Lue keskustelun säännöt.
Teini ei suostu käymään koulua, kukaan ei voi mitään
06.10.2018 |
En tiedä uskaltaako tätä edes kirjoittaa tänne ettei muut teinit saa päähänsä samaa. Ei ole kyse omasta lapsesta, vaan lähisuvun 8. luokkaa käyvästä teinistä. Koulusta lintsaaminen alkoi seiskalla, tänä vuonna ei mennyt kouluun ollenkaan. Lastensuojelu, koulukuraattorit, psykologit ja psykiatrit palavereissaan järjestivät teinille syyskuussa paikan eri koulusta erikoisluokalta jossa vähän oppilaita, mutta sielläkin kävi vain pari päivää. Sen jälkeen lastensuojelu sijoitti teinin nuorisokotiin, josta heittivät teinin takaisin kotiin neljän päivän päästä koska ei sopeutunut talon sääntöihin!! Helpolla näyttävät lyövän hanskat tiskiin.
Nyt oli taas palaveri, jossa mietittiin jatkoa; koulukoti ei kuulemma ole vaihtoehto koska pelkkä ahdistus ja kouluhaluttomuus ei riitä sijoitusperusteiksi. Nyt aikovat järjestää kaksi ammattilaista käymään kahdesti viikossa teinin kotona ja yrittävät saada teinin taas haluamaan käydä koulua. En usko että tästä on mitään apua, on huomannut miten kukaan ei voi mitään, tykkää vaan surffailla netissä päivät pitkät.
Onko kellään muulla ollut samaa tilannetta, miten ratkennut?
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.
Ei sitten ole tullut mieleen ottaa konetta, kännykkää ja nettiä pois??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos opiskelutaitoja on, tehtävien tekeminen kotona ja koulun tenttiminen. Koulussahan ei kenenkään ole pakko käydä, mutta opiskella pitää. Lasta ei voida huostaanottaa siksi, että hän ei käy koulua. Isoin haaste tässä on katkaista opiskelemattomuuden kierre. Kouluun paluu on vaikeaa pitkän tauon jälkeen,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Teini on jäänyt koukkuun nettiin ja te annatte hänen jatkaa addiktiotaan antamalla hänen olla vapaasti netissä.
Netin poisottaminen ei ole tuottanut kouluunlähtöä, edes pitkässä juoksussa.
Jos annatte sen netin takaisin, annatte pelata tietokoneilla, katsella telkkaria ym niin eipä se varmasti auta. Tai että annatte rahaa, että voi mennä kavereiden kanssa ym.
Meillä on kokeiltu näitä ehdottamiasi (ja lukuisia muitakin) keinoja. Näin ne toimivat:
Netti pois -> karkasi kotoa
Viikkoraha pois -> varasteli kotoa ja kaupoista, kun ei ollut rahaa
Kouluun ei edelleenkään mennyt.
Reaktiot muihinkin sanktioihin olivat vastaavantyyppiset. Kovat keinot eivät kaikissa tapauksissa ole ratkaisu. Riippuu toki nuoresta. Eikä ole kyse siitä, ettei rajoja olisi kotona jo pienestä asti asetettu. Murrosiän uhma on joillain nuorilla todella raju. Me emme kyllä sitten enää jaksaneet, kun käytös kotona meni aivan mahdottomaksi ja tilanne oli nuoremmille lapsille ahdistava. Teini meni sitten sijoitukseen lastensuojelulaitokseen. Ei se kyllä sielläkään koulua suostunut käymään, vaikka kahdessa laitoksessa oli ja molemmissa vakuteltiin, että "meillä kyllä kaikki nuoret menevät kouluun".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Siinä se vika onkin. Kun käsiksi ei saa käydä, niin kaikki säännöt ja määräykset ovat lapselle viime kädessä vapaaehtoisia noudattaa. Aivan vapaasti voi jättää kuuntelematta kun silti kukaan ei "pamputa".
Äidin siis pitäisi alkaa pamputtamaan kasiluokkalaista poikaa? Mitä veikkaat, kummalle käy huonosti tässä pamputusskabassa?
Kyllä perheessä varmaan isäkin on. Sitä paitsi jos on pienestä pitäen totutettu kuriin niin tuskin lapsi lähtee omalle vanhemmalleen vastaan pistämään.
Aina yhtä hämmästyttävää, kuinka naiveja jotkut on.
Kaikissa perheissä ei ole isää ja murrosikäinen saattaa pistää vanhemmalleen vastaan, vaikka olisi miten kasvatettu. Nuoren elämään vaikuttaa monet muutkin asiat kuin vanhemmat ja perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Oletko kysynyt mikä koulussa ahdistaa? Oletteko kuitenkin perheneuvolan asiakkaita? Käyvätkö myös vanhemmat juttelemassa siellä?
Onhan tuota kyselty psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykiatrin toimesta jatkuvasti, eikä ulkoista syytä ole löytynyt. En usko että sosionomi sitä osaisi ainakaan paremmin.
Mikä on sitten sisäinen syy? Oletko itse käynyt miehesi kanssa perheneuvolassa?
Niin, olen yksinhuoltaja. Ei mielenterveysongelmia. Käyn töissä ja tullaan taloudellisesti toimeen hyvin. Lapset ovat saaneet aina harrastaa mitä tykkäävät, ollaan matkusteltu yhdessä ym. Sukua ja ystäviä on runsaasti lähipiirissä. Ei isäpuolia elämässä. Lapsuus on ollut turvallinen ja isosisarus onkin varsin tunnollinen ja hyvä koulussa, nyt jo yliopistossa.
Mihin minä tarvitsisin itselleni perheneuvolaa?
Jos ei vanhemmat saa lasta kuriin, niin viimeistään poliisi saa.. Poliisi ja rikosilmoitus kaikesta ja päivisin heitätte ulos kotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Teini on jäänyt koukkuun nettiin ja te annatte hänen jatkaa addiktiotaan antamalla hänen olla vapaasti netissä.
Netin poisottaminen ei ole tuottanut kouluunlähtöä, edes pitkässä juoksussa.
Jos annatte sen netin takaisin, annatte pelata tietokoneilla, katsella telkkaria ym niin eipä se varmasti auta. Tai että annatte rahaa, että voi mennä kavereiden kanssa ym.
Meillä on kokeiltu näitä ehdottamiasi (ja lukuisia muitakin) keinoja. Näin ne toimivat:
Netti pois -> karkasi kotoa
Viikkoraha pois -> varasteli kotoa ja kaupoista, kun ei ollut rahaa
Kouluun ei edelleenkään mennyt.Reaktiot muihinkin sanktioihin olivat vastaavantyyppiset. Kovat keinot eivät kaikissa tapauksissa ole ratkaisu. Riippuu toki nuoresta. Eikä ole kyse siitä, ettei rajoja olisi kotona jo pienestä asti asetettu. Murrosiän uhma on joillain nuorilla todella raju. Me emme kyllä sitten enää jaksaneet, kun käytös kotona meni aivan mahdottomaksi ja tilanne oli nuoremmille lapsille ahdistava. Teini meni sitten sijoitukseen lastensuojelulaitokseen. Ei se kyllä sielläkään koulua suostunut käymään, vaikka kahdessa laitoksessa oli ja molemmissa vakuteltiin, että "meillä kyllä kaikki nuoret menevät kouluun".
Netti pois tai viikkoraha pois eivät ole mitään kovia keinoja. Vielä reilut 20 vuotta sitten monessa perheessä ei ollut lapsilla näistä kumpaakaan, koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten koulu reagoi kun ensimmäiset ongelmat (linsaamiset) ilmentyivät? Saiko silloin tukea vai haukkuja?
En ole ap, mutta kokemuksia nuoresta joka ensin myöhästeli, sitten alkoi lintsata ja lopulta ei mennyt kouluun enää ollenkaan. Opettaja vain kirjasi wilmaan tuntimerkintöjä, ensimmäistäkään yhteydenottoa kotiin aiheesta. Me vanhemmat yritimme olla opettajaan ja rehtoriin yhteydessä lapsen kokemasta kiusaamisesta, mutta asian käsittely oli ala-arvoista. Varsinainen Kiva-koulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piikille vaan.
On rokotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koulu reagoi kun ensimmäiset ongelmat (linsaamiset) ilmentyivät? Saiko silloin tukea vai haukkuja?
En ole ap, mutta kokemuksia nuoresta joka ensin myöhästeli, sitten alkoi lintsata ja lopulta ei mennyt kouluun enää ollenkaan. Opettaja vain kirjasi wilmaan tuntimerkintöjä, ensimmäistäkään yhteydenottoa kotiin aiheesta. Me vanhemmat yritimme olla opettajaan ja rehtoriin yhteydessä lapsen kokemasta kiusaamisesta, mutta asian käsittely oli ala-arvoista. Varsinainen Kiva-koulu.
Oliko steineri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vanhemmat saa lasta kuriin, niin viimeistään poliisi saa.. Poliisi ja rikosilmoitus kaikesta ja päivisin heitätte ulos kotoa.
Huomaa kyllä, ettei sinulla ole omakohtaista kokemusta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei vanhemmat saa lasta kuriin, niin viimeistään poliisi saa.. Poliisi ja rikosilmoitus kaikesta ja päivisin heitätte ulos kotoa.
Ei poliisilla riitä aikaa tuollaiseen. Muutenkin aina uniikki idea luoda yhteiskunta, missä lapsiperheiden kurinpito on siirretty poliisin vastuulle (mutta siihen suuntaan kai valitettavasti ollaan menossa Suomessa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koulu reagoi kun ensimmäiset ongelmat (linsaamiset) ilmentyivät? Saiko silloin tukea vai haukkuja?
En ole ap, mutta kokemuksia nuoresta joka ensin myöhästeli, sitten alkoi lintsata ja lopulta ei mennyt kouluun enää ollenkaan. Opettaja vain kirjasi wilmaan tuntimerkintöjä, ensimmäistäkään yhteydenottoa kotiin aiheesta. Me vanhemmat yritimme olla opettajaan ja rehtoriin yhteydessä lapsen kokemasta kiusaamisesta, mutta asian käsittely oli ala-arvoista. Varsinainen Kiva-koulu.
Oliko steineri?
Ihan tavallinen lähikoulu.
Josksu toivoo, että jokainen joka luulee "ota netti pois, niinhan asiat muuttuvat" kokisi samaa kun mitä me vanhemmat joutuvat kokemaan kun kriisi on päällä.
Se huoli, stressi, turhauttuminen ja väsymys ei pysty sanoilla kuvaamaan. Kuinka monta kertaa olen jo miettinyt, missä vaiheessa meni pieleen? Mitä päätös vaikutti tähän - jo toki se, että ei käy koulua on ehkä jopa vielä monien mielestä ongelma pienestä päästä. Jos täälä avautuu, ei halua syytöksiä - niitä on jo riittävätsi, niin itsesyytöksiä kun ulkopuolelta tulevia.
Empaattia, luovia uusi näkökulmia, kannustusta - kiitos.
Suosittelen eilinen ohjelma: https://areena.yle.fi/1-3768892
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Teini on jäänyt koukkuun nettiin ja te annatte hänen jatkaa addiktiotaan antamalla hänen olla vapaasti netissä.
Netin poisottaminen ei ole tuottanut kouluunlähtöä, edes pitkässä juoksussa.
Jos annatte sen netin takaisin, annatte pelata tietokoneilla, katsella telkkaria ym niin eipä se varmasti auta. Tai että annatte rahaa, että voi mennä kavereiden kanssa ym.
Meillä on kokeiltu näitä ehdottamiasi (ja lukuisia muitakin) keinoja. Näin ne toimivat:
Netti pois -> karkasi kotoa
Viikkoraha pois -> varasteli kotoa ja kaupoista, kun ei ollut rahaa
Kouluun ei edelleenkään mennyt.Reaktiot muihinkin sanktioihin olivat vastaavantyyppiset. Kovat keinot eivät kaikissa tapauksissa ole ratkaisu. Riippuu toki nuoresta. Eikä ole kyse siitä, ettei rajoja olisi kotona jo pienestä asti asetettu. Murrosiän uhma on joillain nuorilla todella raju. Me emme kyllä sitten enää jaksaneet, kun käytös kotona meni aivan mahdottomaksi ja tilanne oli nuoremmille lapsille ahdistava. Teini meni sitten sijoitukseen lastensuojelulaitokseen. Ei se kyllä sielläkään koulua suostunut käymään, vaikka kahdessa laitoksessa oli ja molemmissa vakuteltiin, että "meillä kyllä kaikki nuoret menevät kouluun".
Netti pois tai viikkoraha pois eivät ole mitään kovia keinoja. Vielä reilut 20 vuotta sitten monessa perheessä ei ollut lapsilla näistä kumpaakaan, koskaan.
Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Just, mun kouluaikoina jos olisin vähän jäänyt kotiin pelailemaan olisin saanut selkääni. Tottakai ne tekee noin, koska ei TARVITSE mennä mihinkään, teiltä puuttuu kotoota auktoriteetti. Mitä jotkut palaverit ja päähänsilittelyt hyödyttää. Faktat pöytään ja kunnolla selkään, viimeisenä vaihtoehtona heität pihalle kotoota. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
Tässä resepti. Luu on kova ja koppi vuotaa. Koiralle ihan oikein. Ei kukaan laiskoja elätä. Yrittää pitää.
Voi,elämä on vastuuta ja velvollisuuksia. Käyt koulun,saat ammatin,elätät itsesi jne. Mitä tulee tästä nettipelaajasta? Oppimaton,työtön,elätettävä-sen verran sitä pakotusta hänelle,ettei meidän muiden siivellä loisisi tulevia vuosikymmeniä.
Miten nuori oikein näkee tulevaisuutensa vai oletteko jotain vassareita ja kotona opetetaan rahan tulevan yhteiskunnalta? Kyllä meilläkin ajoittain on haasteita koulunkäynnin osalta ollut, mutta nuoret onneksi oppineet rahan vaativan työtä/koulutusta, joten ovat kunnialla koulut käyneet. Sen verran hyvää elämää (rahaa) arvostavat kuitenkin.
Miten koulu reagoi kun ensimmäiset ongelmat (linsaamiset) ilmentyivät? Saiko silloin tukea vai haukkuja?