Syitä miksi lopetit miehen/naisen tapailun?

1. Jätin koska kännissä "kostopetti" olen voimakkaadti omanarvon tuntoinen ja ylpeäkin, minua ei kohdella näin, en voisi ikinä antaa anteeksi sitä että mies jonka olin aina halunnut, asuttiin jo yhdessä ja jota rakastin, pettää minua vaikka hänkin oli aina halunnut minut ja sanoi rakastavansa. Sydämeni särkyi, mutta oli pakko vaan pakata kamat ja muuttaa pois. 

2. 6v myöhemmin torjuin tuon 1. tyypin paluuyrityksen ja silloisen laastarimuijansa pettämisyrityksen ihan vaan ylpeyttäni ja omanarvontuntoisuuttani (minua ei kohdella näin, en ole tavara joka otetaan petetään jätetään otetaan petetään ja taas voidaan kohdella miten sattuu ilman että siitä seuraa mitään, en ole sellainen tyhjäpää. ) Jätin hänet lopullisesti vaikka tuntui että kuolen siihen tuskaan. En saanutkaan häntä ja hän jatkoi jonkun muun kanssa sinne alttarille, perusti perheen ja sai lapset. Hyväästi rakkaani! En ole tähän päivään häntä unohtanut, vaikkakin nyt jälkikäteen ajattelen että ehkä tän pitikin mennä näinpäin. 

3.- varmaan 10. Ei vaan synny mitään syvällisempää, aina oli joku oikea tai keksinäni tekosyy, en enää oikeasti edes ihastu kunnolla kehenkään. No en koska sydämeni jäi 1. lle.  

11.. Keski-ikäisestä vajaat viiskymppisestä miehestä paljastui hyvin heikkoitsetuntoinen ongelmavyyhti vajaan vuoden seurustelun aikana.  Jotenkin mies oli jäänyt emotionaalisesti sinne teinivuosille. Jatkuva pelleily,  liki kaiken vääntäminen vitsiksi, sanojen tai viestien vääntely, typerän pentuhuumorin katsominen telkkarista ja tyyliin putoushahmojen hokemien jankuttaminen eikä yhtään huomannut etten välitä tollasesta typerästä pentuhuumorista. Oikeesti, ketä hemmettiä tollaset kiinnostaa? Myös ihmeellinen pikkuasioista vitsinvarjolla huomauttelu, esim muuten erittäin siistissä minun kodissani oli pieni kahvitahra keittiön lattialla ja muutama muru ruokapöydällä, voitteko kuvitella ... hän mainitsi niistä minulle (eri kerroilla). Hän teki itse vahingossa naarmun erääseen alustaan, jolla ei oikeasti ollut mitään merkitystä (hän ei tajunnut että näin sen tilanteen sivusilmällä ja kuulin äänen) ja vitsaillen siitä syytti minua ja oikein toisti asian seuraavan kerran kylään tullessa, ikäänkuin varmisti että onhan mulle mennyt perille se että minä tein naarmun. Tässä kohtaa hälyytyskellot alkoi soida, ei ei ei... tuo ei ole normaalin aikuisen toimintaa. En viitsinyt nolata häntä, sivuutin vaan asian tyyliin ai jaa en oo ees huomannu. 

Typerä lapsellinen moukkamaisuus esim ilmoittaa mille hädälle on menossa vessaan ja saattaapa sieltä tullessaan ilmottaa että "hirvee ripuli taas nyt ei kannata mennä vessaan vähään aikaan", ilmoitti millon hän pieraisee ja jos joku ruoka vaikka ei sopinut vatsalle hän kertoi seikkaperäisesti, pitkään ja monin sanoin mitä siitä seuraa. Haloo, en halua kuulla, ihan riittää että sanoo ettei sovi mun vatsalle. Ja monta monta muutakin juttua josta päättelin et tää henkilö ei oo mua varten. Tarviin ihan jotain muuta tai olen mielummin yksin.

Hän oli komea ja ihan ok seuraa 50% ajata, mut muuten typerä pelle ja mahdottoman itseään täynnä oleva minä minä tyyppi jolla omat menot, omat suunnitelmat, omat kaverit, omat sukulaiset, omat jutut jne oli aina nro 1.

 Tarvitsen mihen, fiksun sivistyneen mielellään edes jollain tapaa älykkään ja muita ihmisiä ymmärtävän kumppanin joka osaa ja haluaa elää tasavertaisessa suhteessa eikä pidä naista ikäänkuin varalla niihin hetkiin jos/kun ei ole muuta ja on kiva uskotella itselleen kun muillekin että on saanut hurmattua kauniin naisen joka kelpaisi muillekin (kuten hän minua tituleerasi monesti). 

Hän ei vaan monista vihjailuista huolimatta aikuisena ihmisenä osannut asettua parisuhdemoodiin vaan jatkoi "kavereiden kanssa hengailua" kuin poikamiesvuosina. 

Eikä siinä mitään jokainen elää niin kuin parhaaksi näkee ja mitä asioita asettaa elämässä etusijalle. 

Hän sai jatkaa "hengailua" ilman minua. 

Viiskymppiseltä puuttui liki täysin tunne- ja tilanneäly, kuin myös syy- seuraus suhdetaju. Ei ymmärrä etukäteen omien tekemisten, tekemättä jättämisten tai valintojensa vaikutusta muihin ihmisiin. Tämä siis arjen pikkujutuista isompiin elämän käänteisiin. 

Ihan pikkuasioissakin, kuin se että ollaan mökillä krillaamassa 2 lle henkilölle ja 2 aikuista ihmistä ajaa pihaan niin hän kutsuu heidät syömään. Siis niinku mitä syömään, ei meillä ole varattuna ruokaa kuin meille kahdelle. Ihan hiton nolo tilanne kaikille muille paitsi hänelle koska hänellä ei ole tilannetajua eikä varmaan edes tajunnu että grillissä ja kattilassa olevat + salaatti on valmistettu 2:lle ei viidelle. Yltiösosiaalisena vaan kutsui vieraat syömään ja jäämään vaikka tiesi että mä inhoon yllätysvieraita ja olin varmaan 10 x tehnyt hanelle selväksi että haluan rentoutua viikonloppuna kaikessa hiljaisuudessa ja rauhassa mökillä, en halua kestitä ja passata muita koska minulla oli niin henkisesti kuin fyysisesti melko haastava työ josta todella halusin rauhaan ja hiljaisuuteen. Ei, hän ei ymmärrä muita, tai ei välitä, hän teki liki aina kuten itselle oli mieleistä. Tämänkin ruokavierasepisodin jälkeen asiasta mainittuani hän kysyessäni sanoi kyllä että muisti minun sanoneen useasti että haluan olla rauhassa, en kaipaa vieraita, en passaa muita, haluan hiljaisuutta, rentoutumista en mitään ylimääräistä, mutta silti hän toimi kuitenkin toisin. Tämä oli siis vain 1 esimerkki, en yksittäisten juttujen takia ketään jätä. Mutta kun tämä toimintamalli oli 98% tilanteista, niin totesin että hän varmaan jatkaa itse itsensä erinomaisessa seurassa ja voi tehdä ihan mieleisekseen, eikä tarvitse koskaan kiinnittää huomiotaan muihin eikä tehdä muiden toivomalla tavalla. Hitto miten itsekeskeinen voikaan olla aikuinen ihminen. Ja hän oli sitä ihan vilpittömästi, muuten ihan kiltin ja mukavankin oloinen tavallinen mies, mutta täysin siis ihan täysin kykenemätön ymmärtämään ja toimimaan kuten joku muu haluaa.

Hän oli kuin koira joka eli vain tässä hetkessä. Ei osannut ennakoida tulevaa eikä hyödyntää aiemmin tapahtuneita asioita. 

--> Tai siis koirathan osaa hyvinkin hyödyntää aiemmin oppimaansa (sorry). 

Ekat treffit olivat mukavat, käytiin kahvilla ja juteltiin.

Toisilla treffeillä mies pyysi luokseen että tilataan kebabit ja katsotaan joku elokuva,ikävä kyllä näillä treffeillä miehen todellinen luonne & tarkoitusperät sitten paljastuivat :( Ei ehditty edes sitä  ruokaa tilata kun mies veti collegehousunsa alas eikä ollut mitään alla, muna vaan puolikovana ja reidessä rumin näkemäni pantteritatuointi. Sanoin että "öö nyt mennään vähän liian nopeasti" mihin mies vastasi tarttumalla rintoihini paidan läpi muna yhä esillä ja pyydellen tai oikeastaan käskisin, että rentoutuisin. ONNEKSI ei käynyt kiinni eikä yrittänyt muuten kuin sanallisesti estää kun ilmoitin että lähden tästä kotiini.  Myöhemmin lähetti kuitenkin videon jossa runkkaa ja kertoi että on ikävä!! Eipä nähty enää..