Lue keskustelun säännöt.
En saa aikaiseksi edes roskapussin viemistä.
30.09.2018 |
Roskikset pursuavat ja kohta varmaan haisevatkin. Miksi on niin vaikeaa lähteä viemään nuo pussit ulkoroskikseen? Tuntuu kauhean vaivalloiselta kaivaa roskat tuolta kaapista, sulkea pussit, ja laittaa kengät ja takki päälle. Ja pahinta, jos joku naapuri tulee vastaan. Taidan käpertyä vain sohvannurkkaan ja toivoa, että huomenna olisi parempi päivä.
Kommentit (25)
Kuulostaa tutulta. Varsinkin kun asuu yksi, niin ei jaksa mitään kotitöitä. Vieraita käy ehkä kerran vuodessa niin ihan sama. Muutenkin tökkii kaikki on kylmää ja syksy ja pitkä talvi tulossa ja uus missi on venäläistä sukujuurta ja voi voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aina kannata miettiä, tuntuuko maksimaalisen mukavalta.
Ei ketään kiinnosta ja innosta ja tunnu ihanalta viedä roskia tai pestä vessaa.
Ei tämä ole mukavuudesta kiinni, itse asiassa pieni kävelylenkki voisi olla kiva ajatus siinä samalla, mutta kun ei vaan jaksa lähteä. Ei siis takamus nouse sohvalta. En jaksa nousta edes jääkaapille vaikka on vähän nälkä.
Ap.
Kyllä se takamus nousee kun nostat. Kokeile vaan reippaasti.
Mullakin tuppaa nuo roskapussit kerääntymään ja sitten joutuukin aina kerralla viedä isompi kuorma. En vaan jotenkin osaa nakkailla yksittäisiä roskapusseja sillointällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vessassa varmaan pitää välillä käydä, voisiko yhdistää siihen? Kaksi asiaa samalla takamuksen nostolla.
En saa minäkään. Kaksi pussia tossa lattialla kun en ole kahteenviikkoon saanut aikaiseksi viedä. Koko vkl olen vaan maannut sängyssä ja katsonut leffoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vessassa varmaan pitää välillä käydä, voisiko yhdistää siihen? Kaksi asiaa samalla takamuksen nostolla.
Mahtaakohan ap:lla kuitenkaan olla ulkovessaa?
Vaikea kuvitella että ap:n kaltaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Tässä työssäkäyvänä perheenäitinä ei vain ole mahdollisuutta kysyä, jaksaako. On vain pakko jaksaa. Vaikka missä kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap:n kaltaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Tässä työssäkäyvänä perheenäitinä ei vain ole mahdollisuutta kysyä, jaksaako. On vain pakko jaksaa. Vaikka missä kunnossa.
Vaikea kuvitella että tämän kaltaisia ihmisiä on olemassa, jotka kiillottavat omaa sädekehäänsä toisten huonon voinnin kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap:n kaltaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Tässä työssäkäyvänä perheenäitinä ei vain ole mahdollisuutta kysyä, jaksaako. On vain pakko jaksaa. Vaikka missä kunnossa.
Ihailtavaa uhrautuvaisuutta. Tilasi on kuitenkin itse aiheutettu ja saattaisit itsekin olla yhtä saamaton ilman jälkikasvuasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap:n kaltaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Tässä työssäkäyvänä perheenäitinä ei vain ole mahdollisuutta kysyä, jaksaako. On vain pakko jaksaa. Vaikka missä kunnossa.
No, Ap on työssäkäyvä perheenäiti myös...
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella että ap:n kaltaisia ihmisiä on oikeasti olemassa. Tässä työssäkäyvänä perheenäitinä ei vain ole mahdollisuutta kysyä, jaksaako. On vain pakko jaksaa. Vaikka missä kunnossa.
Sun kaltaisia epäempaattisia tolloja taas riittää pilvin pimein.
Ethän sä tätä tajua, mutta jos joku muu tajuaisi: Otetaan ihminen, jonka reppuun kertyy painavia kiviä. Hän kantaa niitä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ei ole vaihtoehtoa. Niin hän uskoo. Kivet on sairauksia, omia, läheisten tai lemmikkien. Ne on tapaturmia, onnettomuuksia, kuo&emantapauksia. Eroja, suruja, rahahuolia, potkuja, pettymyksiä, hylkäämisiä, kiusaamista, uupumista, yksinäisyyttä. Ihminen kantaa vaan, vaikka askel lyhenee. Ei enää muista, mitä on ilo, turvallisuuden tuntu, haaveet, suunnitelmat. Mahdollisuudet ovat kutistuneet kärpäsen.kaka.ksi.
Kun tulee tilanne, ettei enää tarvitse kantaa kiviä (läheiset ja lemmikit kuo.lee, on sairaseläkkeellä, huolehdittavat on poissa, ei enää välitä eikä yritä mitään. Ei enää toivo mitään, silloin maataan sängyssä likaisissa lakanoissa ja annetaan roskisten haista. Ei halua selittää kenellekään miten tähän on päädytty. On huomannut jo aikaa sitten, että valtaosa ihmisistä on kaltaisiasi kivipaaseja, joilla on sahanpuruja päässä mutta kieli kalkattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sille, joka ehdotti roskisten viennin yhdistämistä vessareissun yhteyteen. Eli kun nousin sohvalta vessaan, niin kävin samalla ulkona roskiksella. Ei onneksi tullut ketään vastaan.
Makaa roskissasi. Ei aikaakaan, kun pussit ovatkin asuntosi puhtain osa.
14/16. Todella hienosti kirjoitit!!
Minullakin on päiviä, jolloin enimmäkseen makaan sängyllä ja olen kännykällä netissä ja syön jotain valmisruokaa tai jotain pakasteesta. Kun roskapussin vienti vaatisi sen, että pitäisi käydä suihkussa, pestä hampaat ja laittaa vaatteet päälle. Jo pelkkä ajatuskin saa uupumaan ja jään sänkyyn.
Kyllä oon onnellisessa asemassa kun ap.n kaltainen elämä on mulle täysin vierasta,en ees tiedä ketään jomka elämä olis noin masentavaa. Ei se roskien nurkkiin kerääminen ainakaan olotilaa kohenna. Voi huh huh
Just do it