Perheessä 11 lasta ja lisää tulossa...

Onnea vaan. Aikamoinen valinta. Tosta aika hankala lähteä enää äidin työelämään.

Lähinnä tuo asumismuoto järkyttää. Eihän tuolla ole omaa tilaa kellään. Naapuritkin varmaan tykkää tooooosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos perhettä on pakko arvioida, säästäkää edes lapset ikäviltä kommenteilta, eiväthän he ole voineet valita syntyvänsä monilapsiseen perheeseen. Koska en ole jaksoa nähnyt, niin en osaa arvioida miten vanhemmat hoitavat lapsensa (eli vaikuttavatko he onnellisilta, perusasiat on kustannettu jne.). Tosin vanhin taitaa lintsata koulusta, mutta epäselvää minulle on, johtuuko se motivaatiosta, kotioloista, kiusaamisesta vai mistä, mitä iltiksestä luin.

En usko, että yhden henkilön palkalla kustannetaan 12-lapsista perhettä, totta kai saavat lapsilisät ja varmaan muita tukia, esim. kotihoidontuki. Toivottavasti äiti ottaa huomioon, että jos jää kotiin, eikä aiokaan palata enää työelämään, niin se näkyy vimeistään omassa eläkkeessä. Silti voi vain arvailla paljonko rahaa menee ylipäätänsä kuukaudessa. Mielestäni yli 100 neliön koti on aivan liian pieni tuon kokoiselle perheelle. Viimeistään teini-ikäisinä lapset tulevat kaipamaan omaa rauhaa, eikä siinä joku olohuoneen nurkka verholla merkittynä välttämä riitä.

Jos jokainen lapsista antaa kuukaudessa vaikkapa 50e ikääntyvälle äidilleen niin eläkkeen lisäksi äiti "tienaa" jo 600e.

Jep eli lapsille riippakiveksi sitten vaan. Niin se minunkin kotiäiti-äitini teki. On mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö nuo ole koskaan kuulleet ehkäisystä? Tosi surullista. Ihmisiä on niin paljon liikaa tällä planeetalla jo valmiiksi muutenkin että tänne ei tarvittai enää yhtäkään suuta lisää ruokittavaksi vaan päinvastoin ihmispopulaatiota pitäis karsia ihan kunnolla. Ja nää vaan lisääntyy holtittomassti ajattelematta ollenkaan millaset seuraukset sillä on ympäristölle. 50 litraa maitoa viikossa 6 koneellista pyykkiä päivässä, ajatelkaa kuinka paljon nuo ovat elämässään kuluttaneet kertakäyttö vaippoja ja muuta turhaa muovijätettä mikä olis niiin helppo karsia kun jättäis vaan ne lapset tekemättä.. siis kuinka jäätävä noiden hiilijalanjälki on ?? Varmaan tarvitsisi ainakin 10 maapalloa tuolla elämäntyylillä elämiseen.  :(  Miten ihmiset voi olla noin typeriä ja vastuuttomia? 

Milläs oikeudella sinä täällä elät? Ihan sama oikeus on kaikilla syntyä tänne kuin sinullakin:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olin itse kuusilapsisen perheen toiseksi vanhin. Vaikka meitä oli puolet vähemmän ja asuttiin omakotitalossa niin silti muistikuvina on itselläni se, että paljon piti pienempien perään katsoa, äiti oli toisinaan todella ärtynyt (ja onko ihme, kun vuodesta toiseen univelkaisena painaa), enkä koskaan muista viettäneeni esim. äitini tai isäni kanssa ihan kahdestaan rauhassa aikaa. En koskaan. Omakaan äitini ei ollut ehtinyt mitään kouluja käydä ja rahaa ei ollut liiaksi asti. Eihän se raha kaikkea ratkaise, mutta silti olisi ollut joskus edes kivaa saada se haaveilemansa in-juttu, joka muilla oli; tietynlainen reppu, kengät tai nukke.

Perheen dynamiikka olisi ollut varmasti aivan toisenlainen, jos meitä olisi ollut vähemmän. Uskaltaisin väittää, että olisimme olleet onnellisempia jos meitä olisi ollut vähemmän.

Oma teini-ikäni meni mm. käsivarsia viillellen pahan olon ja itsetuhoajatusten keskellä. Vanhemmat oli niin kiireisiä muun katraan kanssa (mm. teini-ikäisen pikkuveljeni, joka oireili oikein isolla kädellä) ja opin olemaan tietyllä lailla näkymätön ja pyrin etten olisi vaivaksi.

Minulla koulutus, mies, kaksi lasta, koti jossa omat huoneet. Aikaa olla kummankin lapsen kanssa ihan kahdestaankin rauhassa ja jaksan olla todellakin kiinnostunut siitä, mitä minun lapsilleni kuuluu, onko päivän aikana tapahtunut koulussa jotain tosi mukavaa vai jotain mistä on tullut paha mieli.

Ei tuommoinen "tehdään viisitoista lasta"-elämäntapa ole minulta mitenkään pois. Jos itse haluaa, niin mikäs siinä. Silti ihmettelen sitä, miten vanhempi voi aidosti olla sitä mieltä, että todella riittää aika jokaiselle lapselle ihan kahdenkeskisiinkin juttuihin. Jokainen lapsi ansaitsisi sen, että äiti vaikka edes kerran viikossa ottaisi mukaan ja kävisi vaikka yhdessä jutellen kävelyllä, pullakahvilla, elokuvissa, keilaamassa tai mitä vain. Ja siinä saisi sitten rauhassa ilman muita sisaruksia jutella siitä, mitä milloinkin on mielen päällä. Aito läsnäolo ei tuommoisella lössillä onnistu.

Itse olen kasvanut samankokoisessa perheessä ja muistoni ovat ihan toiset. Meillä oli lämmin ja hyvä perhe. Mielestäni sain huomiota ja aikaa ihan tarpeeksi. Toki jouduin pienempiä hoitamaan ja se välillä rasitti, mutta ei siitä traumoja jäänyt. Enemmän tähän taitaa siis vaikuttaa vanhemmat, ei niinkään se lapsiluku. 

Ja paljon vaikuttaa myös se lapsien persoona. Toinen voi olla "lauman" jatkona onnellinen kun on koko ajan sisaruksia ympärillä, ei tarvitse olla yksin ja juttu/leikkiseuraa on aina. Toinen lapsi taas kaipaisi enemmän aikuisen seuraa, juttelua ja aikaa myös yksin.

Vaikka itse pitkään haaveilin suurperheestä oli asiaa ajateltua jätettävä homma haaveeksi, ihan niiden lasten takia. Sitä kun ei tiedä olisiko se viides tai seitsemäs sitten ollut sellainen lapsi, ettei sen olisi ollut hyvä siinä perhemuodossa minkä minä olisin itsekkäänä halunnut. Ei tietysti aina kaikkea voi tai pidä tehdä lasten mukaan mutta oikeus omaan rauhaan ja ns. omaan tilaan pitää kyllä jokaisella olla. Pienissä asunnoissa lapsilauman kanssa tälläinen ei onnistu mitenkään.

Suomessa kuolee enemmän mitä syntyy. Eli nyt sinne makuusalonkiin vällyjen väliin jytkettä. 

Missä ne vanhemmat panee? Me asutaan ahtaasti ja harvoin on tilaisuuksia seksiin.

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Oletko kuullut henkivakuutuksesta? Tai vakuutuksesta työkyvyttömyyden varalle? Ja kuoleman tapauksessa oletettavasti uusia vauvoja ei sitten enää tule, joten mikä estäisi äitiä siirtymästä töihin tai opiskelemaan ja sitä kautta töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Oletko kuullut henkivakuutuksesta? Tai vakuutuksesta työkyvyttömyyden varalle? Ja kuoleman tapauksessa oletettavasti uusia vauvoja ei sitten enää tule, joten mikä estäisi äitiä siirtymästä töihin tai opiskelemaan ja sitä kautta töihin.

Kuka palkkaa tuollaisen?

Yksi henkivakuutus ei pitkälle kanna. Max vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Oletko kuullut henkivakuutuksesta? Tai vakuutuksesta työkyvyttömyyden varalle? Ja kuoleman tapauksessa oletettavasti uusia vauvoja ei sitten enää tule, joten mikä estäisi äitiä siirtymästä töihin tai opiskelemaan ja sitä kautta töihin.

Vaikka sitä opiskelisi ihan "vaan" lähihoitajaksi, niin silti opintoihin menee se vähintään 2 vuotta + miten pystyy tekemään töitä, jos kotona on 12 lasta, joista nuorimmat ihan pieniä. Lisäksi ansiotaso saisi olla ihan megalomaaninen, että äidin palkalla yksinään pystyisi elättämään koko katraan. 

Itsekin olen päässyt lasten makuun, joten en panisi pahaksi jos vaikka kymmenenkin lasta tulla tupsahtaisi.

Tuohan on normaalia mu.limi perheissä suomessakin. Mitä ihmeellistä tuossa on?

Jokainen sperma on tärkeä jokainen sperma on mahtava!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Oletko kuullut henkivakuutuksesta? Tai vakuutuksesta työkyvyttömyyden varalle? Ja kuoleman tapauksessa oletettavasti uusia vauvoja ei sitten enää tule, joten mikä estäisi äitiä siirtymästä töihin tai opiskelemaan ja sitä kautta töihin.

Vaikka sitä opiskelisi ihan "vaan" lähihoitajaksi, niin silti opintoihin menee se vähintään 2 vuotta + miten pystyy tekemään töitä, jos kotona on 12 lasta, joista nuorimmat ihan pieniä. Lisäksi ansiotaso saisi olla ihan megalomaaninen, että äidin palkalla yksinään pystyisi elättämään koko katraan. 

Miten ne lapset estää sen enempää töihin menoa kuin pienemmässäkään perheessä? Onko olemassa jokin maksimi koko perheelle jonka jälkeen enää ei oteta perheen lapsia päiväkotiin...?

Vierailija kirjoitti:

11 lapsen äitihän pääsee helpolla kotona.

Tuo on ihan totta, ainoa raskas asia on synnyttäminen. Lapset kasvattavat toisensa ja hoitavat kodin, näin ainakin suurimmassa osassa tietämistäni lestaperheistä. 

WHO on suositellut jo vuosia sitten että ylikansoittuvassa maailmassa tehtäisiin vain kaksi lasta.Vanhemmat korvaisivat näin sitten vain itsensä. Tietysti luku vois joillakin olla vaikka kolme kun kaikki ei tee ollenkaan  lapsia.Kyllä 11-12 lasta on aivan liikaa.

Hyi. En edes viitsi sanoa suoraan mitä ajattelen sillä sanon todella rumasti. Mutta aika monta litraa spermaa on saanu äijä ruikkia... Hyi ....TTU.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo perhe kuvittelee tekevänsä jos isä jää työttömäksi tai sairastuu?

Äiti ei pääse töihin. Työttömyys- tai sairauspäivärahat ei ole kummoiset.

Sossustako ne kuvittelee kaikki tulonsa saavansa?

Oletko kuullut henkivakuutuksesta? Tai vakuutuksesta työkyvyttömyyden varalle? Ja kuoleman tapauksessa oletettavasti uusia vauvoja ei sitten enää tule, joten mikä estäisi äitiä siirtymästä töihin tai opiskelemaan ja sitä kautta töihin.

Vaikka sitä opiskelisi ihan "vaan" lähihoitajaksi, niin silti opintoihin menee se vähintään 2 vuotta + miten pystyy tekemään töitä, jos kotona on 12 lasta, joista nuorimmat ihan pieniä. Lisäksi ansiotaso saisi olla ihan megalomaaninen, että äidin palkalla yksinään pystyisi elättämään koko katraan. 

Miten ne lapset estää sen enempää töihin menoa kuin pienemmässäkään perheessä? Onko olemassa jokin maksimi koko perheelle jonka jälkeen enää ei oteta perheen lapsia päiväkotiin...?

No onhan se nyt pikkuisen eri asia pyörittää kahden lapsen hammaslääkärit, neuvolat, vanhempainvartit, sairauspoissaolot ja koulukyydit kuin kahdentoista. Kotitöiden määräkin moninkertaistuu useiden juttujen kohdalla (ruuanlaitto, pyykinpesu, siivous, kaupassakäynti) kun lapsia on se kaksitoista eikä kaksi - jos perheessä pestään jo nyt kuusi koneellista pyykkiä päivässä, eikä pyykkimäärä vähene yhtään päivähoidon myötä, ehkä päinvastoin, niin miten vuorokaudessa edes riittävät tunnit jos käyttää 9,5 tuntia vuorokaudesta työhön, työmatkoihin ja lasten hakemiseen hoidosta?

Jestas... Näissä kahdessa on jo välillä tarpeeksi...

Ei luoja tota äitiä kun ei esikoinen käy koulussa "ei se voi vaan olla, mitä se alkaa tekee?", no ottaisko vaikka vanhemmistaan mallia ja rupeis panemaan ja hankkis 10+ ä pärää. Ei juma. Eipä tuo eukkokaan muuta tee kun puske ä päriä maailmaan.