Painon nousu ahdistaa
Hei
Olen 37v nainen. Ongelmani on painon nousu joka aiheuttaa ahdistusta, eikä ketään kenen kanssa puhua tästä. Minulla kesän aikana paino noussut 12kg. Painon nousu ahdistaa, inhoan itseäni. Minulla ei ketään kenen kanssa puhua tästä. kaikki vain sanovat että on sinulla vara antaa painon nousta, että ei painon nousu haittaa kun olen niin hoikka muutenkin. Kaikki vain toteavat että ei minulla ole mitään tarvetta laihduttaa. Ainut joka tukee minua on mieheni.
Olen 163cm pitkä nyt painan 67kg, olen aina ollut hoikka, ennen painoin 55kg. Inhoan painon nousua, vaatteetkaan ei mahdu kunnolla päälle. Inhoan tätä. Nyt olen yrittänyt syödä vähemmän, jättänyt herkut kokonaan, mutta paino ei ole lähtenyt laskemaan. Ainut hyväpuoli on että painonnousu pysähtynyt.
En tiedä johtuuko painonnousu lääkke vaihdosta (cympalta lääke aloitettu helmikuussa), vai kilpirauhasen vajaatoiminnasta joka todettu kesäkuussa. Vai olenko vain herkutellut liikaa. Vai johtuuko tämä kaikista noista.
Nyt olen tarkkaillut syömisiäni, alkuun tämä oli vaikeaa ja sorruin herkkuihin ja sorruin naposteluun. Nyt mennyt paremmin ja pystynyt syömään vain neljä kertaa päivässä. Nyt vain odotan että kauan kestää että paino lähtee laskuun. Pelottaa kamalasti että paino nousee ja painan kohta 80kg. Ei vain ole ketään kenen kanssa puhua tästä kun kaikki vähättelevät painon nousuani. Kukaan ei ymmärrä pelkojani.
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi, että nykyään noin 50% naisista syö jotain mielialalääke moskaa.
Niinpä. Raudanpuutetta (lue: varastorautaa eli ferritiiniä) ei mitata rutiinisti eikä aina edes pyytämällä, vaikka se on yleisin puutos naisilla koko maailmassa. Naisilla siksi, että raudanpuutteelle altistaa jo pelkästään runsaat kuukautiset, puhumattakaan raskauksista, synnytyksistä ja imetyksistä. Hemoglobiinia kyllä mitataan, mutta se voi olla hyvä, vaikka nainen kärsii raudanpuutteesta ja sen oireista.
Raudanpuutos aiheuttaa mm. masennusta, ahdistusta, alakuloisuutta, aloitekykyttömyyttä, uniongelmia, painonnousua, hiustenlähtöä ja monia muita oireita.
Raudanpuutteeseen ei auta masennuslääke, vaan rautalääke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi, että nykyään noin 50% naisista syö jotain mielialalääke moskaa.
Niinpä. Raudanpuutetta (lue: varastorautaa eli ferritiiniä) ei mitata rutiinisti eikä aina edes pyytämällä, vaikka se on yleisin puutos naisilla koko maailmassa. Naisilla siksi, että raudanpuutteelle altistaa jo pelkästään runsaat kuukautiset, puhumattakaan raskauksista, synnytyksistä ja imetyksistä. Hemoglobiinia kyllä mitataan, mutta se voi olla hyvä, vaikka nainen kärsii raudanpuutteesta ja sen oireista.
Raudanpuutos aiheuttaa mm. masennusta, ahdistusta, alakuloisuutta, aloitekykyttömyyttä, uniongelmia, painonnousua, hiustenlähtöä ja monia muita oireita.
Raudanpuutteeseen ei auta masennuslääke, vaan rautalääke.
Ja tuon yllä olevan pointti on siis se, että naisilta ei ole ymmärretty katsoa varastoraudan tilannetta ja isketään vain masennuslääkeresepti kouraan, mikä ei paranna tilannetta, mikäli oireiden oikea syy onkin raudanpuute ilman anemiaa (= hemoglobiini on vielä hyvä, mutta varastorauta niin alhainen, että henkilö kärsii vaikeasta raudanpuutteesta).
Itse syön monivitamiinia missä rautaa, eli siitä ei pitäs oireet johtua. Kärsin siis paniikki ja ahdistuskohtauksista. Lääkettä yritettiin vaihtaa mutta paniikkikohtaukset tuli takaisin. Nyt toivon että kilpirauhasarvot normalisoituu ja paino alkaa pudota. Jatkan tietysti säännöllistä terveellisempää ruokavaliota, ei herkkuja minulle enää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siiderit pois, sipsit pois, jätskit pois - ja tilalle liikuntaa, liikuntaa ja liikuntaa. Suosittelen lämpimästi kokonaisvaltaista ulkoliikuntaa, ja tueksi vaikka hiit trainer-harjoittelua, jossa koko vartalo on mukana.
Niin, ja lautaselle aina vähintään puolet kasviksia - kaikki makeat välipalat pois. Yhtäkkiä huomaat, että laihtuminen ja sutjakkuus on todella yksinkertainen asia!
Aina tämä sama litania ikäänkuin kaikki edes haluaisivat syödä tuollaisia lapsosten herkkuja. Minulla on voinut mennä vuosikin kahden suklaapalan välissä eikä ole laihtunut grammaakaan. Sipsejä tms en syö koska rasvainen aiheuttaa minulle närästystä. Jäätelöä syön max 10 puikkoa per helteinen kesä. Olen ollut 20 vuotta kasvissyöjä.
Kilpirauhasarvoja seuraillaan muttei tehdä mitään muuta niiden eteen. T. Eräs toinen
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä naisten ns. ikuisuusjankutusta: joo, joo laihduttaisin mutta kun plaa plaa. Todellinen syy on kuitenkin AINA naisten täydellinen itsehillinnän puute sokerituotteiden tuntumassa :(
Yleistät todella rajusti. Minä en ole tuntenut vetoa sokeriin lapsuuteni jälkeen. Kun olen muuttanut omilleni olen vasta perheellisenä ostanut kilon sokeria vuodessa lähinnä lasten syntymäpäiville leipomisen ja piparkakkujen leipomisen vuoksi. Nykyään en osta senkään vertaa koska lapset ovat suuria ja piparkakkuja en ala väsäämään alusta lähtien koska juustotarjottimen kanssa tarjottavaksi kelpaa ihan hyvin kaupan taikinasta leivottu neliskanttinen piparkakku. T. Eräs toinen
Ymmärrän ahdistuksesi. Itselläni ei ole mitään lääkitystä, että sitä puolta en voi kommentoida.
Olen aina ollut todella hoikka, varsinkin teininä jopa alipainon rajoilla. Ei kuitenkaan koskaan ole ollut mitään syömishäiriöitä, vanhempani ovat myös hoikkia ja hoikkana pysyminen ei ole oikeastaan vaatinut mitään.
Mutta viimeisen parin vuoden aikana on tullut kiloja rutkasti lisää, ahdistaa kun vanhat farkut ei mahdu päälle. Muut sanoo, että eihän tuo mitään, olit ennen niin hoikka että sietääkin. Mutta en ymmärrä mistä painonnousu johtuu ja se tuntuu hallitsemattomalta. Syön mielestäni terveellisemmin kuin keskivertokansalainen. Toki olen nyt yrittänyt skarpata siinä, ja liikkua enemmän.
Mutta siis itseänikin on ärsyttänyt se, että kukaan ei ymmärrä ahdistustani asiasta, kun olen kuitenkin edelleen normaalipainon puolelma. Voi se silti ahdistaa kun oma keho muuttuu tavalla, jota ei halua.
Pärjäisitkö pelkillä propraleilla paniikkihäiriön kanssa? Itse lihoin myös mielialalääkkeiden takia ja lopulta lopetin ne. Syön propralia päivittäin, eikä pahoja kohtauksia ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopealla googlauksella cymbalta voi nostaa painoa.
Ei voi, paino nousee vain syömällä.
Itse olen tällä hetkellä 171/55 eli hoikka. Ensimmäinen mielialalääke oli Cipralex. Paino nousi lähes 10 kg 2 kuukaudessa. Kävin lääkärillä ja se vaihdettiin Seroqueliin ja nykyään Ketipinor. Cirpalex nosti painoa täysin holtittomasti. Onneksi lääkäri otti asian tosissaan ja vaihdettiin lääkitys.
Ketipinor toimii minulla. Eli kyllä lääkitys voi vaikuttaa.
Nimimerkki: kokemusta on.
Huhhuijakkaa! Söin psykoosin jälkeen Seroquelia 2 vuotta ja lihoin 20 kg, lähtöpaino reilut 50 kg. Tuolloin sivuvaikutuksista ei edes puhuttu. Nykyisin lääkäri sentään sanoo, jos lääkkeen pitäisi olla esim. painoneutraali. Ruokahalun häiriintymisen ja nesteen kerääntymisen lisäksi omassa lihomisessa taisi olla kyse lääkkeen aiheuttamasta hirveästä väsymyksestä. Ei toivoakaan että olisi päässyt sängystä ylös ja ovesta ulos, saati jaksanut laittaa oikeaa ruokaa. Sain myöhemmin 15 kiloa painosta pois, kun Seroquel lopetettiin ja tein hirveästi töitä.
Tässä niitä ylipainoisuuden syitä taas tuli. Mielenkiintoista, ettei ruokavaliolla näytäkään olevan mitään tekemistä painonhallinnan kanssa :) Taidanpa tästä lähteä siideri- ja sipsikauppaan..