Mikä ihme meni pieleen 35 vuotta sitten? Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys kääntyivät laskuun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

35 vuotta sitten oli 90-luvun lama leikkauksineen. Se muuten näkyy edelleen esim. lama-aikaan valmistuneiden työhistoriassa: ovat luultavammin pätkätöissä tai työttömänä kuin aikaisemmin tai myöhemmin valmistuneet.

Myös koulutuksesta leikattiin, joten ei ihme, etteivät vuoden 1977 jälkeen syntyneet ole saavuttaneet samaa koulutustasoa. Toisaalta moni saattoi myös oivaltaa, ettei koulutus takaa työpaikkaa tulevaisuudessa, joten miksi suotta vaivautua ja ottaa opintovelkoja niskaansa.

Niitä leikkauksiahan ei ole peruttu, vaan tehty lisää.  Kurjistamisen kierre jatkuu, ei ole veronmaksajia, kun rahan kierto heikkenee.   Sipil...ä kavereineen laittaa omat hynänsä hattuhyllylle ja kirjekuoriin, joilla ne helposti siirtyy johonkin etelän pesulaan niin ei tarvitse verottajan kanssa asioimaan .   Salaisia verkostoja lisätään, niitä tarvitaan aina ennen sotia.  

Toinen mielenkiintoinen seikka on se, kun aina ennen sotia on kielletty poliittiset lakot ja sitten yleensäkin kaikki lakot.  Nythän ei valtio ole sekaantunut työmarkkinaosapuolten riitoihin, eihän ole ?  

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointiyhteiskunta tapahtui. Sen seurauksena naiset alkoivat preferoimaan tyhmempiä miehiä ja älykkäät miehet eivät päässeet lisääntymään. Tietysti koulutustaso ja älykkyyskin putosivat. Sitten kun hyvinvointiyhteiskunta menee nurin, tapahtuu päinvastainen 

Tai sitten ylipäätään älykkäät ihmiset, niin naiset kuin miehet, keskittyivät uran tekemiseen perheen sijasta.

Tuo, että älykkyys olisi vain miesten ominaisuus on sulta aika sovinistinen heitto.

PERUSKOULU.

Tasa-arvon nimissä älykkäät nuijittiin samalle tasolle massan kanssa. Yksilöiden erot haluttiin hävittää. Tässä onnistuttiin ilmeisen hyvin. Kiitos sosiaalidemokraateille.

Vierailija kirjoitti:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/mika-ihme-meni-pieleen-35-vuotta-sitte…

Looginen selitys on tietty idioluutio ja ydinperheen hajoaminen. Jossain tuossa kohtaa alkoi tulla ihan hyväksytyksi ettei itse elätä hankkimiaan lapsia vaan sen tekee yhteiskunta. Ei liene sattumaa.

Samaa mieltä, että yhteiskunta alkoi tuolloin syytämään rahaa mm.opiskelijoille. Vanhin tyttäreni opiskeli tuolloin yliopistossa, ei tarvinnut miettiä lainoja kun yhteiskunta antoi hövelisti rahaa.

Nyt kun rahahanoja on kiristetty pärjää nuorin siltikin mainiosti AMK-opinnoissaan, kunhan on kesätöissä kesät. Eikä lorvehdi ke-pe terasseilla viinanjuonnissa.

Kotihoidon tuki. Tuli voimaan 85.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungistuminen. Kaikki tapaamani älykkäät ovat kasvaneet maalla.

Älymystö, yliopistoväki ja sitä ennen papisto ovat aina asuneet kaupungeissa.

Hienoa että tästä jutellaan täällä koska kyllä!!! Tuolloin koulunkäynti muuttui. Minulla on pari vuotta nuorempi pikkuveli ja huomasin että vaikka oltiin samassa koulussa niin hänen ikävuodeltaan ei enää vaadittu samoja asioita. Ihan lukemisesta lähtien. Hän ei edes koko peruskoulun aikana joutunut kertaakaan lukemaan yhtään kokonaista kirjaa opettajan vaatimuksesta. Muistan kuinka ääneen sanoin vanhemmille että on epäreilua että parempia numeroita saa vähemmällä vaatimustasolla. Mun vanhemmat nimittäin olivat jatkuvasti töiden takia pois kotoa ja minä olin se joka tarkisti veljen koulujutut ja kokeet ja seurasin hänen koulunkäyntiään. Se oli ihan leikkimistä siihen verrattuna mitä minun ikävuodelta vielä vaadittiin. Ja joku sellainen sääntökin tuli silloin voimaan ettei opettaja saanut antaa rankaisuja niin helposti vaan keskustelemalla piti selvittää asiat. Ja kun minulla on vielä serkkuja joita tasaiseen tahtiin aloitti koulunkäynnin mun veljen jälkeen niin huomasin että vaatimustaso koulussa tippui kokoajan ja loppujen lopuksi mun nuorimmat serkut jotka ovat nyt kolmekymppisiä eivät osaa lukea sujuvasti. Törmään jatkuvasti väitteeseen että kaikki peruskoulun käyneet Suomessa osaavat lukea mutta tunnen tyyppejä jotka eivät todellakaan osaa ja myös opettajia jotka ovat kertoneet ettei nelosta saa antaa vaikka mieli tekis ja kaikki lapset on aina päästettävä seuraavalle luokalle ja tosiaan:  kukaan ei viime kädessä tarkista kaikkien oppilaiden lukutaitoa. Iso määrä oppimisongelmaisia luistelee ilman mitään kunnollista valvontaa koko peruskoulun läpi. Opettaja ei edes tiedä että onko oppilaan huonoon koemenestykseen syynä se, ettei osaa lukea kysymyksiä eikä sen puoleen muutakaan vaan oikeasti se, ettei ole ymmärtänyt asiaa. koululaisten tason määrittely peruskoulun aikana on yksittäisten opettajien ilmoituksen varassa. Ei niitä tarkisteta. ja niiden mukaan tehdään tilastot eli tilastot joita peruskoulusta oppilaiden osaamisista tehdään eivät ole totuudenmukaisia. Mun mielestä Suomessa pitäisi olla samoin kuin monissa muissa maissa vuosittain koko maan kattava testi matematiikan ja äidinkielen osalta jossa testataan kaikki oppilaat ja tulokset tarkistaa koulun ulkopuolinen ryhmä. Sitten me tietäisimme todellisuuden Suomen oppilaiden osaamisesta. veikkaan että se poikkeaisi kovasti nykyisistä tilastoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden ja koulutuksen lasku johtuu lastenhyysäämisestä. Lapsilta ei enää vaadita mitään. Läksyjä on nykyään vähemmän ja ne ovat helpompia kuin ennen. Läksyt saa jättää jopa opettajan luvalla tekemättä jos "ei jaksa". Koulua, älyä ja oppimista halveksitaan nykyään, ennen niitä arvostettiin.

Höpöhöpö sillä 80 luvulla pääsi koulusta oppimatta kieliä joka toinen eikä muutenkaan ollut rankkaa.

Omat lapseni ovat opiskelleet ala-asteella jo sellaisia mitä meille ei ikinä opetettu

Samaa mieltä. Lapseni takuulla oppivat nykykoulusta enemmän kuin me aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden ja koulutuksen lasku johtuu lastenhyysäämisestä. Lapsilta ei enää vaadita mitään. Läksyjä on nykyään vähemmän ja ne ovat helpompia kuin ennen. Läksyt saa jättää jopa opettajan luvalla tekemättä jos "ei jaksa". Koulua, älyä ja oppimista halveksitaan nykyään, ennen niitä arvostettiin.

Höpöhöpö sillä 80 luvulla pääsi koulusta oppimatta kieliä joka toinen eikä muutenkaan ollut rankkaa.

Omat lapseni ovat opiskelleet ala-asteella jo sellaisia mitä meille ei ikinä opetettu

Höpöhöpö itsellesi. Ihan tutkitusti 80-luvulla koulu oli vaativampaa, läksyjäkin annettiin enemmän. Luokalle jäit, jos et osannut. Nykyään koulu on PALJON helpompaa.

Vaativampaa ehkä mut helpompaa.

Lukemisen ja itse tekemisen eli kokeilemalla oppimisen vähentyminen ja korvaantuminen aluksi tvllä sitten älylaitteilla. Lukeminen ja itse tekeminen kehittävät ajattelua ja aivoratoja eri tavalla. Ihmisaivot eivät ole vielä sopeutuneet nykytekniikkaan tai sitä käytetään väärin- varmasti ohjelmoinnin opettelu kehittää ajattelua ja hermoratoja, mutta kuinka moni ohjelmoi? Iso osa vaan hakkaa jotain jalokivipelejä.

Ketjua lukemalla saa oudon ajatuksen: vaikka yliopistoissa on ollut naiset enemmistönä 1980-luvulta saakka, on tasa-arvo, eli naisten tulo työmarkkinoille tyhmentänyt kansakuntaa?

Ei 1977 jälkeen syntyneet työllistynee 90-luvun lamaan, he olivat silloin teinejä.

Eihän korkeakoulutettujen määrä kerro mitään koulutuksen laadusta. Suomessa korkeakoulututkinto ei takaa töitä, eikä varsinkaan hyvää palkkaa. Tämä on syy miksi korkeakoulut eivät ole kaikilla edes tavoitteena. Suuntaus on terve ja suunta kohti parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Ketjua lukemalla saa oudon ajatuksen: vaikka yliopistoissa on ollut naiset enemmistönä 1980-luvulta saakka, on tasa-arvo, eli naisten tulo työmarkkinoille tyhmentänyt kansakuntaa?

Töissä oleva korkeakoulutettu nainen olisi tyhmempi kuin kouluttamaton kotiäiti?

Vierailija kirjoitti:

Ai, meidän suku ainakin vain viisastuu ja aina vaan on enemmän ja enemmän korkeakoulutettuja. 35v sitten ei tainnut olla yhtään yliopiston käynyttä ja nyt vaikka muille jakaa. Lähes kaikki  sekä minun, että sisarusteni lapset on opiskelleet yliopistossa.

Yliopisto on synonyymi tieteelle ei älykkyydelle. Normilahjoin varustettukin voi edetä pitkälle akateemisesta uralla, koska kyse on vain kyvystä oppia ja ennen kaikkea kiiinnostuksesta uusia asioita kohtaan.

Älykyyttä mitataan puolustusvoimissa varusmiesten palikkatestillä. 1995 vuodesta alkaen siellä on ollut myös naisia mukana, joka on johtanut tuloksen laskuun.

Vierailija kirjoitti:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/mika-ihme-meni-pieleen-35-vuotta-sitte…

Looginen selitys on tietty idioluutio ja ydinperheen hajoaminen. Jossain tuossa kohtaa alkoi tulla ihan hyväksytyksi ettei itse elätä hankkimiaan lapsia vaan sen tekee yhteiskunta. Ei liene sattumaa.

Niinpä niin.

Sitten tuli vielä lama ja heikennykset koulun toimintaan säästöjen nimissä.

Eikä niitä heikennyksiä purettu vaikka lama meni ja jäi historiaan.

Mikä ihme mahtaa suomalaisissa koulutustasossa olla vialla?

Tämä on suuri mysteeri, jonka selvittämiseen tarvitaan varmaan miljoonia maksava tutkimus. Ne miljoonat voidaan säästää kätevästi koulutyöstä, niin ei tule ylimääräisiä kuluja.

1990-luvun lama opetti, että korkeakoulututkinto ei takaa yhtään mitään. Vaikka tulikin hetkellinen Nokia-huuma, edelleenkään ei uskota korkeakoulututkinnon takaavan yhtään mitään. Vain tietyillä aloilla (esim lääkärit) voi korkeakoulututkinnon suorittanut olla varma sekä työpaikasta että hyvästä palkasta. Kuitenkin edelleenkin korkeakouluihin on enemmän hakijoita kuin mitä niihin otetaan sisään ts korkeakoulututkinnon suorittaneita olisi nykyistä enemmän, jos aloituspaikkoja yliopistoihin ja korkeakouluihin olisi enemmän. 

Koska korkeakoulututkinto ei takaa mitään, ei ole myöskään mielekästä ottaa enempää opintolainaa kuin on ihan pakko. Kesätöitä ei riitä kaikille opiskelijoille, joten kesätyörahoillakaan ei voi opintojaan rahoittaa. Lyhyempi koulutus alalle, joka todennäköisimmin työllistää, on paljon järkevämpi vaihtoehto monen nuoren kohdalla. 

Joku ketjussa mainitsi 1980-luvun jupit. Olen opiskellut kasarilla ja juppikulttuuri tosiaan toi mukanaan ilmiön "kaikki mulle heti nyt". Äkkirikastumisesta tuli houkuttelevampaa kuin vuosikymmenten puurtamisesta. Ei enää riittänyt, että ollaan vauraimmillaan 55-60-vuotiaina vaan haluttiin kaikkea mahdollista matkustelusta kesämökkeihin, uusiin autoihin,  purjeveneisiin ja omistusasuntoihin jo kolmekymppisinä. Pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys vähenivät erilaisten houkutusten määrän kasvaessa. Siinä missä edellisellä vuosikymmenellä ensiasunto oli pikkiriikkinen yksiö, johon oli säästetty etukäteen käsiraha, auto käytetty Datsun 100A ja kesämökkinä suvun omistama puoliränsistynyt vanha mummola, jupit halusivat enemmän, uudempaa ja hienompaa. Heti. 

Vastaus on yksinkertainen. Tapahtui jotain, joka suosii matalamman älykkyyden ja kouluttamattomuuden ominaisuuksia lisääntymisessä.

Tuolla koulupuolella asia on tilastollisesti hyvin nähtävissä. Aikoinaan, kun itse kävin koulua, sosiaalitapauksilla oli korkeintaan saman verran lapsia kuin normaaleilla työssäkäyvillä. Nykyisin, varsinkin yli kahden lapsen perheissä, isoja sosiaalisia ongelmia on joka toisessa. Pentutehtailu on tapa saada mahdollisimman isot avustukset.

Sama pätee toiseen suuntaan. Ennen kaksi lasta oli normi myös koulutetuimmalla ja fiksuimmalla kansanosalla. Nykyisin tämä porukka tekee useammin yhden lapsen, tai ei lisäänny lainkaan.

Poikkeuksia on tietysti moneen suuntaan paljon, mutta kun tarkastellaan asiaa tilastollisesti, trendi on selkeä. Idioluutio on ollut spekuloinnin kohteena jo 80-luvulta, mutta nyt sen seuraukset näkyvät jo reaalimaailmassa, tulastoista puhumattakaan.

Tässä suhteessa olen alkanut pitää arvossa lestadiolaisia, vaikka lahko sisältää hyvin vastenmielisiä piirteitä. Lahkossa lisäännytään paljon, arvostetaan työtä ja kannustetaan kouluttautumaan. Näiden lapsista suurin osa onneksi ns maallistuu, mutta he pitävät silti perhettä tärjeänä elämän osa-alueena. Harvalla lesta-taustaisella akateemisesti koulutetulla ei ole lainkaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointiyhteiskunta tapahtui. Sen seurauksena naiset alkoivat preferoimaan tyhmempiä miehiä ja älykkäät miehet eivät päässeet lisääntymään. Tietysti koulutustaso ja älykkyyskin putosivat. Sitten kun hyvinvointiyhteiskunta menee nurin, tapahtuu päinvastainen 

Tai sitten ylipäätään älykkäät ihmiset, niin naiset kuin miehet, keskittyivät uran tekemiseen perheen sijasta.

Tuo, että älykkyys olisi vain miesten ominaisuus on sulta aika sovinistinen heitto.

Missä siinä sanottiin, että älykkyys olisi vain miesten ominaisuus? Kysymys on muutoksesta ja kehen se heijastui eli etupäässä älykkäisiin miehiin