Alina Voronkova on fil.kand. Onko hän ensimmäinen Miss Suomi, jolla on yliopistotutkinto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Vierailija kirjoitti:

Ohimennen huomauttaisin, että myös missikandidaattien (heh :D ) ikä vaikuttaa myös siihen, onko korkeakoulututkintoa (yliopisto, AMK, teknillinen) plakkarissa vai ei. 19-vuotiaalla tuskin on vielä. Tämä kannattaa muistaa, kun vertailee.

Näin ohimennen: piti käydä wikistä katsomassa sekä Miss Suomien että Suomen Neitojen voittajien ikiä.

Vielä 70-luvulla olivat max. 20-vuotiaita - hirveästi eivät siis olleet ehtineet kouluja käymään. Lenita Airisto oli voittaessaan Suomen Neito -kisan vuonna 1954 vain 17-vuotias - ei edes ylioppilas vielä. :o 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Mikäs on suhtautumisesi yliopistojen suomen kielen opiskelojoihin? :D

Kannattaisi varmaan perehtyä niihin pääsykokeisiin ennen kuin alkaa tuollaista laukomaan...

Hieman eri asia varmaan kilpailla pääsykoepaikoista natiivina muiden kans... suomen kielessä kaikki samalla viivalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Filosofian kandidaatin tutkintoa ei enää ole olemassa!

Idiootti.

Nimenomaan on.

On alempi tutkinto eli fil kand ja ylempi tutkinto fil maist.

Ei ole.

Tutkinnot, joita ei voi enää suorittaa:

fil. kand. = FK = filosofian kandidaatti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_yliopistotutkintojen_lyhenteistä

On niitä akateemisia paljonkin. Esim Maj-Len Eriksson taisi väitellä tohtoriksi asti.

Mutta ei kai niillä 18-20-vuotiailla mitenkään voinut tutkintoa olla vielä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_yliopistotutkintojen_lyhenteistä

Venäjää lukenut paasaa vielä: pelkkä venäjän osaaminen ei avaa mitään ovia työelämässä, vaan pitää olla jotain muuta osaamista ja siihen venäjäntaito päälle. Tämä vinkkinä kaikille. Olen puhunut tästä monen opiskelukaverin kanssa ja joku on opettajana, koska oli muitakin opetettavia aineita ja toinen on Venäjä-projekteissa, koska luki valtiotieteitä tai taloustieteitä tai kuka mitäkin lisänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

Se kehitystyö on vain vaikesmpaa jod on lukenut koulussa sen kirlen kun vertaa natiiveihin tai senkielisen oäivähoidon ja koulun käyneisiin. Jopa mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen FK ja valmistunut v 1985. Fil.kandin tutkintonimike muuttui filosofian maisteriksi 90-luvulla.

Niin. Ennen se fil kand oli ylempi tutkinto ja sen päälle saattoi ostaa maisterin arvon.

Nyt se fil kand on se alempi tutkinto joka suoritetaan kolmessa vuodessa ja fil maist on se ylempi tutkinto johon menee viisi vuotta.

Ei maisterin arvoa tarvinnut ostaa. Riitti kuin anoi sitä. Itse en vaivautunut.

Ei tarvinnutkaan ostaa. Leimavero piti maksaa, mutta siis itse maisterin arvo ei maksanut. Mun mies maksoi leimaveron ja muuttui kasvatustieteden kandista maisteriksi. Tuolloin kasvatustieteiden kandi oli ylempi korkeakoulututkinto.

Vierailija kirjoitti:

Ennen filosofoan kandidaatti oli tosiaan ylemmän tutkinnon nimi ja maisterin tittelin sai ostaa, mutta tutkintona siis olivat sama. Humanististen tieteiden kandidaatti oli oppiarvo jonka sai anoa suoritettuaan vaadittavat opinnot (muistaakseni 100 on + proseminaari), Se ei siis ollut mikään "epävirallinen tutkinto", vaan arvo.

HuK ei ole eikä ole ollut mikään " oppiarvo". Se on humanistisen tiedekunnan alempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi Helsingin yliopistossa. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yliopistolliset_tutkinnot_Suomessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Filosofian kandidaatin tutkintoa ei enää ole olemassa!

Niin tai sitä ei siis voi enää suorittaa, vaan tilalla on filosofian maisterin tutkinto. Toki aiemmin filosofian kandidaatiksi opiskelleet ovat edelleen filosofian kandidaatteja, elleivät ole hakeneet tittelikseen filosofian maisteria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

HuK! Kuten jo sanottiin, kivikaudella oli fil. kand. = FM. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Filosofian kandidaatin tutkintoa ei enää ole olemassa!

Idiootti.

Nimenomaan on.

On alempi tutkinto eli fil kand ja ylempi tutkinto fil maist.

Hum. kand. Fil. maist. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Etkö osaa lukea? Kyse ei ollut vertaamisesta muihin vaan siitä, että joudut tekemään saman työn kielitaitosi eteen, olivatpa opiskelukaverisi kuinka hyviä tai huonoja tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Etkö osaa lukea? Kyse ei ollut vertaamisesta muihin vaan siitä, että joudut tekemään saman työn kielitaitosi eteen, olivatpa opiskelukaverisi kuinka hyviä tai huonoja tahansa.

Esim opetusharjoitteludsa se natiivien taso on se perus, ei suinkaan se ei-natiivien.

Ainakaan saksalaisesta koulusta ei tule kovin ihmeellisiä osaajia, ne saa peruslahjakkaana germanistina kiinni viimeistään aineopinnoissa. Tietysti kaikki eivät ole lahjakkaita kuten kommenteista huomaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Jos on päässyt sisään, niin mitä väliä sillä on kuinka hyvin tai huonosti pärjää muihin verrattuna? Venäjässä kuilu on varmasti suurin, kun on äidinkielisiä pilvin pimein ja toisaalta lukiossa lyhyen venäjän lukeneita toinen puolikas. Tärkeintä on omaksua itselleen riittävä kielitaito ja kulttuurintuntemus niihin hommiin, joihin haluaa. T. Se venäjää lukenut

No sinne on vaikeampi päästä ensinnäkin. Ja se itse opiskelu on paljon raskaampaa.

Ihan samalla tavalla joutuu tekemään töitä saavuttaakseen hyvän kielitaidon, olipa muut huonompia tai parempia. Omaa osaamista siellä kehitetään eikä vertailla muihin.

No just joo! Jos on kotonaan puhunut tiettyä kieltä, niin sen saa kyllä ihan automaattisesti lahjana lapsesta asti pl tiettyjä kielioppisääntöjä ym. mut ei kai kukaan oikeasti pokkana väitä, että yhtä paljon on joutunut työskentelemään :D

Etkö osaa lukea? Kyse ei ollut vertaamisesta muihin vaan siitä, että joudut tekemään saman työn kielitaitosi eteen, olivatpa opiskelukaverisi kuinka hyviä tai huonoja tahansa.

Esim opetusharjoitteludsa se natiivien taso on se perus, ei suinkaan se ei-natiivien.

Oletko humalassa?