Muita pienten lasten äitejä jotka tarvitsisivat viikonlopun jälkeen lepopäivän
Ihana ja vauhdikas viikonloppu perheen kanssa taas takana ja töihin on palattu. Olen ollut niin väsynyt tänään, tekisi mieli vain mennä kotiin ja nukahtaa sohvalle. Pienen levon jälkeen voisi siivota viikonlopun sotkut kotoa ja viikkailla pyykkivuoria.
Tuntuu että viikonloput on yhtä työntekoa ja silti ei kaikkea ehdi. Perjantaina väsyneenä siivosin koko talon pikana ja sunnuntaina oli taas kaikki levällään. Tiskikonetta täytin kaksi-kolme kertaa päivässä ja silti oli sunnuntaina tiskivuori keittiön pöydällä. Likavaatekuormaa sain paljon kevennettyä, mutta se sitten päätyy sinne puhtaitten vaatteiden pinoon ja odottaa viikkailua. Ruoanlaitto ja välipalojen tekeminen on jatkuvaa.
Toki teemme kivoa retkiä ja ulkoilua lasten kanssa, mutta nekin väsyttävät. Aina pitää miettiä kaikki etukäteen (onko välipalaeväksiä mukana, juotavaa mukana, paperia mukana pienten vahinkojen varalta, puhelin ladattu, tarpeeksi vaatetta mukana, vessassa käyty...), ja käskyttää lapsia jokaisen vaatekappaleen kanssa. Laittakaa käsineet käteen laittakaa käsineet käteen, nyt käsineet käteen, lähdetään! Käsineet käteen nyt. Katsokaahan rappusella on orava, laittakaa käsineet käteen niin mennään sitä katsomaan! Muistakaa käsineet! Hyvä nyt on käsineet kädessä, mennää! Ainiin eikun pikkuisin unohti pissattaa, otetaan ne käsineet käsistä.
Olen loppupoikkifinito. Antakaa mulle joku lomaa!!!
Kommentit (44)
Taas kerran kiitän Luojaani siitä, että päätimme jättää lapsiluvun yhteen... 🙏
En koe mitään ongelmaa toimia lasten kanssa, suorittamalla varmaan saisin paljonkin ongelmia aikaiseksi. Tämä elämä ei todellakaan ole raskasta, mutta olenkin vain osaamaton iskä.
Mä nyt takerrun tähän kaatuneen maidon siivoamiseen kun siitä on jo pari mainintaa :D mutta siis minkä ikäisten maitoja te oikein siivoatte jos niitä pitää jatkuvasti olla putsaamassa? Taaperon maito on nokkiksessa, ei paljoa haittaa jos vähän muki kellahtaa ja jos lapsi on jo niin iso että hän juo lasista/mukista niin sitten hän on jo tarpeeksi iso myös siivoamaan sen kaatuneen maidon. Pysyy muuten mukikin paremmin pystyssä kun joutuu itse siivoamaan jälkensä jos säätää ruokapöydässä niin että juomatkin menee nurin ;) jos sen sotkun vaan aina siivoaa äiti tai isi niin miksi lapsi sen kummemmin osaisi varoa sotkemista? Talouspaperirulla pöydännurkalle syömisen ajaksi ja hups, jos vahinko käy, lapsi ottaa paperia ja siivoaa jäljet. Pöytä ja ympäristö pyyhitään kuitenkin kostealla syömisen jälkeen niin ei haittaa vaikka lapsi ei niin täysin tiptop-kuntoon saisikaan siivottua. (Ja sen ruuanjälkeis-siivouksenkin voi jakaa perheen kesken)
Kyllähän elämä väsyttää välillä, mutta tosi usein sitä haalii perheessä hommia itselleen jotka voisi ihan hyvin jakaa esim. lasten kesken tai pienellä miettimisellä tehdä helpommin vähän eri tavalla. Elämää helpottaa kummasti kun välillä vähän pohtii miten asiat kannattaa tehdä eikä vaan viuhdo menemään nalkuttaen ja valittaen ja itsensä marttyyriksi nostaen kun kerää kaikki hommat itselleen. Toki monikin asia on alkuunsa helpompi/nopeampi tehdä vaan yksin kun esim. tehdä lapsen kanssa yhdessä ja opettaa. Mutta jos ei viitsi nähdä sitä vaivaa, voi sitten tosiaan uupua taakkansa alle ja elää valittaen että miksi minä aina joudun tekemään kaiken....