Nainen pahoinpiteli 3-vuotiasta päiväkodissa

Vierailija kirjoitti:

Nainen teki oikein. Jos päiväkodin henkilökunta ei puutu kiusaamiseen niin tottakai äiti puuttui. Ja toivottavasti lapsi sai opetuksen. Kotona oli värnöttäny kun täti oli tuhma.

On uutisoitu, että tämän pahoinpitelijä-äidin lapsi oli se kiusaaja ja tämä ravisteltu lapsi oli kiusattu. 

Vierailija kirjoitti:

Minua kiusattiin alakoulun 3.–6. luokka, yläasteella 7. luokan puolesta välistä 9. luokan loppuun. Vaikka kuinka silloin ja edelleen vih@@n kiusaajiani, en näe mitään kunnioitettavaa siinä että aikuinen alentuu samalle tasolle. En tiedä, ehkä tässä vaikuttaa se, että kotona oli aina isomman valta ja se tehtiin selväksi. Puolustuskyvyttömän päälle käyminen on vain helppoa ja rau-kka-maista. Miksi hyö-kätä 3-vuotiaan lapsen kimppuun, kun voisi kohdistaa vih@nsa vaikka niihin vanhempiin. 3-vuotias on aikalailla vanhempiensa vaikutuspiirissä, enkä jaksa uskoa että syy olisi 3-vuotiaan pahuudessa. Mutta hei hienoa, käydään pienen lapsen päälle, jos vanhemmille tekisi niin, niin hehän saattaisivat vaikka puolustautua.

(Jospa nyt menisi viesti läpi, kun kaikki mahdolliset sanat on muokattu.)

Onko viha kielletty sana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun mukaan yllättävän monet ovat sitä mieltä, että

a) on ymmärrettävää ja sallittua aikuisen käydä lapseen käsiksi,

b) 3-vuotias lapsi on tarkoituksellisesti kiusaava hirviö,

c) kaikki kyseisen päiväkodin henkilökuntaan kuuluvat ovat välinpitämättömiä kiusaamisen suhteen ja pyrkivät lakaisemaan sen maton alle.

Älä unohda kohtaa D.

D) Jos lastasi kiusataan seuraa vain sivusta ja kutsu kiusaaja kahville.

Tämä kohta toimii. Meidän lasta kiusattiin päiväkodissa yhden lapsen toimesta. Kutsuttiin tämä lapsi meille leikkimään, olivat silloin 4-v. Lapsista tuli toistensa parhaat kaverit ja ovat hyviä kavereita edelleenkin, nyt jo yläasteella. 

Miten niin monet hyväksyy fyysisen väkivallan lapsen kasvatuskeinona ja vielä vieraan lapsen? Oisko ok, jos joku tulis kurmottamaan teidän lasta kun se käyttäytyy huonosti?? Mikä äitien moraalia vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmevuotiaat osaavat kiusata. Osaavat viedä leluja ja etenkin osaavat tuuppia ja töniä. Ehkä leikeistä ulosjättämistä tai nimittelyä ei ole mutta kyllä osaavat olla ilkeitä ikätovereilleen. Päiväkodissa ja puistoissa nähty x1000.

Ovat vielä melko kehittymättömiä empatiakyvyltään, mutta se on eri asia kuin tahallinen kiusaaminen.

Nämä kolmevuotiaat tönijät ja hiekanheittäjät on samoja jotka sitten myöhemmin oikeasti kiusaavat ja pomottavat. Samoin suloiset ja kiltit eskarit ovat sitä myös kolmevuotiaina.

No höpö höpö. Ei ole mitään suloisia kilttejä lapsia ja pahiksia. Oma poikani oli sellainen hiekanheittäjä, mutta kaverinsa, äitinsä suloisena ja kilttinä pitämä tyttö oli hyvin ivallinen eskari-ikäisenä, kun joku ei osannut jotain asiaa yhtä hyvin kuin hän. Lapset ovat epäempaattisia ja itsekkäitä, kaikki. Aikuisen tehtävä on kasvattaa. Ei pahoinpidellä.

Eivätkä ole kaikki. Kyllä minulle on ollut selvää aina, ettei ketään kiusata ja olen aina ollut hyvin empaattinen.

Sullahan ei kyllä harmainta muistikuvaa ole siitä, miten toimit ja ajattelit esim. 3-vuotiaana😂

Oltiin hiekkalaatikolla siskon kanssa kerrostaloasunnon pihassa, minä olin 3-v ja sisko vajaata vuotta nuorempi. Piha rajoittui jokeen. Tämä tapahtui 60-luvulla. Äiti kurkki ikkunasta aina välillä, ja jossain vaiheessa sisko olikin kadonnut. Äiti tuli hätääntyneenä kyselemään, missä sisko, enkä tiennyt missä. Äiti pelkäsi, että oli mennyt siihen viereiseen jokeen. En huolehtinut siitä, vaan muistan sen hienon tunteen, kuinka olin iso, ja yksin hiekkalaatikolla.