Alina Voronkova on fil.kand. Onko hän ensimmäinen Miss Suomi, jolla on yliopistotutkinto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Etkö osaa lukea? Kyse ei ollut vertaamisesta muihin vaan siitä, että joudut tekemään saman työn kielitaitosi eteen, olivatpa opiskelukaverisi kuinka hyviä tai huonoja tahansa.

Esim opetusharjoitteludsa se natiivien taso on se perus, ei suinkaan se ei-natiivien.

Oletko humalassa?

En. Yksi d väärässä paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Etkö osaa lukea? Kyse ei ollut vertaamisesta muihin vaan siitä, että joudut tekemään saman työn kielitaitosi eteen, olivatpa opiskelukaverisi kuinka hyviä tai huonoja tahansa.

Esim opetusharjoitteludsa se natiivien taso on se perus, ei suinkaan se ei-natiivien.

Sama suomeksi?

Joo, ihan varmasti jää opetusharjoittelut suorittamatta, kun ei puhu kuin natiivi. Älä jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?

Veikkaan että on syntynyt Venäjällä ja siellä saanut sukunimensä. Ei venäläisiä sukunimiä laiteta automaattisesti maskuliinimuotoon Suomessa.

No eipä se kandin tutkinto ole vielä mikään tutkinto sinänsä. Ei tee kandin papereilla vielä mitään. Maisteri tai tohtori täytyy nykysin olla.

Vierailija kirjoitti:

Joo, ihan varmasti jää opetusharjoittelut suorittamatta, kun ei puhu kuin natiivi. Älä jaksa.

Niin en kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?

Veikkaan että on syntynyt Venäjällä ja siellä saanut sukunimensä. Ei venäläisiä sukunimiä laiteta automaattisesti maskuliinimuotoon Suomessa.

Keravalla. Ei Venäjällä.

Vierailija kirjoitti:

On niitä akateemisia paljonkin. Esim Maj-Len Eriksson taisi väitellä tohtoriksi asti.

Mutta ei kai niillä 18-20-vuotiailla mitenkään voinut tutkintoa olla vielä.

Sanoit että paljonkin, mutta sait mainittua vain yhden ja senkin "taisi" pohjalta. Juu onhan heitä jokunen ollut liki sadan vuoden aikana, itselle tulee heti mieleen valtiotieteen maisteri Satu Östring. Sanoisin kuitenkin, että kovin paljoa heitä ei kuitenkaan ole, hyvä jos edes 10% valituista yli 80 miss Suomesta. Eli kyllä tämä tuorein missi melko harvinainen tapaus on ja taitaa olla ainoa laatuaan 2000 luvulla

Eli onko meidän uusi missimme...

a) fil. kandin joskus vuosikymmeniä sitten suorittanut ikinuori vampyyri

b) fil. yo.

c) HuK

d) tietämätön tutkintonsa tasosta

?

Onhan noita opiskelijoita varmaan joka vuosi mukana kilpailussa. Eikös viime vuonakin joku keskeyttänyt yliopiston takia vai muistanko väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On niitä akateemisia paljonkin. Esim Maj-Len Eriksson taisi väitellä tohtoriksi asti.

Mutta ei kai niillä 18-20-vuotiailla mitenkään voinut tutkintoa olla vielä.

Sanoit että paljonkin, mutta sait mainittua vain yhden ja senkin "taisi" pohjalta. Juu onhan heitä jokunen ollut liki sadan vuoden aikana, itselle tulee heti mieleen valtiotieteen maisteri Satu Östring. Sanoisin kuitenkin, että kovin paljoa heitä ei kuitenkaan ole, hyvä jos edes 10% valituista yli 80 miss Suomesta. Eli kyllä tämä tuorein missi melko harvinainen tapaus on ja taitaa olla ainoa laatuaan 2000 luvulla

Mainitsin fil tohtorin kun kerran fil kandeista puhuttiin.

Ekonomeja on esim Lenita, Raija Stark ja Åsa Löfjotain.

Nukyisellä on alempi korkeskoulututkinto. Ei se nyt niiiin ihmeellistä ole.

Viime vuoden 2 pp on muuten juristi...Lotta Hintsa kauppatieteiden kandi...

Anna-Liisa Tilus on logopedi, Tuula Polvi teologi...

Vierailija kirjoitti:

No eipä se kandin tutkinto ole vielä mikään tutkinto sinänsä. Ei tee kandin papereilla vielä mitään. Maisteri tai tohtori täytyy nykysin olla.

Riippuu alasta, farmasian kandeille riittää ainakin töitä.

Hanna Ek on valtiotieteilijä, Tiina Vierto kauppatietriden maisteri

Venäjällä naisten taso vain on kovempi. 

Paitsi ulkonäössä, myös älyllisesti. Usein kuulee vähäteltävän, että venäläiset naiset nyt ovat vain mallinukkeja, joten heillä onkin aikaa panostaa ulkonäköön. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tilastollisesti; naisjohtajien määrässä maailman huippua, naisten työssäkäyntiaste lähes Suomen tasolla, syntyvyydessäkään ei juuri taida olla nykyisellään eroa Suomeen elleivät ole jo menneet peräti ohi. 

Fil.kand. on nykyään alempi korkeakoulututkinto, aikaisemmin samoja aineita opiskelleet suorittivat hum.kandin tutkinnon. Hum.kand.eli HuK antoi kelpoisuuden hakea virkoja, esim. koulumaailmassa nuoremman lehtorin paikkoja. Vanhemman lehtorin virkaan vaadittiin fil.kand. eli FK. Maisterin arvon saattoi silloin anoa tiedekunnalta, ei siis varsinaisesti ostaa. Tosin maisterikirjan alalaidassa kyllä lukee lunastus 2.50 mk! Kouluvirkoihin vaadittiin ja vaaditaan edelleen opetusharjoittelun suorittaminen.

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla muuten alempi tutkinto oli luont.kand. eli LuK, mutta nykyään sielläkin ilmeisesti fil.kand. 

Vierailija kirjoitti:

Fil.kand. on nykyään alempi korkeakoulututkinto, aikaisemmin samoja aineita opiskelleet suorittivat hum.kandin tutkinnon. Hum.kand.eli HuK antoi kelpoisuuden hakea virkoja, esim. koulumaailmassa nuoremman lehtorin paikkoja. Vanhemman lehtorin virkaan vaadittiin fil.kand. eli FK. Maisterin arvon saattoi silloin anoa tiedekunnalta, ei siis varsinaisesti ostaa. Tosin maisterikirjan alalaidassa kyllä lukee lunastus 2.50 mk! Kouluvirkoihin vaadittiin ja vaaditaan edelleen opetusharjoittelun suorittaminen.

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla muuten alempi tutkinto oli luont.kand. eli LuK, mutta nykyään sielläkin ilmeisesti fil.kand. 

Höpö höpö. Humanistit on edelleen HuK ja luonnontieteilijät LuK.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Eikö se alempi tutkinto ole edelleenkin HuK?

Ei ole, eikä ollut edes 80-luvulla kun minä sen hain.

Mitenhän mun tutkintotodistuksessa viime kesältä sitten lukee humanististen tieteiden kandidaatti, jos tällaista tutkintoa ei ole olemassakaan? Pääaineena englantilainen filologia. Seuraavassa tulee lukemaan filosofian maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen filosofoan kandidaatti oli tosiaan ylemmän tutkinnon nimi ja maisterin tittelin sai ostaa, mutta tutkintona siis olivat sama. Humanististen tieteiden kandidaatti oli oppiarvo jonka sai anoa suoritettuaan vaadittavat opinnot (muistaakseni 100 on + proseminaari), Se ei siis ollut mikään "epävirallinen tutkinto", vaan arvo.

HuK ei ole eikä ole ollut mikään " oppiarvo". Se on humanistisen tiedekunnan alempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi Helsingin yliopistossa. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa

Kyllä HuK ON OLLUT nimenomaan oppiarvo ennen nykyisen tutkintojärjestelmän voimaantuloa. Tiedän tämän siitä, että itselläni on anottuna HuK-ARVO suomalaisesta yliopistosta 1990-luvulta. Nykyään se tietenkin on alempi tutkinto (siis nimenomaan hum. kand, ei fil kand kuten otsikossa väitetään), mutta ei ole ollut aina.