Lue keskustelun säännöt.
Uusi havainto: kaikki seiskaluokkalaiset eivät osaa vuodenaikoja!
03.10.2018 |
Se fakta, etteivät kaikki seiskaluokkalaiset osaa kuukausia suomeksi, saati sitten englanniksi, on ollut tiedossa jo kauan. Mutta tänään ilmeni, etteivät kaikki osanneet luetella vuodenaikoja järjestyksessä suomeksikaan. Onhan niitä peräti neljä. Nämähän periaatteessa opitaan jo eskarissa. Joka vuosi näitä urpoja on enemmän ja enemmän. T. Yläkoulun aineenopettaja
Kommentit (269)
Ruotsin kouluissa tämänkaltaiset "hassut" lieveilmiöt ovat jo pitkään olleet todellisuutta. Näköjään ns. kriittinen piste on tietyssä kehityskulussa nyt ylittymässä meillä Suomessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohdannut yläasteikäisiä, jotka
- eivät osaa kuukausia tai tiedä monesko kuukausi vaikkapa syyskuu on
- eivät osaa käyttää isoja alkukirjaimia tai välimerkkejä
- eivät osaa laittaa nimiä/sanoja aakkosjärjestykseen
- eivät osaa etsiä mitään tietoa mistään kirjasta
- eivät kykene lukemaan kokonaista kirjaa tai kirjoittamaan siitä edes jonkinlaista esseetä
- eivät osaa lukea lukujärjestystä vaan seuraavat luokkakavereitaan
- eivät ymmärrä tavallisia suomen kielen sanoja, jotka yleensä opitaan lukemalla ja elämällä: talviuni, yhteyttäminen, luento, pitkospuut, talikko, naali, kurki jne... (suomi on heidän äidinkielensä)
Kysyin meidän seiskaluokkalaiselta, ja hän joutui kyllä tosissaan miettimään, missä järjestyksessä ne tulevat. Ysin oppilas. Pk-seudulla ilmasto on kyllä nykyään aika epämääräinen...
mahoton ajatella et äidinkiletää suomea puhuva ei osais vuodenaikoja. kuukaudet käsitän jos menee sekasin. itekki muistan et mones on mikäki ku luettelen alusta ja lasken
Siis miten tollaset ihmiset sopii kuukausien päähän tapaamisia jos ei tiedä niiden nimiä ? Nähdään sitten ensimmäisenä kuukautena? Olen syntynyt kuudes kuukausi? Eikö ole paljon luontevampaa puhua tammikuusta ja kesäkuusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opena koulussa ja hämmästellyt, kun mantsan ope joutuu tahkoamaan joka vuosi oppilaiden kanssa ilmansuuntia, että kehtaa päästää oppilaita etenemään luokilta toiselle.
Nyt oma kolmasluokkalainen sai saman tehtävän, joten kyllä niitä on jo monena vuonna jouduttu opettelemaan kun ysillä vihdoin ollaan. Ensin luulin, että nuo kolmoset opettelevat pääilmansuunnat vaan, mutta ei, kyllä se oli koko rimpsu opeteltavana. Samaan aikaan äikässä oli taas kerran läksynä aakkoset, eli ilmeisesti osa ei osaa vielä niitäkään. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Siis miten tollaset ihmiset sopii kuukausien päähän tapaamisia jos ei tiedä niiden nimiä ? Nähdään sitten ensimmäisenä kuukautena? Olen syntynyt kuudes kuukausi? Eikö ole paljon luontevampaa puhua tammikuusta ja kesäkuusta?
Eivät he kykene edes ajattelemaan niin pitkälle. Tämä viikko on pisin aikajänne heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minä luulin että lapsuuden traumat tokaluokalta kun kaikki jouduttiin opettelemaan pitämään kynää kädessä koska Mikko ei osannut olisivat olleet jotenkin ääriesimerkki. Kaipa ne mukulat pitää johonkin erikoisluokalle tai -kouluun laittaa jos siellä ei olisi ihan sitä heikointa ainesta jonka mukaan näemä edelleen mennään.
Vierailija kirjoitti:
Olen kohdannut yläasteikäisiä, jotka
- eivät osaa kuukausia tai tiedä monesko kuukausi vaikkapa syyskuu on
- eivät osaa käyttää isoja alkukirjaimia tai välimerkkejä
- eivät osaa laittaa nimiä/sanoja aakkosjärjestykseen
- eivät osaa etsiä mitään tietoa mistään kirjasta
- eivät kykene lukemaan kokonaista kirjaa tai kirjoittamaan siitä edes jonkinlaista esseetä
- eivät osaa lukea lukujärjestystä vaan seuraavat luokkakavereitaan
- eivät ymmärrä tavallisia suomen kielen sanoja, jotka yleensä opitaan lukemalla ja elämällä: talviuni, yhteyttäminen, luento, pitkospuut, talikko, naali, kurki jne... (suomi on heidän äidinkielensä)
Olen myös tavannut aikuisia ihmisiä jotka eivät noita asioita osaa. Enpä kyllä osaa itsekkään mitään esseitä mistä satukirjoista tehdä, luen kyllä kirjoja paljonkin mutten satukirjoja, mielikuvitusta on omasta takaa sitäkin enemmän ettei tarvitse mitään hömppää lukea
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein yhteishakua 9lk:n oppilaan kanssa. Hän ei tiennyt toista nimeään. Ei siis tiennyt mikä hänen oma nimensä oli. Ja siis se toinen nimi oli ihan tavallinen suomalainen nimi. Toinen 9 lk:n oppilas ei tiennyt omaa osoitettaan. Oli toki muuttanut jokin aika sitten, mutta silti. Eli ei tämä vuodenaika juttu nyt paljoa yllätä. Työsarkaa on...
Vierailija kirjoitti:
Olen opena koulussa ja hämmästellyt, kun mantsan ope joutuu tahkoamaan joka vuosi oppilaiden kanssa ilmansuuntia, että kehtaa päästää oppilaita etenemään luokilta toiselle.
Nyt oma kolmasluokkalainen sai saman tehtävän, joten kyllä niitä on jo monena vuonna jouduttu opettelemaan kun ysillä vihdoin ollaan. Ensin luulin, että nuo kolmoset opettelevat pääilmansuunnat vaan, mutta ei, kyllä se oli koko rimpsu opeteltavana. Samaan aikaan äikässä oli taas kerran läksynä aakkoset, eli ilmeisesti osa ei osaa vielä niitäkään. Huoh!
Olen normiälyinen 45-vuotias nainen enkä osaa laittaa paikoilleen kuin pääilmansuunnat. Väli-ilmansuuntien nimet tiedän, mutta en niiden sijaintia. Jostain syystä tämä on ollut aina tosi hankalaa hahmottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhä useampi seitsemäsluokkalainen on maasta jossa ei ole neljää vuodenaikaa. Eivätkä vanhempansa ole oppineet 25:ssä vuodessakaan suomen kieltä.
Lapuan liike kirjoitti:
Yhä useampi seitsemäsluokkalainen on maasta jossa ei ole neljää vuodenaikaa. Eivätkä vanhempansa ole oppineet 25:ssä vuodessakaan suomen kieltä.
No täällä Suomessapa on. Jos vanhemmat ovat asuneet Suomessa 25 vuotta, niin se 7-luokkalainen on syntynyt täällä. Neljän vuodenajan nimeä ei liene mitenkään ylivoimaista oppia 13. ikävuoteen mennessä vaikka kuinka olisi nahka ruskeampi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapuan liike kirjoitti:
Yhä useampi seitsemäsluokkalainen on maasta jossa ei ole neljää vuodenaikaa. Eivätkä vanhempansa ole oppineet 25:ssä vuodessakaan suomen kieltä.
Kuule ihan kantasuomalaiset lapset eivät tiedä, että 15.4. on huhtikuussa tai klo 22 on kymmenen illalla. Ja niin edelleen. Näitä esimerkkejä olisi kymmeniä. Lapset räpläävät vain kännyköitään, mikään muu ei kiinnosta ja osaavat hädintuskin lukea.
Osaamattomuus ei todellakaan ole mitään läppää, vaan ihan totista totta. Joissain perheissä ei ilmeisesti puhuta mistään oikeasta, kun ilmansuuntia, kuukausia tai vuodenaikoja ei ole sanastossa. Osa oppilaista ei pysty kuvittelemaan tilannetta, jossa näitä pitäisi osata. Minun opettajana on sitten annettava esimerkkejä aidon elämän tilanteista, joissa vaikkapa ilmansuunnilla olisi käyttöä.
Alakoulussa ei opetella enää asioita ulkoa. Se kostautuu myöhemmin!
Lapsille ei enää lueta ja ilmeisesti ei edes puhuta! Perhe selaa vain kånnyköitään eikä keskustele mistään? Tuttavaperheen 4 vuotias ei osaa normaalia lapsen sanastoa, mutta osaa sanoa "don't forget to subscribe"...
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi kirjoittanut ei tiedä mitkä ovat vokaalit ja konsonantit.
Entinen työkaveri niin ikään oli ylioppilas (jatkoi sittemmin myös yliopistoon), eikä tiennyt mitä ovat brutto ja netto, ja mitä eroa niillä on.
Hiljaiseksi veti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohdannut yläasteikäisiä, jotka
- eivät osaa kuukausia tai tiedä monesko kuukausi vaikkapa syyskuu on
- eivät osaa käyttää isoja alkukirjaimia tai välimerkkejä
- eivät osaa laittaa nimiä/sanoja aakkosjärjestykseen
- eivät osaa etsiä mitään tietoa mistään kirjasta
- eivät kykene lukemaan kokonaista kirjaa tai kirjoittamaan siitä edes jonkinlaista esseetä
- eivät osaa lukea lukujärjestystä vaan seuraavat luokkakavereitaan
- eivät ymmärrä tavallisia suomen kielen sanoja, jotka yleensä opitaan lukemalla ja elämällä: talviuni, yhteyttäminen, luento, pitkospuut, talikko, naali, kurki jne... (suomi on heidän äidinkielensä)
Olen myös tavannut aikuisia ihmisiä jotka eivät noita asioita osaa. Enpä kyllä osaa itsekkään mitään esseitä mistä satukirjoista tehdä, luen kyllä kirjoja paljonkin mutten satukirjoja, mielikuvitusta on omasta takaa sitäkin enemmän ettei tarvitse mitään hömppää lukea
Normaalin ihmisen yleissivistykseen kuuluu nuo asiat - myös kaunokirjallisen tekstin / ylipäätään minkä tahansa tekstin ymmärtäminen sekä tekstin analysointi. Nuoret eivät ymmärrä enää lukemiaan asiatekstejäkään, miten he pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan asiansa? Esimerkiksi solmimaan työ- tai vuokrasopimuksen, jos eivät ymmärrä esim. kuukausia tai irtisanomisaikaa?
Kotona täytyy osallistua lapsen uteliaisuuden kehittymiseen ja yhdessä pohtia ja opetella asioita.
Ylioppilaaksi kirjoittanut ei tiedä mitkä ovat vokaalit ja konsonantit.