Alina Voronkova on fil.kand. Onko hän ensimmäinen Miss Suomi, jolla on yliopistotutkinto
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niitä akateemisia paljonkin. Esim Maj-Len Eriksson taisi väitellä tohtoriksi asti.
Mutta ei kai niillä 18-20-vuotiailla mitenkään voinut tutkintoa olla vielä.
Sanoit että paljonkin, mutta sait mainittua vain yhden ja senkin "taisi" pohjalta. Juu onhan heitä jokunen ollut liki sadan vuoden aikana, itselle tulee heti mieleen valtiotieteen maisteri Satu Östring. Sanoisin kuitenkin, että kovin paljoa heitä ei kuitenkaan ole, hyvä jos edes 10% valituista yli 80 miss Suomesta. Eli kyllä tämä tuorein missi melko harvinainen tapaus on ja taitaa olla ainoa laatuaan 2000 luvulla
Mainitsin fil tohtorin kun kerran fil kandeista puhuttiin.
Ekonomeja on esim Lenita, Raija Stark ja Åsa Löfjotain.
Nukyisellä on alempi korkeskoulututkinto. Ei se nyt niiiin ihmeellistä ole.
Lenita Airisto ei ole Miss Suomi, vaan Suomen Neito, eri kisa.
Sait siis mainittua kokonaista kaksi lisää ja kun minä avitin yhdellä, niin kasassa on nyt neljä, eli noin 5% kaikista Miss Suomista. Se ei kyllä ole millään mittarilla paljon.
Kukaan ei tietääkseni ole puhunut tässä ketjussa kyseisen koulutuksen ihmeellisyydestä yhtään mitään, vaan sen harvinaisuudesta. Sinäkin osaltasi todistit, että yliopistotutkinto toden totta on Miss Suomien keskuudessa harvinaista.
Lehdessä oli näin
"Helsinkiläinen Alina Voronkova on uusi Miss Suomi. Perintöprinsessoiksi valittiin Eevi Ihalainen ja Jenny Lappalainen.
Miss Suomi -finaali järjestettiin Billnäsin ruukissa.
23-vuotias Voronkova on opiskellut yliopistossa Joensuussa. Hän on filosofian kandidaatti venäjän kielestä ja kulttuurista."
Mutta ehkä sitten on virhe ja tutkinto on oikeast hum.kand.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niitä akateemisia paljonkin. Esim Maj-Len Eriksson taisi väitellä tohtoriksi asti.
Mutta ei kai niillä 18-20-vuotiailla mitenkään voinut tutkintoa olla vielä.
Sanoit että paljonkin, mutta sait mainittua vain yhden ja senkin "taisi" pohjalta. Juu onhan heitä jokunen ollut liki sadan vuoden aikana, itselle tulee heti mieleen valtiotieteen maisteri Satu Östring. Sanoisin kuitenkin, että kovin paljoa heitä ei kuitenkaan ole, hyvä jos edes 10% valituista yli 80 miss Suomesta. Eli kyllä tämä tuorein missi melko harvinainen tapaus on ja taitaa olla ainoa laatuaan 2000 luvulla
Mainitsin fil tohtorin kun kerran fil kandeista puhuttiin.
Ekonomeja on esim Lenita, Raija Stark ja Åsa Löfjotain.
Nukyisellä on alempi korkeskoulututkinto. Ei se nyt niiiin ihmeellistä ole.
Puhuttiin kruunaushetkestä. Nuo mainitsemasi ovat hankkineet tutkintona monta vuotta myöhemmin.
Jos opiskelee yhä on fil yo. Jos saanut alemman tutkinnon valmiiksi on hum.kandi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä alaa hän opiskelee? Hienoa, että on pistänyt opinnot misseyden edelle. Vaikuttaa fiksulta ihmiseltä.
Venäjän kieli ja kirjallisuus, mediatutkimus.
On siellä ollut noita akateemisia ennenkin. Esim Johanna Raunio opiskeli hänkin kieliä.
Ennen vain tuo fil kand oli se ylempi tutkinto, eikä ollut varsinaista alempaa.
Johanna ei valmistunut ikinä.
Ei taida silti olla ihan penaalin terävin muumi jos yliopistokoulutuksella haluaa missiksi? Taitaa kannattaa myös aborttikieltoa ja naisten perimisoikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä alaa hän opiskelee? Hienoa, että on pistänyt opinnot misseyden edelle. Vaikuttaa fiksulta ihmiseltä.
Venäjän kieltä ja kulttuuria. Vanhemmat venäjänkielisiä, isä venäläinen ja äiti inkeriläinen. Kotona katsottiin vain venäläisiä tv-kanavia.
Finaalissa on ollut mukana yliopistotutkinnon suorittaneita.
https://www.mtv.fi/viihde/seurapiirit/artikkeli/oikiksessa-opiskeleva-f…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?
Sen vanhemmat ovat Voronkov ja Voronkova, joten on voinut ottaa äitinsä nimen.
Joo, mutta ei... Siis tota... Ei ne ole, mutta... Äh, miten voi selittää, kun ymmärryksesi asiasta on jo kierossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon.
Ajatella, että suomenkielisetkin henkilöt voivat hakea opiskelemaan pääainetta nimeltä suomen kieli.
Pääsevätkö opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon.
Ajatella, että suomenkielisetkin henkilöt voivat hakea opiskelemaan pääainetta nimeltä suomen kieli.
Suomen kielen pääsykoe vaikuttaa mielestäni vaikeammalta kuin esim. englannin kielen vastaava. Helsingin yliopistossa japanin kieltä ja kulttuuria opiskelemaan haluavan on osattava suomea todella hyvin sillä pääsykokeessa tentataan suomen kielioppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?
Veikkaan että on syntynyt Venäjällä ja siellä saanut sukunimensä. Ei venäläisiä sukunimiä laiteta automaattisesti maskuliinimuotoon Suomessa.
Keravalla. Ei Venäjällä.
Minun paras ystävätär vuosien ajalta on puoliksi venäläinen. Isänsä sukunimi, maskuliinimuodossa.
Ja takuulla Suomessa syntynyt!
Lenita Airistosta voivat missiksi aikovat ottaa esimetkkiä. Lenita on hankkenin käynyt ekonomi.
Lenita Airistosta voivat missiksi aikovat ottaa esimetkkiä. Lenita on hankkenin käynyt ekonomi.
Vierailija kirjoitti:
Lenita Airistosta voivat missiksi aikovat ottaa esimetkkiä. Lenita on hankkenin käynyt ekonomi.
Lenitan aikainen hanken vastaa huonoa tradenomia.
No joo, en nyt ole niin häikäistynyt alemmasta korkeakoulututkinnosta. Mutta hyvä toki, että opiskelee, toivottavasti ei jää opinnot kesken misseyden takia.
Kandiohjelma tosiaan on se kolmevuotinen alempi välitutkinto, ei ole siis ylempi tutkinto, mitä se oli ennen vuotta 1992, jolloin valmistuttiin kandiksi ja erikseen lunastettiin maisterin titteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon.
Mikäs on suhtautumisesi yliopistojen suomen kielen opiskelojoihin? :D
Kannattaisi varmaan perehtyä niihin pääsykokeisiin ennen kuin alkaa tuollaista laukomaan...
Suomessa ei opeteta yliopistossa venäjää äidinkielenä vaan vieraana kielenä. Pääsykokeet ovat sellaiset, että niissä pitäisi pärjätä lukion lyhyen venäjän opiskellut. Äidinkielenään venäjää puhuvalle todennäköisesti helppoakin helpompi rasti. 90-luvulla oli vielä oma pikku kiintiönsä venäjänkielisille yliopiston venäjän laitoksella, miten lienee nykyisin.
Eri pääsykokeet ja eri linja oli ainakin 00-luvulla Helsingissä, kun itse pyrin ja pääsin sisään lyhyellä venäjällä.
Sama täällä, kun joskus 10v sitten hain, niille oli omat kiintiöt, ei todellakaan ole äidinkielenään puhuvat ja lyhyen venäjän lukeneet samassa ryhmässä venäjää opiskelemassa, haloo pöntöt :D
Surullista että nuori nainen jolla olisi mahdollisuuksia hankkia oikea ammatti jne, heittäytyy lihakimpaleeksi sovinistiseen lihatiskikisaan.
Sosionomin tutkinto oli myös aiemmin alempi korkeakoulututkinto. Itse suoritin sosionomin tutkinnon Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa opetusjaostossa v.1978. Sitten jatkoin yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan, josta valmistuin yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Maisterin arvoa piti hakea erikseen.
Puhuiko muka suomea?