Lue keskustelun säännöt.
Miksi venäjää opiskellaan niin vähän muihin kieliin verrattuna?
04.10.2018 |
Ainakin oman kokemukseni perusteella. Kieliä kannustetaan opiskelemaan, ja ollessani yläasteella ja lukiossa esim. saksaa ja ranskaa (englannin ja ruotsin lisäksi) on mainostettu moneen kertaan. Kuulemma vaikka saksan osaaminen on niin suuri etu työmarkkinoilla ja muutenkin kielten osaaminen on jos ei nyt ihan avain menestykseen niin kuitenkin tosi tärkeää.
Venäjää ei kuitenkaan muistaakseni ole mainittu sanallakaan, ja tarjontakin on ollut heikkoa. Yläasteella, jossa eri kieliä oli muutenkin aika niukasti tarjolla, sitä ei opetettu, ja nyt lukiossakin, jossa kieliä on enemmän, venäjää on periaatteessa tarjolla, mutta opetus pidetään n. kilometrin päässä, kuten joissain muissakin (oudommissa) kielissä, esim. kiina, japani ja latina. Sen sijaan vaikka espanjaa ja italiaa saksan ja ranskan lisäksi on kyllä omankin lukion tiloissa.
Tällä hetkellä tutuistani lukiossa suuri osa opiskelee tai on opiskellut vaikka juuri ranskaa, saksaa tai espanjaa mutta en tiedä yhtään ketään, joka olisi opiskellut venäjää (pl. sitä äidinkielenään puhuvat). Itse sain vähän aikaa sitten ajatuksen, että voisi olla kiva opiskella sitä, mutta lukujärjestys on niin täysi, että taitaa jäädä ajatukseksi. Ehkä sitten aikuisena, ehkä, todennäköisemmin ei ehdi/jaksa.
Miksei venäjä ole kovin suuressa huudossa, eikö siitä ole hyötyä siinä missä niistä ranskoistakin?
Kommentit (7)
En tiedä onko enää näin, kun Suomessa asuu jo paljon venäjää äidinkielenään puhuvia, mutta 90-luvun lama-aikoinakin olisi päässyt tousta vaan töihin, jos olisi osannut venäjää. Juuri tuosta syystä minkä mainitsit; juuri kukaan ei opiskele sitä, vaikka on niin suuri kieli ja Suomen naapurimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on vaan se puoli, että venäjää lukiossa opiskelleella ei ole siitä kummoistakaan etua työmarkkinoilla.
Ensinnäkin se on kielenä vaikeampi kuin saksa tai ranska.
Toiseksikin Suomessa on kymmeniä tuhansia venäjää äidinkielenään tai toisena äidinkielenään puhuviakin. Kumman itse palkkaisit vaikkapa vientiyritykseen, venäjää äidinkielenään puhuvan ekonomin vai tankero-venäjää puhuvan ekonomin?
Ranskan- tai saksankieltä osaavia kilpailijoita sen sijaan on vähemmän.
Ps. Itse puhun sekä venäjää, saksaa että ranskaa. Englannin ja ruotsin lisäksi siis.
Valitettava tosiasia on, että venäjän kielellä ei ole työllistävää vaikutusta. Syitä tähän on useita. Venäjän talous on pieni, Italian kokoa ja sitä pyörittää vielä pienempi piiri. Jos pääset tekemään töitä näille piireille, menestyt toki, suuri osa ei.
Toinen syy on, että kun presidentti Koivisto tunnontuskissaan avasi rajat inkeriläisille, sieltä tuli tulva natiiveja venäjän puhujia.
En ole työssäni koskaan tarvinnut venäjää. Sen vähän osaan, jos tarvitsen. Työtoverini on kotoisin Pietarista, mutta ei halua tuntea ketään venäläistä. Muita kieliä tarvitsen makoilla ja tuttujen kanssa. Siskon perhe ja monet sukulaiset ovat ranskankielisiä. Espanjaa käytän joka päivä ja englantia. En aio matkustella Venäjälle. Ole lukenut ns. pitkän saksan, sillä pärjää Euroopassa ja Turkissa hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä on juuri niitä hiljaisia signaaleja, joista voi päätellä Venäjän tulevaisuuden.
Kyllä kaupan alalla sitä varmaan tarvitaan, kun tuo idänkauppa tuosta vielä hiukan elpyy.