Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita pienten lasten äitejä jotka tarvitsisivat viikonlopun jälkeen lepopäivän

Vierailija
01.10.2018 |

Ihana ja vauhdikas viikonloppu perheen kanssa taas takana ja töihin on palattu. Olen ollut niin väsynyt tänään, tekisi mieli vain mennä kotiin ja nukahtaa sohvalle. Pienen levon jälkeen voisi siivota viikonlopun sotkut kotoa ja viikkailla pyykkivuoria.

Tuntuu että viikonloput on yhtä työntekoa ja silti ei kaikkea ehdi. Perjantaina väsyneenä siivosin koko talon pikana ja sunnuntaina oli taas kaikki levällään. Tiskikonetta täytin kaksi-kolme kertaa päivässä ja silti oli sunnuntaina tiskivuori keittiön pöydällä. Likavaatekuormaa sain paljon kevennettyä, mutta se sitten päätyy sinne puhtaitten vaatteiden pinoon ja odottaa viikkailua. Ruoanlaitto ja välipalojen tekeminen on jatkuvaa.

Toki teemme kivoa retkiä ja ulkoilua lasten kanssa, mutta nekin väsyttävät. Aina pitää miettiä kaikki etukäteen (onko välipalaeväksiä mukana, juotavaa mukana, paperia mukana pienten vahinkojen varalta, puhelin ladattu, tarpeeksi vaatetta mukana, vessassa käyty...), ja käskyttää lapsia jokaisen vaatekappaleen kanssa. Laittakaa käsineet käteen laittakaa käsineet käteen, nyt käsineet käteen, lähdetään! Käsineet käteen nyt. Katsokaahan rappusella on orava, laittakaa käsineet käteen niin mennään sitä katsomaan! Muistakaa käsineet! Hyvä nyt on käsineet kädessä, mennää! Ainiin eikun pikkuisin unohti pissattaa, otetaan ne käsineet käsistä.

Olen loppupoikkifinito. Antakaa mulle joku lomaa!!!

Kommentit (44)

Vierailija
41/44 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OT, miksi niistä hanskoista tarvii jankata noin hitokseen? Mitä väliä, onko hanskat jo kädessä, kun vielä sisällä ollaan ja vasta lähdetään? Ne, hanskat ehtii laittaa käteen sitten, kun tarvitsee.

Tarttuuko noin moni nyt noihin hanskoihin. Ne nyt oli vain esimerkki, samaa jankutusta se on kaikkien vaatekappaleiden ja tekemisen kanssa. Muut pienten lasten vamhemmat tän ehkä jo ymmärsikin.

En tunnista tätä. Ihan turhaan jankkaat noin paljon.

No mulla on sitten varmaan harvinaisen hidasälyiset lapset. Ehkä mä sitten sen takia olen niin väsynyt.

Todella positiivista kuulla että muilla tämän karusellin pyörittäminen sujuu ihan vasemmalla kädellä ja laulellen. Olen kyllä projektipäällikkönä yleensä hyvin organisoitu ja tehokas. Esimerkiksi nuo kahden lapsen/ kahden työn superäiti-satutädin mainisemat suuret ruokasatsit on jo käytössä... mutta pitää ne silti muistaa ottaa pakastimesta, kattaa pöytä, lämmittää, siivota jäljet, yrittää maanitella lapsia edes maistamaan palan, tiskata. Samalla kun toisella kädellä pyyhkii pyllyjä, kuivaa kaatuneita maitoja, selvittelee riitoja, Peder käsiä jne. Eli silti aika paljon hommaa moneen kertaan päivässä.

Lapsille ei kannata jankata liikaa, koska sitten ne luottaa siihen äidin jankkaamiseen eikä ikinä itse edes yritä huolehtia.

Anna kerran mennä ilman hanskoja ja ipana äkkiä hoksaa niiden hanskojen tarkoituksen.

Tämäkin on taas kerran lapsikohtaista. Ei mun pojat ainakaan ole missään vaiheessa oppineet, että hanskat tai hattu olisi hyvä olla päässä. Talvipakkasillakin menisivät ilman, jos en "jankkaisi", että hanskat käteen. Monet kerrat ovat tulleet parin tunnin ulkoilun jälkeen ilman hanskoja kädet (tai nilkat, kun ei ole ollut sukkia ja jaksettu laittaa kumilenksua) punaisina ja paleltuneina sisälle. Ei ne vain opi, ja äitinä ainakin itse haluaisin, etteivät kovin palelluttaisi itseään. 

Ihmiset ovat erilaisia. Minua ainakin kyllästytti pienten lasten kanssa se jatkuva pukeminen, syöminen jne. Raivostuttavaa, miten päivät vain kuluu neljän seinän sisällä niissä turhauttavissa pienissä kotiaskareissa. Ennen lapsia luulin olevani äitityyppiä, joka viihtyisi kotona ja tykkäisi touhuta lasten kanssa. Olen ollut kaikkea muuta, eikä kaatuneiden maitolasien siivoaminen napannut kolmannen kerran saman päivän aikana. 

Mä nyt takerrun tähän kaatuneen maidon siivoamiseen kun siitä on jo pari mainintaa :D mutta siis minkä ikäisten maitoja te oikein siivoatte jos niitä pitää jatkuvasti olla putsaamassa? Taaperon maito on nokkiksessa, ei paljoa haittaa jos vähän muki kellahtaa ja jos lapsi on jo niin iso että hän juo lasista/mukista niin sitten hän on jo tarpeeksi iso myös siivoamaan sen kaatuneen maidon. Pysyy muuten mukikin paremmin pystyssä kun joutuu itse siivoamaan jälkensä jos säätää ruokapöydässä niin että juomatkin menee nurin ;) jos sen sotkun vaan aina siivoaa äiti tai isi niin miksi lapsi sen kummemmin osaisi varoa sotkemista? Talouspaperirulla pöydännurkalle syömisen ajaksi ja hups, jos vahinko käy, lapsi ottaa paperia ja siivoaa jäljet. Pöytä ja ympäristö pyyhitään kuitenkin kostealla syömisen jälkeen niin ei haittaa vaikka lapsi ei niin täysin tiptop-kuntoon saisikaan siivottua. (Ja sen ruuanjälkeis-siivouksenkin voi jakaa perheen kesken)

Kyllähän elämä väsyttää välillä, mutta tosi usein sitä haalii perheessä hommia itselleen jotka voisi ihan hyvin jakaa esim. lasten kesken tai pienellä miettimisellä tehdä helpommin vähän eri tavalla. Elämää helpottaa kummasti kun välillä vähän pohtii miten asiat kannattaa tehdä eikä vaan viuhdo menemään nalkuttaen ja valittaen ja itsensä marttyyriksi nostaen kun kerää kaikki hommat itselleen. Toki monikin asia on alkuunsa helpompi/nopeampi tehdä vaan yksin kun esim. tehdä lapsen kanssa yhdessä ja opettaa. Mutta jos ei viitsi nähdä sitä vaivaa, voi sitten tosiaan uupua taakkansa alle ja elää valittaen että miksi minä aina joudun tekemään kaiken....

Vierailija
42/44 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valivalivali

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/44 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas kerran kiitän Luojaani siitä, että päätimme jättää lapsiluvun yhteen... 🙏

Vierailija
44/44 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En koe mitään ongelmaa toimia lasten kanssa, suorittamalla varmaan saisin paljonkin ongelmia aikaiseksi. Tämä elämä ei todellakaan ole raskasta, mutta olenkin vain osaamaton iskä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä yksi