Teini ei suostu käymään koulua, kukaan ei voi mitään
En tiedä uskaltaako tätä edes kirjoittaa tänne ettei muut teinit saa päähänsä samaa. Ei ole kyse omasta lapsesta, vaan lähisuvun 8. luokkaa käyvästä teinistä. Koulusta lintsaaminen alkoi seiskalla, tänä vuonna ei mennyt kouluun ollenkaan. Lastensuojelu, koulukuraattorit, psykologit ja psykiatrit palavereissaan järjestivät teinille syyskuussa paikan eri koulusta erikoisluokalta jossa vähän oppilaita, mutta sielläkin kävi vain pari päivää. Sen jälkeen lastensuojelu sijoitti teinin nuorisokotiin, josta heittivät teinin takaisin kotiin neljän päivän päästä koska ei sopeutunut talon sääntöihin!! Helpolla näyttävät lyövän hanskat tiskiin.
Nyt oli taas palaveri, jossa mietittiin jatkoa; koulukoti ei kuulemma ole vaihtoehto koska pelkkä ahdistus ja kouluhaluttomuus ei riitä sijoitusperusteiksi. Nyt aikovat järjestää kaksi ammattilaista käymään kahdesti viikossa teinin kotona ja yrittävät saada teinin taas haluamaan käydä koulua. En usko että tästä on mitään apua, on huomannut miten kukaan ei voi mitään, tykkää vaan surffailla netissä päivät pitkät.
Onko kellään muulla ollut samaa tilannetta, miten ratkennut?
Kommentit (413)
Kyllä niitä painostuskeinoja on keksittävissä jos halua löytyy. Vaikka lapsi pariksi tunniksi nurkkaan seisomaan jokainen sellaisen päivän ilta kun ei ole ollut koulussa. Kovapäinenkin lähes aina luovuttaa kun tarpeeksi kovaa kuritetaan.
Perheneuvolan kautta sai apua. Lapsella oma perheneuvolan työntekijä ja vanhemmilla oma. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Teini on jäänyt koukkuun nettiin ja te annatte hänen jatkaa addiktiotaan antamalla hänen olla vapaasti netissä.
Netin poisottaminen ei ole tuottanut kouluunlähtöä, edes pitkässä juoksussa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä painostuskeinoja on keksittävissä jos halua löytyy. Vaikka lapsi pariksi tunniksi nurkkaan seisomaan jokainen sellaisen päivän ilta kun ei ole ollut koulussa. Kovapäinenkin lähes aina luovuttaa kun tarpeeksi kovaa kuritetaan.
Mitä teet jos ei seiso?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä painostuskeinoja on keksittävissä jos halua löytyy. Vaikka lapsi pariksi tunniksi nurkkaan seisomaan jokainen sellaisen päivän ilta kun ei ole ollut koulussa. Kovapäinenkin lähes aina luovuttaa kun tarpeeksi kovaa kuritetaan.
Mitä teet jos ei seiso?
Sitten pidellään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.
Oletko kysynyt mikä koulussa ahdistaa? Oletteko kuitenkin perheneuvolan asiakkaita? Käyvätkö myös vanhemmat juttelemassa siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikoulu. Ihan helppo järjestää.
Onko kotikoulussa kotirehtori?
Ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi annettu tasan kaksi vaihtoehtoa: menet kouluut tai itket ja menet. Mutta sehän ei nykypäivän sossukoneistolle käy, vaan kaikki ongelmat pitää yrittää ratkaista keskustelemalla vaikka lapsi ei olisi keskustelykykyinen tai -haluinen.
Aika hankala se on kantaa 50 - 60 kiloista vastentahtoisesti kouluun ja katsoa että pysyy siellä, etenkin jos meinaa itse töissä käydä.
Kumpi on tärkeämpää, sinun mukavuutesi vai lapsen suoriutuminen koulustaan ja hänen syrjäytymisensä estäminen. Monet vanhemmat joutuvat jättämään työnsä, koska lapsi oireileen liian vaikeasti. Aloittaisin lapsen mielenterveyden selvittämisestä. Koululääkäriltä lähete TAK -polille selvitykseen. Sitten kotona netit ja puhelimet pois ja lapsen voi heittää pihallekin päiväksi. Menee kouluun tai ei, mutta eipähän vetelehdi sängyssä.
Sitä saa mitä tilaa. Ei ole varmaan pienenäkään ollut rajoja.
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi annettu tasan kaksi vaihtoehtoa: menet kouluut tai itket ja menet. Mutta sehän ei nykypäivän sossukoneistolle käy, vaan kaikki ongelmat pitää yrittää ratkaista keskustelemalla vaikka lapsi ei olisi keskustelykykyinen tai -haluinen.
Tämä on todella tehokas tapa jengiyttää nuoria
Hei ap, minkälaiset ovat olleet tämän ongelmateinin aikaisemmat 13 elinvuotta.Mitä ovet hänen vahempansa"puuhanneet"? On se kumma,kun aina ihmetellään lasten pahoinvointia,mutta ei uskalleta puhua juuri siitä,mitä lapset ovat joutuneet katselemaan pienen ikänsä.
Kyllä ei voi kasvaa tasapainoiseksi niissäkään kodeissa,kun tänä päivänä 56% liitoista päätyy eroon.Koti on riitaisa ja lapsiraukat ramppaa kahden kodin väliä.Kokeilkaapa itse sitä aikuiset seuraavat 10 vuotta.Vähemmästäkin menee rikki.Ei pidä ihmetellä.
Aikuiset hamuaa uusia rakkaus-ja seksisuhteita, lapset kärsii niitä kasellessa ja kuunnellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Teini on jäänyt koukkuun nettiin ja te annatte hänen jatkaa addiktiotaan antamalla hänen olla vapaasti netissä.
Netin poisottaminen ei ole tuottanut kouluunlähtöä, edes pitkässä juoksussa.
Jos annatte sen netin takaisin, annatte pelata tietokoneilla, katsella telkkaria ym niin eipä se varmasti auta. Tai että annatte rahaa, että voi mennä kavereiden kanssa ym.
No niin. Osalla teineistä tuo koulupinnaus on vain sluibimista. Ensin tehdään sitä vähän, sitten enemmän ja lopulta siitä tulee elämänmuoto. Siksi pinnaukseen pitää tarttua heti alkuunsa ennen kuin se kroonistuu. Teinit on myös siitä ovelia, että jossain vaiheessa aletaan hokea ahdistuksesta ja psykologisoidaan laiskottelusta alkanut kierre. Sitten aikuiset kiertää ympyrää ja pohtii ahdistuksen syitä, ottavat tosissaan toisen itse kehittämät teoriat. Aika monesti nyrkki pöytään ja kakru kouluun. Ei mitään selityksiä. Erityisen tärkeää se on heti alussa. Pahimpia on ns. fiksut nuoret, koska ne osaa pyörittää järjestelmää ja kyllähän aikansa kotona laiskoteltuaan alkaakin vannetta kiristää ja koulu ahdistaa.
On näitä niin paljon nähty, valitettavan usein vain kyse on järjestelmän pyörittämisestä. Kyllä sen nopeasti huomaa, mikä tapaus tämäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
tutun lapsi jäi luokalleen monesti kun ei käynyt koulua, niin kävi sitten peruskoulun kotikouluna
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.
Sairaalakoulua olen ajatellut, lyhennetty koulupäivä uudessa pienryhmässä uudessa koulussa ei onnistunut kuin pari päivää. Keksii aina uuden tekosyyn miksei mene, kun ongelma on ratkaistu, keksii siis uuden syyn. Vedättää ammattilaisia 6-0. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Oletko kysynyt mikä koulussa ahdistaa? Oletteko kuitenkin perheneuvolan asiakkaita? Käyvätkö myös vanhemmat juttelemassa siellä?
Onhan tuota kyselty psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykiatrin toimesta jatkuvasti, eikä ulkoista syytä ole löytynyt. En usko että sosionomi sitä osaisi ainakaan paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Siinä se vika onkin. Kun käsiksi ei saa käydä, niin kaikki säännöt ja määräykset ovat lapselle viime kädessä vapaaehtoisia noudattaa. Aivan vapaasti voi jättää kuuntelematta kun silti kukaan ei "pamputa".
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo olisi psykoterapian paikka, jossa paneuduttaisiin syihin, miksi ahdistaa ja miksi ei halua kouluun. Nuorisopoli tai terveydenhoito järjestäisi sen. Ahdistukseen saa myös lievää lääkitystä. Lyhennetty koulupäivä, suositus hoitavalta lääkäriltä ja aluksi vaikka edes muutama tunti erityisluokassa ja sitten step tai step enemmän. Riippuu tietysti minkä ikäinen teini on, alle 16-vuotiaalla kuitenkin oppivelvollisuus. Onko kavereita, kiusataanko, oppimisvaikeuksia, kotona kaikki hyvin, veriarvot, kilpirauhasen toiminta jne. olisi hyvä tarkistaa. Yleensä tuollaiseen olotilaan ja käytökseen on järjellinen syy, joka pitää selvittää. Monta tämän tyyppistä tapausta on ollut lähipiirissä.
Terapiassa on ollut jo monta vuotta ja siis edelleen. Lääkityskin aloitettiin mutta lopetti, ei suostu syömään. On kasilla eli siis 14 v. ja oppivelvollisuus on nykyisin 17 vuoteen saakka. On pari kaveria, harrastuksen kautta enemmän ja harrastustapahtumissa tykkää käydä, ei kiusata koulussa. Kaikki verikokeet on otettu, kilpirauhaslääkitys jo vauvasta asti, ei muuta. Muita samantyyppisiä ei ole ollut suvussa, eikä lähipiirissä. Ei ole mitään päihdeongelmia, ei juo, polta eikä huumeporukoissa, lemmikistään tykkää ja se on tärkeä, nuorisokotiin lähti sillä edellytyksellä että sai lemmikin mukaan. ap
Aika hankala se on kantaa 50 - 60 kiloista vastentahtoisesti kouluun ja katsoa että pysyy siellä, etenkin jos meinaa itse töissä käydä.