Teini ei suostu käymään koulua, kukaan ei voi mitään
En tiedä uskaltaako tätä edes kirjoittaa tänne ettei muut teinit saa päähänsä samaa. Ei ole kyse omasta lapsesta, vaan lähisuvun 8. luokkaa käyvästä teinistä. Koulusta lintsaaminen alkoi seiskalla, tänä vuonna ei mennyt kouluun ollenkaan. Lastensuojelu, koulukuraattorit, psykologit ja psykiatrit palavereissaan järjestivät teinille syyskuussa paikan eri koulusta erikoisluokalta jossa vähän oppilaita, mutta sielläkin kävi vain pari päivää. Sen jälkeen lastensuojelu sijoitti teinin nuorisokotiin, josta heittivät teinin takaisin kotiin neljän päivän päästä koska ei sopeutunut talon sääntöihin!! Helpolla näyttävät lyövän hanskat tiskiin.
Nyt oli taas palaveri, jossa mietittiin jatkoa; koulukoti ei kuulemma ole vaihtoehto koska pelkkä ahdistus ja kouluhaluttomuus ei riitä sijoitusperusteiksi. Nyt aikovat järjestää kaksi ammattilaista käymään kahdesti viikossa teinin kotona ja yrittävät saada teinin taas haluamaan käydä koulua. En usko että tästä on mitään apua, on huomannut miten kukaan ei voi mitään, tykkää vaan surffailla netissä päivät pitkät.
Onko kellään muulla ollut samaa tilannetta, miten ratkennut?
Kommentit (413)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan olisi annettu tasan kaksi vaihtoehtoa: menet kouluut tai itket ja menet. Mutta sehän ei nykypäivän sossukoneistolle käy, vaan kaikki ongelmat pitää yrittää ratkaista keskustelemalla vaikka lapsi ei olisi keskustelykykyinen tai -haluinen.
Aika hankala se on kantaa 50 - 60 kiloista vastentahtoisesti kouluun ja katsoa että pysyy siellä, etenkin jos meinaa itse töissä käydä.
Kumpi on tärkeämpää, sinun mukavuutesi vai lapsen suoriutuminen koulustaan ja hänen syrjäytymisensä estäminen. Monet vanhemmat joutuvat jättämään työnsä, koska lapsi oireileen liian vaikeasti. Aloittaisin lapsen mielenterveyden selvittämisestä. Koululääkäriltä lähete TAK -polille selvitykseen. Sitten kotona netit ja puhelimet pois ja lapsen voi heittää pihallekin päiväksi. Menee kouluun tai ei, mutta eipähän vetelehdi sängyssä.
Polut on jo käyty ja sairaalajaksolla käyty toteamassa että liian terve sinne. Nämä kortit on jo käännetty ajat sitten.
Väkivalta ei ratkaise mitään. Ja väkivaltaa joudun käyttämään jos meinaisin kantaa puolipukeisen teinin pihalle. Saattaisin päätyä itse kannetuksi ilman avaimia pihalle jos tuolle linjalle lähtisin. T äiti 53 kg.
Kyllä, kokemusta on kolmesta lapsesta joilla vaikeuksia tässä. Ensimmäinen suoritti yläasteen kotikouluna, kävi tenttimässä koululla, esim. liikunta liikkapäiväkirjan avulla. Lukio nettilukiona. Nyt opiskelee ulkomailla yliopistossa.
Toinen kävi luokat 8-9 osin kotikouluna, osin tunneilla. Suorittaa nyt nettilukiota.
Kolmas pienluokalla luokat 8-9, nyt tavallisessa lukiossa, jossa välillä päiviä jolloin ei pysty menemään, suht huvin sujuu kuitenkin.
Se miten asia ratkaistaan, riippuu paljon koulusta, miten tulevat vastaan, mikä on oppilaan taso, mitkä syyt. Meillä ensimmäisestä tehtiin lasu, mutta ei tosiaan laitettu mihinkään koulukotiin. Sairaalakoulua ehdotettiin mutta nuori ei sinne suostunut. Pääosin koulujen kanssa yhteistyö sujunut hyvin, nuorisopsyka kulkenut matkassa koko ajan.
Taustalla näillä nuorilla rankkaa koulukiusaamista, masennusta, ahdistusta ja paniikkihäiriötä. Sukulaisten suhteen olen tehnyt selväksi että kommentit voi pitää omana tietonaan, pääasia että nuori menee eteenpäin ja yrittää, vaikka sitten vaikeimman kautta. Väsyttävää? turhauttavaa.. mutta toivoa siis on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Siinä se vika onkin. Kun käsiksi ei saa käydä, niin kaikki säännöt ja määräykset ovat lapselle viime kädessä vapaaehtoisia noudattaa. Aivan vapaasti voi jättää kuuntelematta kun silti kukaan ei "pamputa".
Äidin siis pitäisi alkaa pamputtamaan kasiluokkalaista poikaa? Mitä veikkaat, kummalle käy huonosti tässä pamputusskabassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Vanhemmat voivat aina pitää riehuvasta kiinni. t: sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Oletko kysynyt mikä koulussa ahdistaa? Oletteko kuitenkin perheneuvolan asiakkaita? Käyvätkö myös vanhemmat juttelemassa siellä?
Onhan tuota kyselty psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykiatrin toimesta jatkuvasti, eikä ulkoista syytä ole löytynyt. En usko että sosionomi sitä osaisi ainakaan paremmin.
Mikä on sitten sisäinen syy? Oletko itse käynyt miehesi kanssa perheneuvolassa?
Vierailija kirjoitti:
Hei ap, minkälaiset ovat olleet tämän ongelmateinin aikaisemmat 13 elinvuotta.Mitä ovet hänen vahempansa"puuhanneet"? On se kumma,kun aina ihmetellään lasten pahoinvointia,mutta ei uskalleta puhua juuri siitä,mitä lapset ovat joutuneet katselemaan pienen ikänsä.
Kyllä ei voi kasvaa tasapainoiseksi niissäkään kodeissa,kun tänä päivänä 56% liitoista päätyy eroon.Koti on riitaisa ja lapsiraukat ramppaa kahden kodin väliä.Kokeilkaapa itse sitä aikuiset seuraavat 10 vuotta.Vähemmästäkin menee rikki.Ei pidä ihmetellä.
Aikuiset hamuaa uusia rakkaus-ja seksisuhteita, lapset kärsii niitä kasellessa ja kuunnellessa.
Ihan tavallinen perhe, käyneet töissä, ei alkoholin liikakäyttöä, on harrastettu lasten kanssa ja tehty juttuja perheenä. Vanhempi lapsi (poika, nuorempi siis tyttö) käy mielellään koulua nyt peruskoulun jälkeen jo toista vuotta. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Teini ei mene kouluun. Emme ole lastensuojelun asiakkaita, sillä teinillä ei ole masennuksen lisäksi muita ongelmia. Lääkärit ja psykologit maanittelevat ja sopivat palavereja palaverien perään. Mikään ei tunnu auttavan. Tukea koulunkäyntiin ei tunnu tulevan vaikka näennäisesti kaikkea lupaillaankin. Vaatimukset ovat edelleen liian kovat, kun ei jaksa niin ei jaksa.
Kotona jaksaa kyllä pelailla, surffailla netissä, mutta koulu ahdistaa. Sairaalakoulua ei kuulemma voi ajatella, eikä lyhennettyä koulupäivää psykiatrin ja psykologin mielestä, sillä teini on todettu hyvin lahjakkaaksi tutkimuksissa.
Vanhempana tuntuu että on niin fiksu että osaa vedättää ja laskelmoida miten missäkin kohtaa kannattaa toimia tai olla toimimatta, ettei vaan tarvitsisi vaivautua.Sairaalakoulua olen ajatellut, lyhennetty koulupäivä uudessa pienryhmässä uudessa koulussa ei onnistunut kuin pari päivää. Keksii aina uuden tekosyyn miksei mene, kun ongelma on ratkaistu, keksii siis uuden syyn. Vedättää ammattilaisia 6-0. ap
Hyvin samanlaista meillä. Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Just, mun kouluaikoina jos olisin vähän jäänyt kotiin pelailemaan olisin saanut selkääni. Tottakai ne tekee noin, koska ei TARVITSE mennä mihinkään, teiltä puuttuu kotoota auktoriteetti. Mitä jotkut palaverit ja päähänsilittelyt hyödyttää. Faktat pöytään ja kunnolla selkään, viimeisenä vaihtoehtona heität pihalle kotoota. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa.
Tänä päivänä tosiaan vanhemmilta loppuu "työkalupakki" tosi nopeasti kesken jos lapsi on kuriton. Toisin kuin ennen vanhaan jolloin pystyi tarvittaessa koventamaan seurauksia. Terve järki sanoisi, että jos nettikielto ja kännykkäkielto ei auta, niin sitten kokeillaan sitä selkäsaunaa. Mutta eipä se nykyään onnistukaan, kun terve järki on kielletty. Sen sijaan nykyään kutsutaan koolle joukko terapeutteja tms. joiden sanomisille lapsi haistattaa ihan yhtä lailla pitkät, koska tietää että puhetta se on vaan, yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
nO MIKSI SIllä vieläkin on se netti?
Missä seuraukset ja mitä ahdistukselle on yritetty tehdä? Totta maar siinä ahdistaa, jos koulussa on kamalaa, netissä on ihanaa, ja kaikki ympärillä moittii ja yrittää patistella sinnetänne, sitä kamalaa kohden.
Pois se ihana, mietitään sitten vasta, mistä keskusteltaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Vanhemmat voivat aina pitää riehuvasta kiinni. t: sossu
Teini 60 kg lihaksia, minä 53 kg laiha läski. Kumman luulet pitävän kumpaa kiinni?
Kokemusta on, ratkaisua ei. Taustalla vuosien koulukiusaaminen, joka traumatisoinut sekä tukitoimien puute koulussa. Olisi pitänyt päästä pienluokalle erityisryhmään jo alaluokilla, niin ehkä tilanne olisi nyt toinen.
Vierailija kirjoitti:
Kotikoulu. Ihan helppo järjestää.
Niinhän se olisi, mutta tämä teiniei suostu opiskelemaan kotona eikä koulussa eikä nuorisokodissa. ap
Olisiko nuorisokodissa lyöty "helposti hanskat tiskiin" sen takia, ettei heille ole annettu lainmukaisia valtuuksia mihinkään rajoitustoimiin? Vapaaehtoisesti sijoitettujen kohdalla ei nuorisokodit ihan hirveästi voi tehdä, jos nuori ei ole yhteistyöhaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Siinä se vika onkin. Kun käsiksi ei saa käydä, niin kaikki säännöt ja määräykset ovat lapselle viime kädessä vapaaehtoisia noudattaa. Aivan vapaasti voi jättää kuuntelematta kun silti kukaan ei "pamputa".
Äidin siis pitäisi alkaa pamputtamaan kasiluokkalaista poikaa? Mitä veikkaat, kummalle käy huonosti tässä pamputusskabassa?
Kyllä perheessä varmaan isäkin on. Sitä paitsi jos on pienestä pitäen totutettu kuriin niin tuskin lapsi lähtee omalle vanhemmalleen vastaan pistämään.
Tuossa niitetään sitä 13:ta vuoden vanhemmuuden puutteita. Lapselle ei ole annettu strukturoitua arkea eikä rajoja. Ei ole rajattu ajoissa nettiä tai pelaamista ja annettu periksi kaikessa muussakin mahdollisessa joko osaamattomuutta tai koska vanhempien huomio on ollut jossain muualla kuin lapsessa. Tuossa vaiheessa se viimeistään räjähtää.
Onko lapsella ystäviä koulussa tai vapaa-ajalla? Mitä vanhemmat tekebät yhdessä teinin kanssa vapaa-ajalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein vähiten nyt tarvitaan uteliaita sukulaisia närppimään juttua.
En kysele, mutta kertovat ja kysyvät neuvoja. Olen neuvonut samoja, mitä kuulemma ammattilaiset, mm. tabletti ja puhelin pois ym. mutta eivät ole tehneet koska teini suuttuu ja saa raivokohtauksia ja hajottaa paikat. Käsiksi ei tietenkään saa käydä vaikka kuinka riehuisi. ap
Siinä se vika onkin. Kun käsiksi ei saa käydä, niin kaikki säännöt ja määräykset ovat lapselle viime kädessä vapaaehtoisia noudattaa. Aivan vapaasti voi jättää kuuntelematta kun silti kukaan ei "pamputa".
Äidin siis pitäisi alkaa pamputtamaan kasiluokkalaista poikaa? Mitä veikkaat, kummalle käy huonosti tässä pamputusskabassa?
Kyllä perheessä varmaan isäkin on. Sitä paitsi jos on pienestä pitäen totutettu kuriin niin tuskin lapsi lähtee omalle vanhemmalleen vastaan pistämään.
Kaikissa perheissä ei ole isää, jopa tahtomatta. Typerä kommentti sinulta muutenkin.
Puhelin, pleikka ja tietska pois kunnes menee kouluun, jos riehuu, niin poliisit paikalle.
Alkaa riehumaan kun tietää, että äiti antaa periksi
Vierailija kirjoitti:
nO MIKSI SIllä vieläkin on se netti?
Missä seuraukset ja mitä ahdistukselle on yritetty tehdä? Totta maar siinä ahdistaa, jos koulussa on kamalaa, netissä on ihanaa, ja kaikki ympärillä moittii ja yrittää patistella sinnetänne, sitä kamalaa kohden.Pois se ihana, mietitään sitten vasta, mistä keskusteltaisiin.
Minä en ahdistukseen osaa mitään tehdä, psykiatri ja sairaanhoitaja+psykologi sitä ovat pähkäilleet jo jonkin aikaa. Netti on ollut 2 kk pois, ei mennyt kouluun. Alkoi vaan piilottelemaan päivisin muiden tärkeitä tavaroita kostoksi.
Minulla on kokemuksia koulua käymättömästä teinistä. Kokeilin myös tuota ehdottamaasi keinoa. Seuraus: karkasi kotoa, ei edelleenkään mennyt kouluun.