Lue keskustelun säännöt.
Ikää 35, lapset hankkimatta ja isäehdokas puuttuu. Kohtalotovereita?
07.10.2018 |
Toiveissa olisi ihan tavallinen perhe-elämä, parisuhde ja lapsia. Sopivaa miestä on kuitenkin vaikea löytää, kiinnostus on yleensä ollut vain toispuoleista. Toisaalta myös luottamukseni miehiä kohtaan on petetty niin monta kertaa, etten välttämättä tiedä kuinka pystyisin luottamaan toiseen niin paljon että uskaltaisin perheen. Eihän luottamus tietenkään ole mikään valmis pakettiratkaisu, vaan se pitää rakentaa, sen ymmärrän.
Ikää on 35, ja mahdollisuudet lapsen saamiselle pienenevät koko ajan. Tiedostan sen, että jossain vaiheessa ikä tulee vastaan, eikä biologisten lasten saaminen ole enää mahdollista. Pelkona on, etten tule koskaan tapaamaan sopivaa ihmistä, jonka kanssa perheen perustaminen olisi mahdollista ja tuntuisi hyvältä ratkaisulta. Pelkään myös, että tulen olemaan yksin ilman parisuhdetta, kun oikeanlaista ihmistä ei vain tunnu löytyvän. Tuntuu jotenkin surulliselta, että joudun ehkä vuosien päästä tyytymään kohtalooni ja toteamaan, että nämä toiveet elämässä eivät toteudu.
Onko muita samassa tilassa olevia, joilta saisi vertaistukea? Tai oletko kenties ollut samassa tilanteessa, mutta kaikki kääntyi parhain päin?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mutta haluaisin vain sen lapsen en miestä. Kokemukset miehistä sen verran ankeat, etten halua enää edes yrittää.
Vahvan nykynaisen tulevaisuuden haave ja unelma?
Miesvihan multihuipentuma ja koston maksimi?
Ihanat naiset rannalla....voi luoja...
M52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Kauhean itsekäs mies sinulla on ollut.
Toivottavasti saat vauvan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mutta haluaisin vain sen lapsen en miestä. Kokemukset miehistä sen verran ankeat, etten halua enää edes yrittää.
Vahvan nykynaisen tulevaisuuden haave ja unelma?
Miesvihan multihuipentuma ja koston maksimi?
Ihanat naiset rannalla....voi luoja...
M52
Tuskinpa kukaan lasta haluava miehiä vihaa. Saattaahan sieltä jopa syntyäkin ihana miehen alku. Naisen biologia vain pakottaa tekemään ratkaisuja ennen tiettyä ikää. Ja kun parisuhteiden kestoa ja toisen ihmisten vauvahaaveita ei voi ennakoida tai pakottaa. Hyvä mies voi löytyä myöhemminkin. Uusperheet eivät ole enää mikään tabu tai kummajainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Mutta haluaisin vain sen lapsen en miestä. Kokemukset miehistä sen verran ankeat, etten halua enää edes yrittää.
Vahvan nykynaisen tulevaisuuden haave ja unelma?
Miesvihan multihuipentuma ja koston maksimi?
Ihanat naiset rannalla....voi luoja...
M52
Mutta miehissä on paljon enemmän esim. narsisteja ja psykopaatteja kuin naisissa. Sellaisen kanssa parisuhteeseen ajautuva on todella liemessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei kelpaa parisuhteeseen ei ole myöskään kelvollinen äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kelpaa parisuhteeseen ei ole myöskään kelvollinen äidiksi.
Eli vihreää valoa tuli hedelmöityshoidoille! Sinähän kelpasit parisuhteeseen, joten kelpaat myös äidiksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi naiset eivät lisäänny keskenään? Mihin siinä miestä tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset eivät lisäänny keskenään? Mihin siinä miestä tarvitaan?
Totta. Tuo ratkaisisi monta ongelmaa. Miehet voisivat elää onnellisinä ilman elatusmaksuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Kauhean itsekäs mies sinulla on ollut.
Toivottavasti saat vauvan!
Miten niin itsekäs? Mies on vihreä ja ajattelee lapsen hiilijalanjälkeä ja maailman tuhoutumista ylikansoitukseen.
Lapsen haluajahan se itsekäs on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Mitä ihmettä sinä oikein meuhkaat? Huono isähän on lapselle pahempi asia kuin ei isää lainkaan. Puolet avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, jolloin lapset jäävät useimmiten äidilleen. Moni mies nostaa heti kytkintä, kun kumppani tulee raskaaksi, eikä hoida edes elatusvelvollisuuttaan. Yksin äidiksi ryhtyvä säästää sentään lapsensa pskan isän aiheuttamalta hylkämistraumalta, koska isä ei hylännyt lapsiaan eikä hakan*ut tai ryypännyt perhettä rikki, vaan pysyi kokonaan poissa kuvioista. Ei se kuules mene enää ja ihan syystä niin, että isä on pakollinen paha perheissä, jonka oikkuja on kaikkien muiden huomioitava. Sellaisen aseman miessukupuoli on oman törkeän käytöksensä vuoksi menettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Mitä ihmettä sinä oikein meuhkaat? Huono isähän on lapselle pahempi asia kuin ei isää lainkaan. Puolet avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, jolloin lapset jäävät useimmiten äidilleen. Moni mies nostaa heti kytkintä, kun kumppani tulee raskaaksi, eikä hoida edes elatusvelvollisuuttaan. Yksin äidiksi ryhtyvä säästää sentään lapsensa pskan isän aiheuttamalta hylkämistraumalta, koska isä ei hylännyt lapsiaan eikä hakan*ut tai ryypännyt perhettä rikki, vaan pysyi kokonaan poissa kuvioista. Ei se kuules mene enää ja ihan syystä niin, että isä on pakollinen paha perheissä, jonka oikkuja on kaikkien muiden huomioitava. Sellaisen aseman miessukupuoli on oman törkeän käytöksensä vuoksi menettänyt.
Mitä et ymmärrä? Se on itsekästä lapselle, miehelle, maapallolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Mitä ihmettä sinä oikein meuhkaat? Huono isähän on lapselle pahempi asia kuin ei isää lainkaan. Puolet avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, jolloin lapset jäävät useimmiten äidilleen. Moni mies nostaa heti kytkintä, kun kumppani tulee raskaaksi, eikä hoida edes elatusvelvollisuuttaan. Yksin äidiksi ryhtyvä säästää sentään lapsensa pskan isän aiheuttamalta hylkämistraumalta, koska isä ei hylännyt lapsiaan eikä hakan*ut tai ryypännyt perhettä rikki, vaan pysyi kokonaan poissa kuvioista. Ei se kuules mene enää ja ihan syystä niin, että isä on pakollinen paha perheissä, jonka oikkuja on kaikkien muiden huomioitava. Sellaisen aseman miessukupuoli on oman törkeän käytöksensä vuoksi menettänyt.
Mitä et ymmärrä? Se on itsekästä lapselle, miehelle, maapallolle.
Miten muka miehen kanssa yhteisymmärryksessä hankittu lapsi olisi vähemmän itsekästä maapallon kannalta? Perustele.
Miksi se on sinusta itsekästä 'miehelle'? Onko sinun mielestäsi joku nainen sinulle lapsen velkaa?
Lapsen kannalta voi kuitenkin olla parempi syntyä kuin jäädä syntymättä. Olisitko sinä halunnut, että olisit jäänyt syntymättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ratkaisuja tullaan aina kritisoimaan pikkuruisen, mutta netissä äänekkään miesvähemmistön taholta. Sinun ja lapsesi tulevaisuus ei onneksi av-palstan perusteella määrity. Kannattaa tehdä ratkaisu joka tuntuu oikealta ja hyvältä. Tiedosta kuitenkin se, että vuoden päästä se ei ehkä olekaan enää sinun käsissäsi.
Miesvähemmistöllä tarkoitat varmasti sukupuolesta riippumatonta enemmistöä. Lapsen tekeminen yksin on itsekkäintä mitä ihminen voi tehdä niin lapsen, miehen, kuin maapallonkin kannalta. Jos ÄO ei riitä tätä käsittämään miksi luulet, että se riittää lapsen kasvattamiseen?
Tämä. Varsinkin jos lapsi on tyttö, on aivan välttämätöntä että isä on maisemissa. Hyvä isäsuhde on tärkeintä mitä tyttölapselle voi antaa. Varsinkin kun tytöt ei useinkaan tule järin hyvin äitinsä kanssa toimeen, lapsella on sitten edes yksi vanhempi josta se tykkää.
KUKAAN LAPSI EI HALUA OLLA YH:N LAPSI JOS VALITA SAA.
Itse olen ydinperheen tytär ja kauhistelen millaista elämäni olisi ollut ilman rakasta isääni. Äitinihän olisi ollut vallan hirviö jos olisi lapsen tehnyt ilman rakastavaa isää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Mitä ihmettä sinä oikein meuhkaat? Huono isähän on lapselle pahempi asia kuin ei isää lainkaan. Puolet avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, jolloin lapset jäävät useimmiten äidilleen. Moni mies nostaa heti kytkintä, kun kumppani tulee raskaaksi, eikä hoida edes elatusvelvollisuuttaan. Yksin äidiksi ryhtyvä säästää sentään lapsensa pskan isän aiheuttamalta hylkämistraumalta, koska isä ei hylännyt lapsiaan eikä hakan*ut tai ryypännyt perhettä rikki, vaan pysyi kokonaan poissa kuvioista. Ei se kuules mene enää ja ihan syystä niin, että isä on pakollinen paha perheissä, jonka oikkuja on kaikkien muiden huomioitava. Sellaisen aseman miessukupuoli on oman törkeän käytöksensä vuoksi menettänyt.
Ja äidithän on aina niin täydellisiä, ihania ja rakastavia.
Meitä on kuule paljon joilla on ollut huono äiti, mutta se hyvä isä siinä kuviossa on pelastanut paljon. Olen aika varma että kaltaisesi äitihurmoksessa elävät olette juuri niitä huonoja, itsekkäitä äitejä. Koko perhe joutuu hissuttelemaan varpaillaan että The Äiti saa toteuttaa äitimyyttiään, parhaimmillaan ilman isää.
Parhaaseen Anna Wahlgrenin tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Kai tämä on trolli, koska ei kukaan ole näin tyhmä. Eihän??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä ratkaisuja tullaan aina kritisoimaan pikkuruisen, mutta netissä äänekkään miesvähemmistön taholta. Sinun ja lapsesi tulevaisuus ei onneksi av-palstan perusteella määrity. Kannattaa tehdä ratkaisu joka tuntuu oikealta ja hyvältä. Tiedosta kuitenkin se, että vuoden päästä se ei ehkä olekaan enää sinun käsissäsi.
Miesvähemmistöllä tarkoitat varmasti sukupuolesta riippumatonta enemmistöä. Lapsen tekeminen yksin on itsekkäintä mitä ihminen voi tehdä niin lapsen, miehen, kuin maapallonkin kannalta. Jos ÄO ei riitä tätä käsittämään miksi luulet, että se riittää lapsen kasvattamiseen?
Tämä. Varsinkin jos lapsi on tyttö, on aivan välttämätöntä että isä on maisemissa. Hyvä isäsuhde on tärkeintä mitä tyttölapselle voi antaa. Varsinkin kun tytöt ei useinkaan tule järin hyvin äitinsä kanssa toimeen, lapsella on sitten edes yksi vanhempi josta se tykkää.
KUKAAN LAPSI EI HALUA OLLA YH:N LAPSI JOS VALITA SAA.
Itse olen ydinperheen tytär ja kauhistelen millaista elämäni olisi ollut ilman rakasta isääni. Äitinihän olisi ollut vallan hirviö jos olisi lapsen tehnyt ilman rakastavaa isää.
Se vähemmistö näyttääkin tarkoittavan tasan yhtä ihmistä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin 37-vuotiaana 10 vuoden avoliitosta. Olimme yrittäneet lasta vuosia tuloksetta. Kun viimein vaadin mieheni mukaan lapsettomuusklinikalle, hän tunnusti tehneensä vasektomian. Tämä petos johti eroomme. Kesti kauan kasata itseni uudelleen. Vauvakuume jylläsi edelleen, mutta parisuhdetta en halunnut. Nyt olen 40v ja hedelmöityshoidot menossa. Vielä ei ole tärpännyt ja pelkään, että odotin liian kauan. Js yksin käyn tätä läpi.
Miten tämä siis toimii? Käytkö hedelmöityshoidoissa ja raahaat miehiä baarista kotiisi ja annat heille ilman kumia? Vai oletko suhteessa? Sain käsityksen että et ole.
Miksi kukaan ei vastaa tähän mitään? Aloitteko näkemään oman itsekkyytenne?
Mitä ihmettä sinä oikein meuhkaat? Huono isähän on lapselle pahempi asia kuin ei isää lainkaan. Puolet avioliitoista päättyy muutoinkin eroon, jolloin lapset jäävät useimmiten äidilleen. Moni mies nostaa heti kytkintä, kun kumppani tulee raskaaksi, eikä hoida edes elatusvelvollisuuttaan. Yksin äidiksi ryhtyvä säästää sentään lapsensa pskan isän aiheuttamalta hylkämistraumalta, koska isä ei hylännyt lapsiaan eikä hakan*ut tai ryypännyt perhettä rikki, vaan pysyi kokonaan poissa kuvioista. Ei se kuules mene enää ja ihan syystä niin, että isä on pakollinen paha perheissä, jonka oikkuja on kaikkien muiden huomioitava. Sellaisen aseman miessukupuoli on oman törkeän käytöksensä vuoksi menettänyt.
Ja äidithän on aina niin täydellisiä, ihania ja rakastavia.
Meitä on kuule paljon joilla on ollut huono äiti, mutta se hyvä isä siinä kuviossa on pelastanut paljon. Olen aika varma että kaltaisesi äitihurmoksessa elävät olette juuri niitä huonoja, itsekkäitä äitejä. Koko perhe joutuu hissuttelemaan varpaillaan että The Äiti saa toteuttaa äitimyyttiään, parhaimmillaan ilman isää.
Parhaaseen Anna Wahlgrenin tyyliin.
Jaa, muumilaulut ja sormivärit - mieskö siellä taas länkyttää? Aitoon miesasiamiestyyliin vaihdoit myös sukupuolta useamman kerran ketjussa. Ehkä olisi ollut parempi, että olisit jäänyt syntymättä, kun et ihmisiksi osaa vieläkään olla 🤦♀️
Näin siinä käy, kun naiset jakavat nykyään toosaansa liian helposti miehille. Miehillä ei ole enää mitään tarvetta sitoutua parisuhteeseen, kun römpsää saa aina joltakin helpolta hórolta kahvikupin tai drinkin hinnalla, ettei tarvitse huoríssakaan käydä tuhlaamassa satasia. Fakta on se, että miehet eivät pysty elämään ilman pinperoa, naisten pitäisi enemmän arvostaa sitä, mitä haarovälissä on, on uskallettava vaatia sitoutumista ennen kuin suostuu seksiin.
Miesvähemmistöllä tarkoitat varmasti sukupuolesta riippumatonta enemmistöä. Lapsen tekeminen yksin on itsekkäintä mitä ihminen voi tehdä niin lapsen, miehen, kuin maapallonkin kannalta. Jos ÄO ei riitä tätä käsittämään miksi luulet, että se riittää lapsen kasvattamiseen?