Mikä ihme meni pieleen 35 vuotta sitten? Sekä suomalaisten koulutustaso että älykkyys kääntyivät laskuun

Ei se mennyt pieleen 35 vuotta sitten jolloin ikäluokat jotka huononevat syntyivät vaan 20 vuotta myöhemmin kun nämä pääsivät koulu/työikään.

Nimittäin 1990-luvulla käytännöksi ovat muodostuneet paitsi suurtyöttömyys myös aina vaan mielivaltaisemmaksi muuttuva työnhaku, työpaikkojen jakaminen suhteilla, osan porukasta jumittaminen pätkätöihin, ikiharjoitteluun, orjatöihin, pelleilykursseille yms. Koulutusta on säädetty mitä ihmeellisimmin tavoin sekä säästösyistä että muutenkin. Lasten kasvatuskulttuuri on muuttunut. On tullut internetit ja loputon määrä telkkarikanavia.

Valitse vaikka noista joku kiva syntipukki. Minä syytän sitä että työelämään ei pääse ja jos pääseekin niin ei makseta palkkaa kuin osalle porukasta eli ei tule mitään positiivista palautetta työnteosta joten se ei sitten kiinnostakaan. Sitten sitä ei opeteta lapsilleenkaan kun vanhemmatkaan ei sitä osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto-opiskelijoista aivan mieletön osa lopettaa opinnot kesken käytännössä gradun takia.

Onko muissa maissa tuollaista gradun kaltaista peikkoa?

Minäkin tunnen monia opiskelukavereita, jotka eivät vain kyenneet tekemään opparia. Se on todellinen peikko, mutta en usko, että se selittää tuota ilmiötä.

Vierailija kirjoitti:

Kurssimuotoinen lukio tuli käyttöön juuri kun nuo koulutetuimmat ja älykkäimmät ikäluokat saivat ylioppilaslakin. Se pudotti merkittävän osan nuorista lukiosta ja vei heiltä jatko-opiskelumahdollisuudet. Muun muassa oman poikani, jolle tuollainen opiskelutyyli oli myrkkyä noin nuorena, eikä hän tule ikinä läpäisemään luokiota ja sai ikuisen kammon opiskelua kohtaan.

Jaa, me oltiin ekoja vuosikursseja jotka kävivät kurssimuotoisen lukion. En huomannut asiassa sen kummempia ongelmia kun kurssi kesti sen 6 viikkoa (tai mitä se kestikin) ja sitten oli koe josta sai arvosanan. Meidän aikaan lukio oli kyllä käytävä 3 vuodessa ja kirjoitettava kerralla joten ehkä nykylukion vapaus ahdistaa joitain koululaisia. 

Kyllä täällä av-palstalla näkee kyllä tyhmien määrän lisääntymisen. Vuosi vuodelta kommentit muuttuvat vain tyhmemmiksi. Kuka tahansa pidemmän av-palstailukokemuksen omaava voi allekirjoittaa tämän.

Ongelma on varmaan siinä, että nykyään kaikkein keskinkertaisimpienkin täytyy läpäistä yliopisto-opinnot. Ennen vanhaan oli vielä jotain vaatimuksiakin, nykyisin vaatimukset on mitoitettu niin, että puolet ikäluokasta pystyy ne täyttämään. Tämä ei rohkaise älykkäimpiä, jotka pahimmassa tapauksessa jopa putoavat koko koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, koska eivät saa sieltä mitään älyllisesti stimuloivaa. Koulutus on pelkkää opiskelua opiskelun takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto-opiskelijoista aivan mieletön osa lopettaa opinnot kesken käytännössä gradun takia.

Onko muissa maissa tuollaista gradun kaltaista peikkoa?

Minäkin tunnen monia opiskelukavereita, jotka eivät vain kyenneet tekemään opparia. Se on todellinen peikko, mutta en usko, että se selittää tuota ilmiötä.

Gradun voi jättää tekemättä myös ohjauksen puutteen ja työnteon takia. Itseltäkin jäi se aikanaan tekemättä, koska mitään ohjausta tai vaatimista ei ollut, mutta oman alan töitä sitäkin enemmän. Koko projekti oli helppo unohtaa. Enää en varmaan saisi edes opinto-oikeutta jos haluaisin sen gradun tehdä loppuun.

NWO

Suomi liitettiin globaaleille markkinoille, varsinkin rahoitusmarkkinat vapautettiin (yksityinen velka on nelinkertaistunut). Pääoman ei tarvitse enää investoida suomalaiseen yhteiskuntaan, on luovuttu kansallisesta työllistämispolitiikasta ja käytännössä ”hyvinvointivaltiotakin” on vain jatkuvasti leikattu. Ne pysyvät mukana, jotka pysyvät, kaikista ei todellakaan pidetä huolta. Koulutus ja terveyspalvelut eriytyvät jne, korkeakoulutuskin on muuttunut jatkuvasti enemmän työelämäpainotteiseksi, perustutkimusta leikataan jne.

Puhumattakaan globaalista massamediasta ja ”sosiaalisesta” mediasta, jotka ainoastaan tyhmentävät ja vieraannuttavat ihmisiä toisistaan entisestään. Yksinkertaisesti moderni elämä tehnyt kansalaisista pseudoindividualistisia kuluttajia, ohjailtavaa karjaa, joka on luovuttanut suvereniteettinsa markkinoille, varsinkin rahoitusmarkkinoille.

Älykkyyden laskusta en tiedä, siihen myös vaikuttaa hyvin vahvasti se kuka lisääntyy, mutta koulutustaso ei ole kyllä laskenut 80-luvulta vaan noussut ja parantunut.

Vierailija kirjoitti:

Kurssimuotoinen lukio tuli käyttöön juuri kun nuo koulutetuimmat ja älykkäimmät ikäluokat saivat ylioppilaslakin. Se pudotti merkittävän osan nuorista lukiosta ja vei heiltä jatko-opiskelumahdollisuudet. Muun muassa oman poikani, jolle tuollainen opiskelutyyli oli myrkkyä noin nuorena, eikä hän tule ikinä läpäisemään luokiota ja sai ikuisen kammon opiskelua kohtaan.

Kurssimuotoinen lukio tuli -82, tiedän koska olen toinen ikäluokka joka meni kurssimuotoiseen. Koulutetuin ikäluokkamme on syntynyt 1977-81, eli eivät todellakaan ollut lähelläkään lukioikää tuolloin. Eivät olleet edes ala-asteella.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden laskusta en tiedä, siihen myös vaikuttaa hyvin vahvasti se kuka lisääntyy, mutta koulutustaso ei ole kyllä laskenut 80-luvulta vaan noussut ja parantunut.

Ei, kyllä se on laskenut. Sitähän tuo Kalenius Aamulehdelle juuri kertoi.

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Kaikki oli paremmin kun Kekkonen oli pressana, alamäki alko kun Kekkonen tipahti kuvioista ja kokoomus rupesi kohti hallitusta pyrkyröimään.

Joka ihmisen pitäisi itse tehdä elämänsä, eikä odottaa uutta Kekkosta.

Ei Kekkonen2. teille elatusta anna.

Eikä Sipilä.

Tehkää itse työnne ja elämänne !

Täältä ensin rutisemasta pois!

Jos tuota neuvoasi noudattaa niin ainoa vaihtoehto on muuttaa suomesta johonkin muuhun maahan.

Tietenkin jokainen ihminen on vastuussa omasta kohtalostaan mutta porvarihallitus vaikuttaa siihen kuitenkin. Kouluista ja opetuksesta nyysitään varoja alvariinsa.

Jos valtio järjestää asiat siten ettei kaikilla nuorilla ei ole saman verran rahkeita nuorena opiskella niin sitä automaattisesti ajautuu "rutisemaan" johonkin matalapalkka-alalle pätkätöihin.

Eriarvoistuminen lisääntyy hälyttävissä määrin. Koko eduskunnan toiminta ihan tässä lähiaikoinakin esimerkki, sdp järkkää lakkoja jotta saisi äänivyöryn seuraavissa vaaleissa. Kokoomus Sipilän johdolla pyrkii jotain vaikutukseltaan marginaalista asiaa junttaamaan läpi. Sairasta meinikiä, unohdetaan kansa joka on valinnut heidät sinne.

Ihmiset vässyköityi ja alkoi vaan makoilemaan kun rahaa tulee vaikka ei tekiskään mitään.

Tuollaista joutoukkoa ja -akkaa on nykyisin turut ja torit täynnä. Mut kaikille kyllä kelpaa ilmainen kinkku leivän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden laskusta en tiedä, siihen myös vaikuttaa hyvin vahvasti se kuka lisääntyy, mutta koulutustaso ei ole kyllä laskenut 80-luvulta vaan noussut ja parantunut.

Ei, vaan tilastojen mukaan koulutettuja on vähemmän kuin 80-luvulla. Kaiken lisäksi koulutetut osaavat asiansa paljon huonommin kuin aikaisemmin, mikä on yliopistoissa ongelma, koska opintoja ei päästä aloittamaan opiskelijoiden surkean lähtötason vuoksi.

Esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten absoluuttiset tulokset ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Lue vaikka Facebookista opettajien ryhmiä ja koulutukseen liittyviä ryhmiä.

Esimerkiksi kielitaito on romahtanut. Ennen osattiin ihan oikeasti edes jonkin verran useita kieliä. Nyt ei osata kuin englantia.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset vässyköityi

Ennen vässykkä meni kansakoulupohjalla tehtaan portilla ja sai duunin, jolla pystyi helposti rakentamaan omakotitalon, eikä tarvinnut pyöriä veloissaan koko loppuelämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyden laskusta en tiedä, siihen myös vaikuttaa hyvin vahvasti se kuka lisääntyy, mutta koulutustaso ei ole kyllä laskenut 80-luvulta vaan noussut ja parantunut.

Ei, vaan tilastojen mukaan koulutettuja on vähemmän kuin 80-luvulla. Kaiken lisäksi koulutetut osaavat asiansa paljon huonommin kuin aikaisemmin, mikä on yliopistoissa ongelma, koska opintoja ei päästä aloittamaan opiskelijoiden surkean lähtötason vuoksi.

Esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten absoluuttiset tulokset ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Lue vaikka Facebookista opettajien ryhmiä ja koulutukseen liittyviä ryhmiä.

Esimerkiksi kielitaito on romahtanut. Ennen osattiin ihan oikeasti edes jonkin verran useita kieliä. Nyt ei osata kuin englantia.

Ei, kyllä tuossa artikkelissa esitetyt tilastot ainakin näyttävät koulutettujen määrän nousseen, viime vuosina useampi on suorittanut korkeakoulututkinnon kuin 35 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kouluista alettiin karsia kuria, kasvatus muuttui vapaammaksi. 

En usko että ulkomaalaisten vaikutus olisi alkanut näkyä vielä tuolloin. Nythän niilläkin on jo merkittävää vaikutusta tuloksiin. 

Ei "tuolloin" vielä mitään näkynytkään vaan tässä katsotaan menneisyyteen jotta selviäisi mikä muutoksen aiheutti.

Tasokurssit poistettiin peruskoulun yläasteelta. Luin itse sekä kielissä että matematiikassa pitkän oppimäärän jo yläasteella... sisällössä oli iso ero siihen, mihin se tasapäistettiin tasokurssien poistuttua.

Jostain syystä Suomessa halutaan, että peruskoulussa kaikki oppivat yhtä vähän... eriyttämistä ylöspäin tehdä.

Silloin alkoi myös muut maat satsata koulutukseen yms. Suomessa alettiin vähän myöhemmin vähentää rahaa kouluilta

Yksi työllistymistä ehkäisevä tekijä nykyaikana on voimakas keskittyminen tutkintopaperiin kokemuksen ja työmäärän sijaan. Jokainen tutkinto on nippu enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti kasaan läntättyjä kursseja, joiden päälle tehdään opinnäytetyö. Opinnäytetyöstä käytetään eri nimiä eri kouluasteilla; esim.gradu. 

Opinnäytetyön puuttuminen on tavallaan ainoa asia, joka erottaa avoimen opiskelijan tutkinto-opiskelijasta, sillä tätä työtä ei yleensä voi tehdä muulloin kuin olemalla päätoiminen koulun opiskelija. On kuitenkin mahdotonta ajatella, että juuri tämä opinnäytteen puuttuminen asettaisi tutkinnon omistajan saman työmäärän tehneen yläpuolelle tiedollisesti, koska opinnäyte tehdään itse valitusta aiheesta, joka on jokaisella valmistuneella erilainen. Muut kurssit ovat enemmän tai vähemmän ylhäältä ohjattuja ja määrättyjä ja opinnäytteen laajuus on vain pieni osa tutkinnosta. 

Jos halutaan käyttää valtaa ikävällä tavalla, voidaan luoda sellainen kuva, että tieto siirtyy ihmisen päähän vasta sitten, kun tutkintopaperi on saatu, vaikka oikeastihan tieto siirtyy jatkuvasti mieleen kurssisuoritusten kertyessä. Ei ole olemassa mitään tiliä, josta tiedon voi siirtää päähän vasta sitten, kun viimeinen piste tai työ on suoritettu, vaan kyse on jatkumosta. 

Tämä asettaa myös nuorena työkyvyttömyyspaperit saaneet työikäiset ja kehityshaluiset ihmiset hankalaan asemaan, sillä heillä ei ole välttämättä onnistumisen kokemuksia työelämästä ja kokeilemaan on vaikea päästä ilman tutkintoa. Tutkinnon suorittaminen taas voi ainakin teoriassa johtaa kuntoutustuen menettämiseen loppuiäksi, jolloin työllistymisestä ei edelleenkään ole varmuutta, mutta pakotteet alkavat painaa päälle. 

Toinen juttu koskee lukion asemaa Suomessa. Siellä opiskellaan samoja asioita kuin yliopistossa tai AMK:ssa hieman eri nimillä eli siellä oppii ei-pakollista tietoa mm.uskonnoista, psykologiasta, historiasta ja kielistä, mutta lukio mielletään lasten kouluksi ja välivaiheeksi, joka on pakollinen hidaste ja töyssy siirryttäessä jatko-opintoihin, vaikka oikeasti peruskoulupohja riittää ainakin AMK:hon hienosti. Mitään hyväksilukuja ei ole tulossa lukio-opinnoista, jotka ovat yhtä vaativia kuin AMK:n opinnot ja sisältävät samaa tietoa kuin esim.yliopiston perusopinnot. Ihmisiä pitäisi kannustaa lisäämään CV:hensä lukion kurssit esim.yliopiston samojen kurssien ja opintojen rinnalle aihealueen mukaan eikä hallinnollisen tason (peruskoulu, toinen aste, kolmas aste) mukaan.