Alina Voronkova on fil.kand. Onko hän ensimmäinen Miss Suomi, jolla on yliopistotutkinto

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Eikö se alempi tutkinto ole edelleenkin HuK?

Ei ole, eikä ollut edes 80-luvulla kun minä sen hain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Filosofian kandidaatin tutkintoa ei enää ole olemassa!

Idiootti.

Nimenomaan on.

On alempi tutkinto eli fil kand ja ylempi tutkinto fil maist.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen FK ja valmistunut v 1985. Fil.kandin tutkintonimike muuttui filosofian maisteriksi 90-luvulla.

Niin. Ennen se fil kand oli ylempi tutkinto ja sen päälle saattoi ostaa maisterin arvon.

Nyt se fil kand on se alempi tutkinto joka suoritetaan kolmessa vuodessa ja fil maist on se ylempi tutkinto johon menee viisi vuotta.

Ei maisterin arvoa tarvinnut ostaa. Riitti kuin anoi sitä. Itse en vaivautunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen FK ja valmistunut v 1985. Fil.kandin tutkintonimike muuttui filosofian maisteriksi 90-luvulla.

Niin. Ennen se fil kand oli ylempi tutkinto ja sen päälle saattoi ostaa maisterin arvon.

Nyt se fil kand on se alempi tutkinto joka suoritetaan kolmessa vuodessa ja fil maist on se ylempi tutkinto johon menee viisi vuotta.

Ei maisterin arvoa tarvinnut ostaa. Riitti kuin anoi sitä. Itse en vaivautunut.

Kyllä tarvitsi. Se maksoi 45 markkaa.

Se alempi tutkinto humanistisissa tiedekunnissa on nykyään humanistitsten tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), EI siis filosofian kandidaatti.

Js et usko, niin linkaapa yksikin suomalainen humanistinen tiedekunta, jossa ei ole näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Ei maisteriin kyllä erikseen pyritä, siihen on tullut opinto-oikeus samalla kuin kandiinkin. Lisäksi ainakin meillä moni suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvia kursseja jo ennen kuin kanditutkielmaa on edes aloittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ajatella, että suomenkielisetkin henkilöt voivat hakea opiskelemaan pääainetta nimeltä suomen kieli. 

Niin? Suomen kieltä on huomattavasti vaikeampi päästä opiskelemaan, koska hakijoita on enemmän. Enemmistö hakijiosta on äidinkielenään suomea puhuvia.  Venäjää yliopistoon taas voi hakea ne lyhyttä venäjää lukiossa opiskelleet sekä venäjää äidinkielenään puhuvat. Tottakai venäjää äidinkielenään puhuvat vain kävelevät sisään opinahjoon. 

Ei tämä silti vähennä opiskelun arvoa mutta en myöskään ymmärrä nostaa jalustalle sillä ajatuksella, että kerrankin on fiksu ja korkeakoulutettu missi. Ammattikorkeaankin pääkaupunkiseudulle esim. liiketaloutta opiskelemaan on vaikeampi päästä, joten tällä logiikalla nämä missit olisivat fiksuimpia. 

fiksu ja kaunis nainen meidän miss nyt on on on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Mikäs on suhtautumisesi yliopistojen suomen kielen opiskelojoihin? :D

Kannattaisi varmaan perehtyä niihin pääsykokeisiin ennen kuin alkaa tuollaista laukomaan...

Suomessa ei opeteta yliopistossa venäjää äidinkielenä vaan vieraana kielenä. Pääsykokeet ovat sellaiset, että niissä pitäisi pärjätä lukion lyhyen venäjän opiskellut. Äidinkielenään venäjää puhuvalle todennäköisesti helppoakin helpompi rasti. 90-luvulla oli vielä oma pikku kiintiönsä venäjänkielisille yliopiston venäjän laitoksella, miten lienee nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen FK ja valmistunut v 1985. Fil.kandin tutkintonimike muuttui filosofian maisteriksi 90-luvulla.

Niin. Ennen se fil kand oli ylempi tutkinto ja sen päälle saattoi ostaa maisterin arvon.

Nyt se fil kand on se alempi tutkinto joka suoritetaan kolmessa vuodessa ja fil maist on se ylempi tutkinto johon menee viisi vuotta.

Ei maisterin arvoa tarvinnut ostaa. Riitti kuin anoi sitä. Itse en vaivautunut.

Kyllä tarvitsi. Se maksoi 45 markkaa.

Jaa, olisiko ollut joku leimavero tai käsittelymaksu nimeltään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fil kand tarkoittaa nykyään sitä että opiskelee yliopistossa. Ei hänellä ole siis vissiin mitään tutkintoa.

Ei. Se on fil yo.

Ollakseen fil kand pitää olla tietyt opinnot sekä se kandin tutkielma tehtynä. On ihan tutkinto.

Siitä jatketaan sitten pyrkimään maisterikoulutukseen.

Ei maisteriin kyllä erikseen pyritä, siihen on tullut opinto-oikeus samalla kuin kandiinkin. Lisäksi ainakin meillä moni suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvia kursseja jo ennen kuin kanditutkielmaa on edes aloittanut.

Se riippuu aineesta ja yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Mikäs on suhtautumisesi yliopistojen suomen kielen opiskelojoihin? :D

Kannattaisi varmaan perehtyä niihin pääsykokeisiin ennen kuin alkaa tuollaista laukomaan...

Suomessa ei opeteta yliopistossa venäjää äidinkielenä vaan vieraana kielenä. Pääsykokeet ovat sellaiset, että niissä pitäisi pärjätä lukion lyhyen venäjän opiskellut. Äidinkielenään venäjää puhuvalle todennäköisesti helppoakin helpompi rasti. 90-luvulla oli vielä oma pikku kiintiönsä venäjänkielisille yliopiston venäjän laitoksella, miten lienee nykyisin.

Eri pääsykokeet ja eri linja oli ainakin 00-luvulla Helsingissä, kun itse pyrin ja pääsin sisään lyhyellä venäjällä.

Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?

Kova voro

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vähättele, hienoahan se on, että opiskelee. Mutta en ehkä myöskään koe sitä mitenkään kovin isona meriittinä, jos äidinkielenään venäjää puhunut on hakenut ja päässyt opiskelemaan sitä yliopistoon. 

Ai miten niin et vähättele... :D

Tämä on oikeasti pienoinen ongelma, koska ennenhän kieliä pääsi lukemaan ihan vaan niitä opiskelleet.

Nyt esim ranskan laitokset täyttyy ranskalaisen koulun käyneistä ja natiiveista.

Samoin enkun laitokset jne.

Eli tää vinouttaa järjestelmää.

Luin Venäjän kieltä ja kirjallisuutta Hgissä 15 vuotta sitten ja tuolloin oli jo erikseen äidinkielisten ja vieraana kielenä opiskelevien linja. Pelkkä kielitaito ei riitä sisäänpääsyyn missään kielessä, kielikoe oli lukion lyhyen venäjän oppimäärää vastaava. Kielitieteen pääsykoekirjan tahkominen oli paljon vaikeampi rasti. Lisäksi piti lukea joku venäläinen romaani suomeksi ja kirjoittaa siitä essee suomeksi.

Minä olen myös lukenut kieliä Helsingissä ja kyllä se aika tuskaa tuottaa monella laitoksella. Esim ranskan lukijoilla on hirveä kuilu niiden välillä jotka tulee ranskalaisesta koulusra ja niiden välillä jotka tulee ns lyhyen ranskan opiskelleena.

Tuskaista kiinniottamista ja esim opekoulutuksessa tosi raskasta.

Itselläni pääaine oli ruotsi ja sinnekin ilmaantui näitä ns kaksikielisiä joilla ruotsi oli käytännössä äidinkieli mutta jotka kikkailivat viralliseksi äidinkielekseen suomen saadakseen opetusoikeuden suomenkielisiin kouluihin.

Ei siinä paljon pakkoruotsin opinnoilla heille pärjännyt.

Ohimennen huomauttaisin, että myös missikandidaattien (heh :D ) ikä vaikuttaa myös siihen, onko korkeakoulututkintoa (yliopisto, AMK, teknillinen) plakkarissa vai ei. 19-vuotiaalla tuskin on vielä. Tämä kannattaa muistaa, kun vertailee.

Vierailija kirjoitti:

Offtopic, mutta: Alina Voronkova. Aivan jokin aika sitten palstalla ihmeteltiin, miksei Alina Tomnikov ole Tomnikova ja vastaus oli, että koska ollaan Suomessa, nimi ei taivu kuten se Venäjällä tekisi. Miten Voronkova sitten ei ole Voronkov?

Sen vanhemmat ovat Voronkov ja Voronkova, joten on voinut ottaa äitinsä nimen.