Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Uskotko intuitioon ihmissuhteissa?

Vierailija
01.10.2018 |

Uskotko fiilikseen ettei kaikki esim. ole niinkuin pitäisi? Tai että jonkun ihmisen tietynlaiset edesottamukset ja toiminnat kertovat ulospäin miten asiat on, vaikka mitään ei puhuttaisikaan? Jos tapaat esim. seurustelukumppanisi samantapaisista tilanteista toistuvasti ja hän vannoo kaiken olevan kunnossa, mutta sinulla on ”gut feeling” ettei näin olekaan?
Itse olen useamman kerran elämässäni ymmärtänyt intuitiolla ettei kaikki ole kunnossa ja se on pitänyt pettämättömästi paikkansa. Taas olen samassa tilanteessa ja mietin, että voinko uskoa tähän tunteeseen jälleen... vaikka en haluaisi..
Muilla samoja kokemuksia? Millaisissa tilanteissa?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hep

Vierailija
2/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä. Minullekin on käynyt usein näin. Enkä vieläkään osaa kuunnella intuitiotani. Sitä pitäisi harjoittaa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, mutta en ehdottomasti. Useimmiten on mennyt oikein, mutta ei aina. Joskus ihmisillä on ihan pätevä syy käyttäytyä jollain lailla oudosti, yksi kaveri esim. syytti minua siitä että olin yhtäkkiä kovin kylmä ja etäinen ja , tosiasiassa olin saanut itetää läheisen ihmisen vakavasta sairastumisesta ja siitä järkyttynyt.

Vierailija
4/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä uskon, että tässä intuitiovillityksessä on usein kyse vaan jälkiviisaudesta. Kyllähän sitä jälkikäteen muistaa asioita tai oloja, joiden perusteella olisi kannattanut tehdä toisin. Tosi asiassa aina niitä "merkkejä" on molempiin suuntiin, joskus tulos vaan on toivottu ja toiste taas ei.

Vierailija
5/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väheksytkö intuitiota suomalaisen realismin sielunmaiseman silmin?

Vierailija
6/6 |
01.10.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon, että tässä intuitiovillityksessä on usein kyse vaan jälkiviisaudesta. Kyllähän sitä jälkikäteen muistaa asioita tai oloja, joiden perusteella olisi kannattanut tehdä toisin. Tosi asiassa aina niitä "merkkejä" on molempiin suuntiin, joskus tulos vaan on toivottu ja toiste taas ei.

Oikeastaan olen jälkikäteen usein ajatellut, että miten todella uskoin ja olen luottanut ihmiseen, joka jälkikäteen aina jostain kiinnijäätyään on selittänyt silmät kirkkaina jonkun selityksen. Soimannut itseäni. Esimerkiksi tilanteessa, jossa mies jäi sitten lähes rysän päältä kiinni pettämisestään. Kyllä merkkejä oli ollut ilmassa, ja jo ne aiemmat huomiot, joista mies oli taitavasti puhunut itsensä pois, täysin tosia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi kaksi