Eli lapsi.

Kyllähän se on ajatus, että lapsi kasvatetaan omaan elämään - jonka kanssa ollaan jatkossakin läheisissä väleissä, mutta elämänkumppanin kanssa jaetaan päivittäinen elämä vuosikymmenet.

Toisaalta, isäni on kyllä ottanut minusta eron. Hän on ollut elämässäni 10 vuotta ja mies 20 vuotta. 

Ei pidä paikkaansa. Yksikään mies ei mene koskaan lapseni edelle vaikka lapsi olisi 60-vuotias. Puolisot kyllä vaihtuu tiuhaan nykyään.

No sinä et pysty sitoutumaan, mutta joku muu voi. Ei se ole pois keneltäkään, että on suhde sekä puolisoon että lapsiin, mutta se olisi hyvä erottaa, että ne suhteet ovat erilaiset.