Ihmissuhteeni ovat muuttuneet 3-kymppisenä

Ystäväpiiri muuttuu ja rakentuu pikkuhiljaa uudelleen oman muutoksesi mukana. Et itsekään enää "resonoi" vanhojen ystävien kanssa, jos koet tarvetta huomautella heille asioista. Löydät varmasti kaltaistasi seuraa, kun pidät silmät auki ja hakeudut ihmisten ilmoille sinua kiinnostavien asioiden pariin.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli samoja mietteitä muutama vuosi sitten. Ja lapsuudenystävälläni myös.

Tämä ystäni kävi läpi vaikean eron (josta ei kuitenkaan mitään puhunut minulle kuin vasta jälkeenpäin), ja sen jälkeen voimaantui ajattelemaan ettei enää ole kenenkään kynnysmatto, ja että häntä ei enää käytetä hyväksi. Aika arvaamatta hän kaatoi niskaani kaiken sen, mitä ennen oli vain hiljaa mielessään ajatellut. Niin sitten sain kuulla, kuinka haaveeni ovat naurettavia, kuinka oikeastaan ansaitsin erään välien katkomisen aikanaan, ja kuinka olin naureskeleva ja muiden miehille flirttaileva hepsankeikka.

Romahdin aivan täysin. Siinä, missä itse olin katsonut peiliin monta kertaa, yrittänyt kannustaa, olla mukava kaikille jne, olikin hänen silmissään ollut pelkkää pahaa. En nyt väitä, että olen syytön ja puhdas pulmunen, mutta ajat joihin hän viittasi, olivat minulle raskaita ja vaikeita ja hän tiesi sen. Ja olin läpikäynyt paljon, ja hän tiesi sen, ja silti kehtasi sanoa ääneen että unelmani (ihan vain opiskelu naapurikaupungin yliopistossa) oli perheelliselle ihmiselle naurettava unelma.

Kesti pitkään toipua tuosta. Ja kun samaan aikaan olin kuitenkin miettinyt samoja asioita (mutta ei johtuen hänestä vaan muista ihmissuhteista): että minullakin saa olla mielipide, että myös minä saan tuntea, kaivata hyväksyntää yms. Niin jouduin todella katsomaan peiliin.

Nyt ajattelen, että entinen ystäväni purki pettymyksensä koko elämäänsä minuun. Minun ei kannata toimia samoin. Voin voimaantua tässä yksinäisyydessäkin mutta myös ottaa opikseni, miten ei ainakaan voimaannuta ja tuoda esille totuuksia tai "totuuksia".

Aika asiatonta ja tosi katkeran kuuloista.

Itse olen kyllä myös "antanut täyslaidallisen" eräälle sukulaiselle, joka on koko elämäni ajan vähätellyt ja manipuloinut minua. En kylläkään puuttunut hänen henkilökohtaisiin asioihinsa, vaan kanssakäymiseemme ja niihin asioihin, joissa koin hänen selvästi ylittäneen rajansa suhteessa minuun. Tämän jälkeen en ole enää vastannut hänen yhteydenottoihinsa, koska olen mielestäni kuunnellut jo aivan tarpeeksi hänen selityksiään.