Lue keskustelun säännöt.
Miehen tyttö omistaa puolet meidän kodista eikä suostu myymään
12.10.2018 |
Noniin eli tarvisin neuvoja, mitä voin tehdä tilaneessa, jossa asun mieheni kanssa kodissa, jonka mieheni omistaa puoliksi tyttönsä kanssa. Haluaisin tietenkin, että tämä olisi meidän yhteinen koti, joten olen jo yli vuoden ajan yrittänyt saada tyttöä myymään osuutensa minulle, mutta hän ei siihen suostu. Olen kodissani käytännössä vain vuokralla, kaikki asuntoa koskevat päätökset täytyy mieheni mukaan hyväksyttää tytöllä ja muutenkin joudutaan tanssimaan hänen pillinsä mukaan kaikessa asumiseen liittyvässä. Miten saisin tytön pään käännettyä tai voiko mieheni määrätä tytön myymään, jos saan miehen vakuutetuksi asiasta?
Kommentit (72)
Ymmärrän kyllä tytärtä siinä mielessä että hän ei millään haluisi luopua lapsuudenkodistaan, kuten ei myöskään haluisi ehkä uudistaa sitä niin ettei ole enää tunnistettavissa. Käytännössä kuitenkaan tytär tuskin tulee asunnossa asumaan, joten hänen asunnon panttaamisensa on loppupeleissä aika turhaa. Voi toki olla että hän pelkää sinun jyräävän kaikessa isänsä yli josta syystä haluaa pitää naruja käsissä, ainakin osittain.
Käytännössä taas, jos mies on leski ja aikuinen itsepäinen tytär vahvasti isän elämässä läsnä, voi olla ettei kovin moni nainen haluisi tuohon kuvioon astua. Mies saisi olla kiitollinen siitä että suostut kyseiseen kuvioon, ja yrittää miettiä sinunkin kannaltasi miten tilanne olisi sinua kohtaan oikeudenmukaisempi.
Nämä asiat eivät ole koskaan helppoja, etenkin jos kyseessä on rakkaan läheisen menehtyminen. Monet leskimiehet erakoituvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Tyttären ei kannata myydä osuuttaan ihan pelkkien perintöverojen takia. Todennäköisesti perii talosta taas osan kun te kuolette ja joutuu maksamaan perintöveroa. Mahdollisesti on jo maksanut verot kertaalleen Jos on perinyt äitinsä osuuden.
Kuolemanne jälkeen joutuu jakamaan talon sinun perillisten kanssa eli menee hankalaksi.
Voisiko tytär myydä osuutensa jollekin ulkopuoliselle? Vai olisiko isällä etuosto-oikeus? Ajattelin vaan, jos soppaa haluaisi hämmentää syvemmältä.
Yhteisomistuksen purku.
Ei ole pakko omistaa mitään yhdessä toisten kanssa, vaan voi vaatia oikeudessa yhteisomistuksen purkua, jolloin yhteisesti omistettu määrätään myytäväksi, tosin et sinä, ei miehesi, eikä tyttärensä saa asuntoon tai sen osaan mitään etuosto-oikeutta, vaan jos kumpikaan omistaja ei suostu myymään toiselle, myydään kenelle tahansa joka haluaa ja voi ostaa, todennäköisesti suurimpaan hintaan mitä tarjotaan (ja rahat jaetaan omistajien kesken). Kannattaa kyllä tarkistaa, ettei taloyhtiössänne ole nykyisillä osakkailla lunastusoikeutta, sillä vaikka miehesi pääsisikin sopimukseen tyttärensä kanssa, jokun talon osakkaista voi haluta ostaa asunnon ja on vieläpä oikeutettu tekemään sen samaan hintaan kuin millä sukulaiskaupat olisi tehty.
Toinen kompastuskivi voi olla, että jos miehelläsi on nyt asuntoon lesken hallintaoikeus, hänen täytyy olla halukas luopumaan oikeudestaan kauppojen toteuttamiseksi. Riittääkä miehellesi jatkossa kaikissa tilanteissa asunnon arvon puolikas, jotta hän voisi ostaa toisen asunnon itselleen (+ sinun osuutesi)? Entä jos teille tulisi ero, riittäisikö yhteisen asuntonne miehellesi osuus, jos hän taas joutuisi ostamaan asunnon itselleen?
Onko miehesi tosiaan valmis menemään tarvittaessa oikeuteen tytärtään vastaan (tai ainakin uhkaamaan sillä, ellei tytär kauppohin suostu)? Vaikka asunto myytäisiinkin, harkitkaa edes jonkun muun asunnon ostamista yhteisesti, älä väkisin tyrkyttäydy juuri siihen asuntoon, se voi olla tyttärelle juuri se kynnyskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Tässä tapauksessa miehestä on tullut leski yli 20 vuotta sitten eli ei meillä kyllä mitkään kuolleen vaimon kuvat esillä komeile. Mutta haluaisin vaan itsekin kartuttaa itselleni ja lapsilleni omaisuutta enkä vaan asua "muiden nurkissa" vailla oikeaa päätäntävaltaa. Muuttokaan ei ole oikein mahdollinen kun miehen työt ovat samalla tontilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Kylläpä siellä mielikuvitus lentää. Missä sanottiin, että on kyseessä valmis koti ja kuvat ja sisustus on kuolleen vaimon käsialaa? Päinvastoin ap sanoi, että ovat pystyneet omannäköistä tekemään. Eihän tässä tiedetä sitäkään kauanko sitten vaimo on kuollut vai onko kuollut ollenkaan. Onhan tytär voinut saada puolikkaan muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy paljon maksaa ja naisen mitä pyydetään. Jos ei myy niin sitten ei myy.
Kyseessä on siis tyttären talo, koska hän on jo äitinsä perinyt, ja perii aikanaan isänsä osuuden myös. Miksi hän sitä kenellekään myisi? Päin vastoin, jos möisi, hän olisi taas isän kuoltua tilanteessa, missä omistaa puolet talosta eikä hyödy siitä mitään. Talo voi olla tärkeä muisto ajoista äidin kanssa.
Joka tapauksessa, kartuta sinä oma omaisuutesi jotenkin toisin. Osta sijoitusasunto, tai muuta muualle. Tuo talo ei ole sinun, eikä tule olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tyttö ei halua luopua, niin myykää isän osuus hänelle ja muuttakaa kaikki muualle.
Osta teille uusi koti ja pyydä miestäsi muuttamaan sinne. Iisii.
Ai niin mutta onko sinulla rahaa vai oletko laskenut sen varaan, että pystyt loisimaan miehesi ja hänen lapsensa nurkissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostakaa miehen kanssa yhteinen asunto, jota remppaatte ja laitatte omilla yhdessä tekemillänne päätöksillänne. Mies ja hänen tyttärensä voivat sitten vuokrata (ja tarpeen vaatiessa rempata)tai myydä sitä toista asuntoa omilla yhteispäätöksillään.
Miksi ihmeessä tytön pitäisi myydä puolikkaansa sinulle, kun hän kuitenkin sen toisen puolen perii joskus. Mitenkä sitten sen sinun puolikkaan kanssa? Kenelle se menee? Onpa sitten kiva hänen sopia asunnon omistuksesta sinun perijäsi kanssa ja alkaa ostamaan sitä puolikasta takaisin. Ei mitään järkeä. Ymmärrän, että sinua tilanne ärsyttää, mutta en kyllä myisi sinulle omaa puolikastani, jos olisin tarinan tyttö. Eli sopeudu tilanteeseen tai osta oma kämppä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Tässä tapauksessa miehestä on tullut leski yli 20 vuotta sitten eli ei meillä kyllä mitkään kuolleen vaimon kuvat esillä komeile. Mutta haluaisin vaan itsekin kartuttaa itselleni ja lapsilleni omaisuutta enkä vaan asua "muiden nurkissa" vailla oikeaa päätäntävaltaa. Muuttokaan ei ole oikein mahdollinen kun miehen työt ovat samalla tontilla...
Mietipä asiaa uudelleen. Jos nyt miehesi tytär myisikin puolet talosta sinulle, mitä tapahtuu talon kanssa, kun miehesi kuolee? Sinä saat pitää oman puolikkaasi ja miehen tytär perii isänsä puolikkaan. Talosta edelleen puolet on tämän tyttären. Sinuna kartuttaisin omaa ja lasteni omaisuutta ihan muulla tavoin kuin ostamalla jotain sellaista, mistä jokatapauksessa miehen tytär saisi puolet. Osta siis vaikka sijoitusasunto, jonka laitat vuokralle. Saat vuokratuloja ja aikanaan se voi olla omille lapsillesi ensiasuntona ennenkuin tarvitsevat isomman asunnon. Mä en ikinä kartuttaisi omaa tai lasteni omaisuutta yhteisomistuksessa jonkun toisen kanssa, jolla vieläpä on muita perillisiä kuin minun lapseni.
Pitäisi maksaa tyttärelle vuokraa eikä loisia nurkissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Tässä tapauksessa miehestä on tullut leski yli 20 vuotta sitten eli ei meillä kyllä mitkään kuolleen vaimon kuvat esillä komeile. Mutta haluaisin vaan itsekin kartuttaa itselleni ja lapsilleni omaisuutta enkä vaan asua "muiden nurkissa" vailla oikeaa päätäntävaltaa. Muuttokaan ei ole oikein mahdollinen kun miehen työt ovat samalla tontilla...
Hmmmm. Jos tilanne on tuo, niin miksihän tytär haluaisi osallistua sinun ja lapsiesi omaisuuden kartuttamiseen omalla kustannuksellaan?
Mielestäni fiksuinta olisi, että muuttaisitte pois, asuntoon, mikä olisi vain teidän kotinne. Ja mies tekisi itse päätöksen sen suhteen, muuttaisiko kanssasi vai jäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis niinkuin mitä asioita siltä tyttäreltä pitää jatkuvasti kysellä?
Eihän vuokralaiset yleensäkään kysele jatkuvasti omistajalta mitään. Ja jos mies omistaa kerran puolet, niin ei tyttären sana ole yhtään vahvempi kuin miehen.
Tämä alkaa olla sen ikäinen talo, että remontoidaan tätä huone huoneelta nykyaikaisemmaksi. Aika paljon ollaan tietysti saatu tehdä omannäköistä, mutta miehen periaate on, että edes pensseliä ei kasteta maalipurkkiin ennen kuin on tyttäreltä lupa haalittuna. Ja toisaalta aika paljon on tytön mielipiteiden mukaan tehty kompromissiakin. Mies maksaa kaikesta suurimman osan, mikä on mielestäni myös epäreilua siinä, että tyttö päättää kuitenkin kaikesta samalla osuudessa kuin mieheni.
Kuulostaa aika vittumaiselta tilanteelta. Itse en suostuisi asumaan exvaimon mausoleumissa jossa minulla ei olisi mitään sananvaltaa. Ilmoita miehelle että muutat ulos joko yksin tai hänen kanssaan, koska et halua olla vieraana toisten omistamassa kodissa.
No se on sitten heipat tälle muijalle ja uutta vaan kehiin...
Meinaatko tosiaan että niitäkin muijia löytyy jotka haluisivat astua valmiiseen kotiin jossa kuolleen vaimon kuvat ja sisustus muistuttavat alituisesti siitä entisestä elämästä? Ihan vierestä nähneenä, nuo lesket ovat usein murheellisia ja synkkiä tapauksia mikäli ei vanhasta osata päästää irti, eikä sellaisen yrmyn vierelle kovinkaan paljon ole naisista tunkua.
Tässä tapauksessa miehestä on tullut leski yli 20 vuotta sitten eli ei meillä kyllä mitkään kuolleen vaimon kuvat esillä komeile. Mutta haluaisin vaan itsekin kartuttaa itselleni ja lapsilleni omaisuutta enkä vaan asua "muiden nurkissa" vailla oikeaa päätäntävaltaa. Muuttokaan ei ole oikein mahdollinen kun miehen työt ovat samalla tontilla...
Aika outoa että sinä pität toisen taloa tapana kartuttaa omille lapsillesi omaisuutta. Anna sen talon olla, se on miehesi ja hänen kuolleen vaimonsa tapa kartuttaa omaisuutta heidän lapselleen. Sinun kuuluu kartuttaa lastesi omaisuutta jollain muulla keinoin. Sinä luultavasti asut ilmaiseksi miehesi ja hänen tyttärensä talossa? Et maksa vuokraa? Sullahan jää sitten kivasta rahaa sijoittaa jonnekin muualle, osta vaikka sijoitusasunto jota vuokraat, helppo tapa kartuttaa omaisuutta, vuokralainen maksaa käytännössä asuntolainan pois.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomistuksen purku.
Ei ole pakko omistaa mitään yhdessä toisten kanssa, vaan voi vaatia oikeudessa yhteisomistuksen purkua, jolloin yhteisesti omistettu määrätään myytäväksi, tosin et sinä, ei miehesi, eikä tyttärensä saa asuntoon tai sen osaan mitään etuosto-oikeutta, vaan jos kumpikaan omistaja ei suostu myymään toiselle, myydään kenelle tahansa joka haluaa ja voi ostaa, todennäköisesti suurimpaan hintaan mitä tarjotaan (ja rahat jaetaan omistajien kesken). Kannattaa kyllä tarkistaa, ettei taloyhtiössänne ole nykyisillä osakkailla lunastusoikeutta, sillä vaikka miehesi pääsisikin sopimukseen tyttärensä kanssa, jokun talon osakkaista voi haluta ostaa asunnon ja on vieläpä oikeutettu tekemään sen samaan hintaan kuin millä sukulaiskaupat olisi tehty.
Toinen kompastuskivi voi olla, että jos miehelläsi on nyt asuntoon lesken hallintaoikeus, hänen täytyy olla halukas luopumaan oikeudestaan kauppojen toteuttamiseksi. Riittääkä miehellesi jatkossa kaikissa tilanteissa asunnon arvon puolikas, jotta hän voisi ostaa toisen asunnon itselleen (+ sinun osuutesi)? Entä jos teille tulisi ero, riittäisikö yhteisen asuntonne miehellesi osuus, jos hän taas joutuisi ostamaan asunnon itselleen?
Onko miehesi tosiaan valmis menemään tarvittaessa oikeuteen tytärtään vastaan (tai ainakin uhkaamaan sillä, ellei tytär kauppohin suostu)? Vaikka asunto myytäisiinkin, harkitkaa edes jonkun muun asunnon ostamista yhteisesti, älä väkisin tyrkyttäydy juuri siihen asuntoon, se voi olla tyttärelle juuri se kynnyskysymys.
Etuosto-oikeus ei pääsääntöisesti anna oikeutta mennä sukulaiskaupoissa väliin, koska yleensä siellä on rajaukset lahjaan ja testamenttiin sekä ylenevään ja alenevaan sukupolveen liittyen. Sukulaiset saavat myydä verotusarvolla, mutta taloyhtiön osakas ei pääse niihin kauppoihin väliin.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: sopeutua tilanteeseen tai muuttaa pois.
On muitakin vaihtoehtoja jos mies on samoilla linjoilla.
Ilmeisesti tytön äiti on kuollut koska on tuollainen tilanne?
Isä voi vaatia perinnönjaon jolloin tyttö ostaa koko asunnon jos kerran haluaa pitää kiinni siitä tai myy osuutensa tai koko asunto myydään ulkopuoliselle ja isä kumppaninsa kanssa ostaa uuden yhdessä.
Tai sitten se elämänkumppani vaihtuu tasaisin välein. Tämähän on nykyaikaa. Lapsi on aina vanhempiensa jälkeläinen.