Teini ei suostu käymään koulua, kukaan ei voi mitään
En tiedä uskaltaako tätä edes kirjoittaa tänne ettei muut teinit saa päähänsä samaa. Ei ole kyse omasta lapsesta, vaan lähisuvun 8. luokkaa käyvästä teinistä. Koulusta lintsaaminen alkoi seiskalla, tänä vuonna ei mennyt kouluun ollenkaan. Lastensuojelu, koulukuraattorit, psykologit ja psykiatrit palavereissaan järjestivät teinille syyskuussa paikan eri koulusta erikoisluokalta jossa vähän oppilaita, mutta sielläkin kävi vain pari päivää. Sen jälkeen lastensuojelu sijoitti teinin nuorisokotiin, josta heittivät teinin takaisin kotiin neljän päivän päästä koska ei sopeutunut talon sääntöihin!! Helpolla näyttävät lyövän hanskat tiskiin.
Nyt oli taas palaveri, jossa mietittiin jatkoa; koulukoti ei kuulemma ole vaihtoehto koska pelkkä ahdistus ja kouluhaluttomuus ei riitä sijoitusperusteiksi. Nyt aikovat järjestää kaksi ammattilaista käymään kahdesti viikossa teinin kotona ja yrittävät saada teinin taas haluamaan käydä koulua. En usko että tästä on mitään apua, on huomannut miten kukaan ei voi mitään, tykkää vaan surffailla netissä päivät pitkät.
Onko kellään muulla ollut samaa tilannetta, miten ratkennut?
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Teithän rikosilmoituksen asiasta?
En. Tuon ikäinen ei vielä ole rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään. Vakuutuksista meni.
Vierailija kirjoitti:
Kotiin vietävä perhetyö voisi auttaa. Vahvistetaan vanhemmuutta, pureudutaan vanhemman ja laspen vuorovaikutuksen ongelmiin ja vastuutetaan lasta ottamaan koppia omissa asioissaan. t: sossu
Kotona on ollut perhetyöntekijöitä lastensuojelusta, ja taas oli luvattu lisää apua ja neuvoja vanhemmuuteen ja tilanteeseen. Samaa on luvattu ennenkin mutta tilanne vain jatkuu entisellään.
Joku ehdotti viedä teiniä katsomaan "slummeja" ja elämään ttt-tuloilla. En usko että 14-vuotias osaa ajatella nenäänsä pitemmälle, 20-vuotiaskin tuntuu sen ikäiseltä jo ikälopulta, joten niin kaukainen asia ei vielä kiinnosta. Vasta kun aivojen etulohko kypsyy joskus 21-vuotiaana, ihminen osaa ajatella "kulman taakse" eli mahdollisten valintojen seurauksia. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Kukaan ei kuollut. Kalliimmaksi se nuori tulee pitemmällä aikavälillä näin kuin ne auton kyljet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Ja sinä annoit netin takaisin ja opetit lapsen, että saa tahtonsa aina läpi jollain tavalla. Teillähän lapsi määrää kaapin paikan eikä aikuinen. Ei ihme, että lapsi on sekaisin ja oireilee. Lapselle ei ole hyväksi olla perheen pää.
Ja missäs noin luki? Meidän teini on nyt sijaiskodissa. Se miksi se on sekaisin ja oireilee, ei ole vielä selvinnyt kenellekään.
Kuulostaa siltä, että koulun käymättömyys on vain jäävuoren huippu. Yksi vaihtoehto vanhempana on todeta, ettet jaksa etkä kykene pitämään lasta kotona. Tällöin sijoitus kodin ulkopuolelle on mahdollinen halusipa nuori sitä tai ei. Se, toimisiko tämä, on eri asia. Yksi vaihtoehto on perhekuntoutus, mutta se edellyttää vanhemmalta panostusta. Tosin sen tekee myös kotiin vietävä perhetyö, koska pelkästään nuoren kanssa työskentely ei auta. Todennäköisesti vanhempi joutuu olemaan pois töistä.
Vierailija kirjoitti:
Se on sen oma asia. Miksi se pitäisi pakottaa mihinkään?
Sillä teinillä on lain määräämä velvollisuus joko käydä koulua tai opiskella peruskoulun oppimäärä itsenäisesti. Eli ei se ihan oma asia ole. On ollut tapauksia, joissa vanhemmille on tullut sakot, kun lapsi ei käy koulua, sillä oppivelvollisuuden suorittamisen valvominen on vanhempien vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Teithän rikosilmoituksen asiasta?
En. Tuon ikäinen ei vielä ole rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään. Vakuutuksista meni.
Vahingonkorvausvelvollisuus on kaiken ikäisillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Kukaan ei kuollut. Kalliimmaksi se nuori tulee pitemmällä aikavälillä näin kuin ne auton kyljet.
Lähellä oli. Yritti itsemurhaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiin vietävä perhetyö voisi auttaa. Vahvistetaan vanhemmuutta, pureudutaan vanhemman ja laspen vuorovaikutuksen ongelmiin ja vastuutetaan lasta ottamaan koppia omissa asioissaan. t: sossu
Kotona on ollut perhetyöntekijöitä lastensuojelusta, ja taas oli luvattu lisää apua ja neuvoja vanhemmuuteen ja tilanteeseen. Samaa on luvattu ennenkin mutta tilanne vain jatkuu entisellään.
Joku ehdotti viedä teiniä katsomaan "slummeja" ja elämään ttt-tuloilla. En usko että 14-vuotias osaa ajatella nenäänsä pitemmälle, 20-vuotiaskin tuntuu sen ikäiseltä jo ikälopulta, joten niin kaukainen asia ei vielä kiinnosta. Vasta kun aivojen etulohko kypsyy joskus 21-vuotiaana, ihminen osaa ajatella "kulman taakse" eli mahdollisten valintojen seurauksia. ap
Perhetyöntekijät varmasti antoivat monenlaisia eväitä ja vinkkejä miten toimia teinin kanssa kotona. Onko niitä keinoja otettu käyttöön vai onko istuttu vain hanskat ojossa kuvitellen, että perhetyö tuo ratkaisun ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Ei sitten ole tullut mieleen ottaa konetta, kännykkää ja nettiä pois??
Voi, kun olet fiksu, ei itselle olekaan tullut tämä mieleen. Valitettavan usein tapaa myös ammattilaisia esim. nuorisopsykiatrialla, jotka pitävät vanhempia ihan idiootteina ja tarjoavat tällaisia keskustelupalstatason ratkaisuja. Jos olisi joku taikanappi, jota painamalla asiat korjaantuisivat, sitä olisi jo painettu.
Oikeasti on kokeiltu ihan kaikkea, helpot ja vaikeat keinot nHuoli lapsesta, stressi ja väsymys ovat musertavia ja vaikuttavat koko perheeseen. Terapiassa käyvät jo nuoren lisäksi kaksi muutakin perheenjäsentä.
No kyllähän vanhemmissa on jotain pielessä, jos näin käy..
No, kyllä oli taas varsinainen oivallus, tästä olikin ihan älyttömästi apua! En varmaan olekaan koskaan tullut itse aiemmin miettineeksi, että olenko tehnyt itse jotain väärin. Eikä ikinä ole kukaan missään aiemmin syyttänyt vanhempia tästä tilanteesta. Huoli pois, kyllä me vanhemmat olemme todella taitavia itsemme syyllistämisessä ihan ilman ulkopuolista apuakin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Teithän rikosilmoituksen asiasta?
En. Tuon ikäinen ei vielä ole rikosoikeudellisesti vastuussa tekemisistään. Vakuutuksista meni.
Vahingonkorvausvelvollisuus on kaiken ikäisillä
On joo. Miten paljon luulet nuoren tekevän yhteistyötä vanhempiensa kanssa sen jälkeen, kun viet ne oikeuteen vahingonkorvausvaateiden kera?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiin vietävä perhetyö voisi auttaa. Vahvistetaan vanhemmuutta, pureudutaan vanhemman ja laspen vuorovaikutuksen ongelmiin ja vastuutetaan lasta ottamaan koppia omissa asioissaan. t: sossu
Kotona on ollut perhetyöntekijöitä lastensuojelusta, ja taas oli luvattu lisää apua ja neuvoja vanhemmuuteen ja tilanteeseen. Samaa on luvattu ennenkin mutta tilanne vain jatkuu entisellään.
Joku ehdotti viedä teiniä katsomaan "slummeja" ja elämään ttt-tuloilla. En usko että 14-vuotias osaa ajatella nenäänsä pitemmälle, 20-vuotiaskin tuntuu sen ikäiseltä jo ikälopulta, joten niin kaukainen asia ei vielä kiinnosta. Vasta kun aivojen etulohko kypsyy joskus 21-vuotiaana, ihminen osaa ajatella "kulman taakse" eli mahdollisten valintojen seurauksia. ap
Perhetyöntekijät varmasti antoivat monenlaisia eväitä ja vinkkejä miten toimia teinin kanssa kotona. Onko niitä keinoja otettu käyttöön vai onko istuttu vain hanskat ojossa kuvitellen, että perhetyö tuo ratkaisun ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään?
Minulle ei ole yksikään perhetyöntekijä ole osannut antaa sellaisia neuvoja, joita en olisi jo kokeillut.
Tässä taas ei nähdä metsää puilta.
Touhotetaan ja vouhotetaan ja hosutaan kaikenlaista, koulukodista väkivaltaiseen pakottamiseen ja siltä väliltä.
Kukaan ei halua eikä tajua paneutua asian ytiemeen; mikä mättää? Jotain on vinossa se on selvää.
Ongelma on vain se, että Suomessa ongelmiin puututaan vasta kun ne eskaloituu. Ja sitten pompotellaan asiantuntijalta toiselle ja kokeillaan mitä milloinkin ja lopuksi lyödään hanskat naulaan. Levitellään käsiä ja nuori jää ilman apua.
Normaali terve nuori kapinoi, ja se on todellakin tervettä. Se kuuluu nuoren irtautumisprosessiin vanhemmista. Mutta kun tilanne ryöstäytyy pois käsistä kuten tässä, ongelma on syvemmällä. Vanhempia syyttelemällä ei päästä mihinkään, nuorta syyttelemällä ja haukkumalla vielä vähemmän.
Olisi löydyttävä resursseja ja halua moniammatilliseen apuun näille ongelmaisille nuorille niin vältyttäisiin suurelta osin ongelmaisista aikuisista! Yritetään mennä siitä missä aita on matalin, eli turvaudutaan väkivaltaan syyllistämiseen ja haukkumiseen.
Todella turhauttavaa ja samalla suuri säli näitä nuoria jotka eivät saa kipeästi tarvitsemaansa apua. Monta elämää menee rikki jo tässä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiin vietävä perhetyö voisi auttaa. Vahvistetaan vanhemmuutta, pureudutaan vanhemman ja laspen vuorovaikutuksen ongelmiin ja vastuutetaan lasta ottamaan koppia omissa asioissaan. t: sossu
Kotona on ollut perhetyöntekijöitä lastensuojelusta, ja taas oli luvattu lisää apua ja neuvoja vanhemmuuteen ja tilanteeseen. Samaa on luvattu ennenkin mutta tilanne vain jatkuu entisellään.
Joku ehdotti viedä teiniä katsomaan "slummeja" ja elämään ttt-tuloilla. En usko että 14-vuotias osaa ajatella nenäänsä pitemmälle, 20-vuotiaskin tuntuu sen ikäiseltä jo ikälopulta, joten niin kaukainen asia ei vielä kiinnosta. Vasta kun aivojen etulohko kypsyy joskus 21-vuotiaana, ihminen osaa ajatella "kulman taakse" eli mahdollisten valintojen seurauksia. ap
Normaali 14.v kyllä tasan tarkkaan ymmärtää valintojen seuraukset. Mitä ihmeen kasvatusta teillä oikein on ollut? Ylisuojelevaa päähänsilitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Ja sinä annoit netin takaisin ja opetit lapsen, että saa tahtonsa aina läpi jollain tavalla. Teillähän lapsi määrää kaapin paikan eikä aikuinen. Ei ihme, että lapsi on sekaisin ja oireilee. Lapselle ei ole hyväksi olla perheen pää.
Ja missäs noin luki? Meidän teini on nyt sijaiskodissa. Se miksi se on sekaisin ja oireilee, ei ole vielä selvinnyt kenellekään.
Voimia teidän perheelle! Toivottavasti nuoren asiat vielä oikenevat.
Toivoisin itse, että näistä keskusteluista ymmärtäisivät pysyä pois ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta todella haastavista teineistä. Eivät edes ole hyväntahtoisesti ehdottamassa noita neuvojaan, vaan pönkittämässä omaa paremmuttaan kasvattajina.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas ei nähdä metsää puilta.
Touhotetaan ja vouhotetaan ja hosutaan kaikenlaista, koulukodista väkivaltaiseen pakottamiseen ja siltä väliltä.
Kukaan ei halua eikä tajua paneutua asian ytiemeen; mikä mättää? Jotain on vinossa se on selvää.
Ongelma on vain se, että Suomessa ongelmiin puututaan vasta kun ne eskaloituu. Ja sitten pompotellaan asiantuntijalta toiselle ja kokeillaan mitä milloinkin ja lopuksi lyödään hanskat naulaan. Levitellään käsiä ja nuori jää ilman apua.
Normaali terve nuori kapinoi, ja se on todellakin tervettä. Se kuuluu nuoren irtautumisprosessiin vanhemmista. Mutta kun tilanne ryöstäytyy pois käsistä kuten tässä, ongelma on syvemmällä. Vanhempia syyttelemällä ei päästä mihinkään, nuorta syyttelemällä ja haukkumalla vielä vähemmän.
Olisi löydyttävä resursseja ja halua moniammatilliseen apuun näille ongelmaisille nuorille niin vältyttäisiin suurelta osin ongelmaisista aikuisista! Yritetään mennä siitä missä aita on matalin, eli turvaudutaan väkivaltaan syyllistämiseen ja haukkumiseen.
Todella turhauttavaa ja samalla suuri säli näitä nuoria jotka eivät saa kipeästi tarvitsemaansa apua. Monta elämää menee rikki jo tässä vaiheessa.
Nykyään sitä apua tarjotaan päinvastoin aivan liikaa. Avun vaihtoehtoa eli pakottamista käytetään vasta hengenhädässä, tai ei välttämättä sittenkään. Jostain syystä on unohdettu, että moni ongelma tosiaan korjaantuu ihan vaan sillä, että pakon avulla nostetaan oikeille urille. Ei pidä tehdä asioista monimutkaisempia kuin ne ovat. Eikä varsinkaan jämähtää hedelmättömään avustamisen kierteeseen silloin, kun avulla ei selvästikään saada tuloksia aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että koulun käymättömyys on vain jäävuoren huippu. Yksi vaihtoehto vanhempana on todeta, ettet jaksa etkä kykene pitämään lasta kotona. Tällöin sijoitus kodin ulkopuolelle on mahdollinen halusipa nuori sitä tai ei. Se, toimisiko tämä, on eri asia. Yksi vaihtoehto on perhekuntoutus, mutta se edellyttää vanhemmalta panostusta. Tosin sen tekee myös kotiin vietävä perhetyö, koska pelkästään nuoren kanssa työskentely ei auta. Todennäköisesti vanhempi joutuu olemaan pois töistä.
Joo ei vanhempi voi ulkoistaa asian hoitoa yhteiskunnalle töihinsä vetoamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Ja sinä annoit netin takaisin ja opetit lapsen, että saa tahtonsa aina läpi jollain tavalla. Teillähän lapsi määrää kaapin paikan eikä aikuinen. Ei ihme, että lapsi on sekaisin ja oireilee. Lapselle ei ole hyväksi olla perheen pää.
Ja missäs noin luki? Meidän teini on nyt sijaiskodissa. Se miksi se on sekaisin ja oireilee, ei ole vielä selvinnyt kenellekään.
Voimia teidän perheelle! Toivottavasti nuoren asiat vielä oikenevat.
Toivoisin itse, että näistä keskusteluista ymmärtäisivät pysyä pois ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta todella haastavista teineistä. Eivät edes ole hyväntahtoisesti ehdottamassa noita neuvojaan, vaan pönkittämässä omaa paremmuttaan kasvattajina.
Kiitos. Ja olen samaa mieltä, itsekin luulin olevani vähintään hyvä kasvattaja ja hyvä vanhempi vielä 1½ vuotta takaperin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netti pois teinin käytöstä, niin alkaa muutkin asiat kiinnostaa.
Kyllä vaan. Hajotti mm. oman huoneensa kaapin ovet ja naarmutti autoni kyljet.
Ja sinä annoit netin takaisin ja opetit lapsen, että saa tahtonsa aina läpi jollain tavalla. Teillähän lapsi määrää kaapin paikan eikä aikuinen. Ei ihme, että lapsi on sekaisin ja oireilee. Lapselle ei ole hyväksi olla perheen pää.
Ja missäs noin luki? Meidän teini on nyt sijaiskodissa. Se miksi se on sekaisin ja oireilee, ei ole vielä selvinnyt kenellekään.
Voimia teidän perheelle! Toivottavasti nuoren asiat vielä oikenevat.
Toivoisin itse, että näistä keskusteluista ymmärtäisivät pysyä pois ne, joilla ei ole omakohtaista kokemusta todella haastavista teineistä. Eivät edes ole hyväntahtoisesti ehdottamassa noita neuvojaan, vaan pönkittämässä omaa paremmuttaan kasvattajina.
Kiitos näistä sanoista
Kyllä, mutta vanhemmatkin voivat muuttaa vain itseään ja omaa tapaansa olla vuorovaikutuksessa, teinin täytyy vastata omastaan itse.