Tyttöjen ja poikien yhdessä leikkiminen ja aikuisuudessa koettu yksinäisyys
Omassa lapsuudessani oli sellaista, että tytöt ja pojat erotettiin ja eroteltiin. Jos leikki pojan kanssa niin saattoi tulla lällättelyä tai sitten ihan aikuisiltakin jotain poikatyttöläppää.
Mietin nykyään, että miten hirveä karhunpalvelus. Pojat ei osaa vuorovaikuttaa tyttöjen kanssa ystävinä ja tytöt ottaa itteensä kaiken ihan pienenkin, mikä poikien kesken on normaalia.
Ainut lähetystyminen mitä pojilta tai miehiltä saa liittyy seksiin.
Onko kummakaan, että ollaan yksinäisiä aikuisia?
Kommentit (16)
Mitä vähemmän erotellan poikia ja tyttöjä, heidän leikkejään ja juttujaan, sen parempi.
Vierailija kirjoitti:
Ja muistan kuinka varhaisteininä jne. pojat oli huomiosta aika tosi ilkeitä. Jos heille puhui, saattoi tulla haistattelua tai "hyi toi rakastaa sua" -sun muuta tosi itsetuntoa murskaavaa. Tuli mieleen kun yksi näistä on nykyään yksinäinen mies. Ja varmaan ihmettelee miksi naiset ei suhtaudu miehiin positiivisesti. Itse olen ainakin saanut jo ihan lapsuudesta paljon siipeeni vastakkaiselta sukupuolelta enkä koskaan ole oppinut että miehillä olisi jotain tunteita tai hellyydenkaipuuta. Ilkeitä itsetunnon murskaajia ne oli. Ja varmaan on ollut tyttöjä jotka käyttäytyy samoin poikia kohtaan.
Lue kehityspsykologiaa
No tyttöjen leikithän on ihan surkeita. Kuka poika niitä nyt haluaa edes leikkiä?
Vierailija kirjoitti:
No tyttöjen leikithän on ihan surkeita. Kuka poika niitä nyt haluaa edes leikkiä?
Sinä. Täällä surkealla naistenpalstalla hengaat.
Omassa lähipiirissä ne miehet, jotka käsittelee naisia ihmisinä on myös sellaisia joilla on paljon ystäviä ja ollut jo lapsesta, tyttöjä ja poikia. En usko että heiltä tulee koskaan puuttumaan hellyyttä ja läheisyyttä, seksuaalista tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tyttöjen leikithän on ihan surkeita. Kuka poika niitä nyt haluaa edes leikkiä?
Sinä. Täällä surkealla naistenpalstalla hengaat.
huutista, nakkibileethän tää vauva on ollut jo pitkän aikaa
Monissa muissa kulttuureissa erotellaan paljon rankemmin.
Niissä tosin myös mennään naimisiinkin nuorena ja ilman edeltävää seurustelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tyttöjen leikithän on ihan surkeita. Kuka poika niitä nyt haluaa edes leikkiä?
Sinä. Täällä surkealla naistenpalstalla hengaat.
huutista, nakkibileethän tää vauva on ollut jo pitkän aikaa
"huutista"
...ok
Vierailija kirjoitti:
Monissa muissa kulttuureissa erotellaan paljon rankemmin.
Niissä tosin myös mennään naimisiinkin nuorena ja ilman edeltävää seurustelua.
Banaani on keltainen ja syksyllä linnut lentää etelään.
Mitäs muuta asiaan liittymätöntä voitaisiin tässä käydä läpi?
Yksi ero on myös siinä, että tytötkään eivät juttele koulussa niiden kiltimpien poikien kanssa... :( Se oli aina se suosittu lätkäjätkä, mopoilija tai tulevaisuuden kriminaali, joka alkoi tytöiltä saamaan huomiota siinä 14-15 vuoden iässä.....
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä ne miehet, jotka käsittelee naisia ihmisinä on myös sellaisia joilla on paljon ystäviä ja ollut jo lapsesta, tyttöjä ja poikia. En usko että heiltä tulee koskaan puuttumaan hellyyttä ja läheisyyttä, seksuaalista tai ei.
Itselläni on hyvä määrä ystäviä molemmista sukupuolista ja aina ollut. Siitä huolimatta en ikinä ole romanttisessa suhteessa ollut tai kokenut hellyyttä ja läheisyyttä. Oma syynihän tuo on, koska olen niin ujo, etten uskalla lähestyä naisia romanttisessa mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä ne miehet, jotka käsittelee naisia ihmisinä on myös sellaisia joilla on paljon ystäviä ja ollut jo lapsesta, tyttöjä ja poikia. En usko että heiltä tulee koskaan puuttumaan hellyyttä ja läheisyyttä, seksuaalista tai ei.
Itselläni on hyvä määrä ystäviä molemmista sukupuolista ja aina ollut. Siitä huolimatta en ikinä ole romanttisessa suhteessa ollut tai kokenut hellyyttä ja läheisyyttä. Oma syynihän tuo on, koska olen niin ujo, etten uskalla lähestyä naisia romanttisessa mielessä.
Miksi et uskalla?
Vierailija kirjoitti:
Yksi ero on myös siinä, että tytötkään eivät juttele koulussa niiden kiltimpien poikien kanssa... :( Se oli aina se suosittu lätkäjätkä, mopoilija tai tulevaisuuden kriminaali, joka alkoi tytöiltä saamaan huomiota siinä 14-15 vuoden iässä.....
14-15 vuotiaissa on poikia ja tyttöjä jotka kiinnostuu toisistaan ja ovat itsestään vastuussa. Sitten on poikia ja tyttöjä, jotka ennemmin kuolevat kuin puhuvat toisilleen. Lähestyitkö näitä hiljaisia? Vai olisiko niiden suosittujen tyttöjen pitänyt kiinnostua sinusta, ihan jonkun tasa-arvon vuoksi? Olin hiljainen tyttö ja jäin vaille mopopoikien huomiota, en silti itke sitä kun ymmärrän että ihmiset jotka kiinnostuu toisistaan, kiinnostuu toisistaan. Ei minulla ole mitään oikeutta mopopojan kiinnostukseen. Eikä ollut kenenkään muunkaan kiinnostukseen mitä ilmeisimmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä ne miehet, jotka käsittelee naisia ihmisinä on myös sellaisia joilla on paljon ystäviä ja ollut jo lapsesta, tyttöjä ja poikia. En usko että heiltä tulee koskaan puuttumaan hellyyttä ja läheisyyttä, seksuaalista tai ei.
Itselläni on hyvä määrä ystäviä molemmista sukupuolista ja aina ollut. Siitä huolimatta en ikinä ole romanttisessa suhteessa ollut tai kokenut hellyyttä ja läheisyyttä. Oma syynihän tuo on, koska olen niin ujo, etten uskalla lähestyä naisia romanttisessa mielessä.
Miksi et uskalla?
Pelottaa itseni täydellinen nolaaminen ja arvostelluksi tuleminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä ne miehet, jotka käsittelee naisia ihmisinä on myös sellaisia joilla on paljon ystäviä ja ollut jo lapsesta, tyttöjä ja poikia. En usko että heiltä tulee koskaan puuttumaan hellyyttä ja läheisyyttä, seksuaalista tai ei.
Itselläni on hyvä määrä ystäviä molemmista sukupuolista ja aina ollut. Siitä huolimatta en ikinä ole romanttisessa suhteessa ollut tai kokenut hellyyttä ja läheisyyttä. Oma syynihän tuo on, koska olen niin ujo, etten uskalla lähestyä naisia romanttisessa mielessä.
Miksi et uskalla?
Pelottaa itseni täydellinen nolaaminen ja arvostelluksi tuleminen.
Mistä päästään keskustelun aloitukseen... Mutta sulla on vaan yksi elämä. Yritä muistella noloja juttuja, joita ystäväsi, perheesi tai julkkikset on tehneet. Muistaako niitä kukaan, oikeasti? Ilkka Kanervakin halusi puutarhuroida Tukiaisen alapäätä ja se oli aika nolo juttu, potkutkin tuli. Mutta nyt se on taas ihan kukkona tunkiolla ja asiantuntijana telkkarissa.
Tee enemmän ja häpeä vähemmän. Nolaus ja arvostelu tuollaisessa tilanteessa on kyllä kohteen oma häpeä ja ainakin saat olla isompi ihminen kun joku muu. Aikuiset osaa kyllä pääsääntöisesti hoitaa nää asiat hyvin, ei kukaan halua satuttaa. Normaali ainakaan. Ja epänormaalit voikin sitte heivata.
Ja muistan kuinka varhaisteininä jne. pojat oli huomiosta aika tosi ilkeitä. Jos heille puhui, saattoi tulla haistattelua tai "hyi toi rakastaa sua" -sun muuta tosi itsetuntoa murskaavaa. Tuli mieleen kun yksi näistä on nykyään yksinäinen mies. Ja varmaan ihmettelee miksi naiset ei suhtaudu miehiin positiivisesti. Itse olen ainakin saanut jo ihan lapsuudesta paljon siipeeni vastakkaiselta sukupuolelta enkä koskaan ole oppinut että miehillä olisi jotain tunteita tai hellyydenkaipuuta. Ilkeitä itsetunnon murskaajia ne oli. Ja varmaan on ollut tyttöjä jotka käyttäytyy samoin poikia kohtaan.