Vanhustyössä uupunut Nina, 41, vaatii lähihoitajille soveltuvuuskokeita: ”Kuka tahansa pääsee sisään”
Työntekijät, ammattiliitot ja työnantajat pitävät haitallisena sitä, ettei lähihoitajaksi opiskelevien soveltuvuutta alalle enää testata.
Oireet alkoivat näkyä hiljalleen viime keväänä.
Lähihoitajana hoivakodissa työskentelevä Nina, 41, tunsi ennen työvuorojensa alkua, ettei jaksaisi vaihtaa työvaatteita ylleen. Loppukeväästä töihin lähtemisestäkin tuli ylivoimaista.
Kyse ei ollut siitä, etteikö Nina olisi viihtynyt työssään, jota hän on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan, kyllä hän viihtyi. Oli kuitenkin eräs asia, joka hiersi: alalle soveltumattomat kollegat.
Sen jälkeen, kun lähihoitajaopintojen soveltuvuuskokeet poistettiin, alalle on tullut Ninan mukaan liikaa sellaisia, jotka ovat täysin soveltumattomia työhön.
– En liioittele, kun väitän, että kuka tahansa pääsee sisään. Se on valtavan raskasta. Potilasturvallisuus on koko ajan vaarassa, ja käytännössä muut ikään kuin sammuttavat tulipaloja ja tekevät tällaisten lähihoitajien työt. Oikeastaan tämä on pelkkää tulipalojen sammuttamista, eikä niin saisi olla.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Mutta onko nykyään vara olla liian nirso työntekijöiden suhteen? Työvoimapula ja kaikki. Kukaan "kunnollinen" ei halua hoitajaksi.
Mitä helvettiä? Kyllä tuolla sairaalassa ainakin on täysin KUNNOLLISIA sairaanhoitajia kaikin puolin. Ja oma terveydenhoitaja on myös erittäin KUNNOLLINEN hoitaja. Miten voit edes sanoa noin?! Hoitoalalle ei edes saisi ottaa muita kuin KUNNOLLISIA ihmisiä!!
Nuo ei-kunnolliset on ulkoisen habituksen perusteella helppo karsia. Sellaisen lyömättömät tunnusmerkit :
- Sellainen räkättämällä naurava, ääni "paskainen".
- KananperseTukka Kouvola-tukka twistillä.
- Ylipainoa.
- Tatuointeja.
- Lävistyksiä.
- Nuori ikä + YH, tai vähintäänkin sellaiseksi lähiaikoina pyrkivä.
- Pakkelin yms. järjenvastainen / tolkuton käyttö.
- No sen nyt vain näkee kuka on luokaton ihmisrooska. Ei se vaikutelma vahingossa synny.
Miten yh:n erottaa ulkonäöltä? Onko hoikka, kaunis, pitkät vaaleat hiukset, ripsipidennykset ja tatskat parempi yhdistelmä? Nykyään näkee em. lähihoitajatyyppejä useammin kuin kananp.-tukkaista ylipainoista hoitsua, useat yritykset suosivat opiskelijoita tai vastavalmistuneita koska he tulevat halvemmaksi ja nuoria työntekijöitä näkyy nykyään paljon töissä hoitoalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Mutta onko nykyään vara olla liian nirso työntekijöiden suhteen? Työvoimapula ja kaikki. Kukaan "kunnollinen" ei halua hoitajaksi.
Mitä helvettiä? Kyllä tuolla sairaalassa ainakin on täysin KUNNOLLISIA sairaanhoitajia kaikin puolin. Ja oma terveydenhoitaja on myös erittäin KUNNOLLINEN hoitaja. Miten voit edes sanoa noin?! Hoitoalalle ei edes saisi ottaa muita kuin KUNNOLLISIA ihmisiä!!
Nuo ei-kunnolliset on ulkoisen habituksen perusteella helppo karsia. Sellaisen lyömättömät tunnusmerkit :
- Sellainen räkättämällä naurava, ääni "paskainen".
- KananperseTukka Kouvola-tukka twistillä.
- Ylipainoa.
- Tatuointeja.
- Lävistyksiä.
- Nuori ikä + YH, tai vähintäänkin sellaiseksi lähiaikoina pyrkivä.
- Pakkelin yms. järjenvastainen / tolkuton käyttö.
- No sen nyt vain näkee kuka on luokaton ihmisrooska. Ei se vaikutelma vahingossa synny.
Mä en oikein ymmärrä logiikkaa tässä. Halvennat muita ihmisroskaksi mutta käyttäydyt itse täysin ala-arvoisesti puhumalla noin muista ihmisistä, pilkkaat ihmisiä alalle soveltumattomuudesta vaikka olet itse hyvä esimerkki alalle soveltumattomasta. Hoitajan tulee olla ennakkoluuloton, tasapuolinen ja nähdä se sama ihmisarvo kaikilla ihmisillä.
Olen työskennellyt toistakymmentä vuotta lähihoitajana vanhuspuolella ja nähnyt monenlaista tallaajaa. En ole itsekään tämän maailman viisaimmasta päästä, mutta harvapa meistä on. Lähihoitajien älykkyyden arvosteleminen on niin surullista kuunneltavaa, koska ihmisen arvo on niin paljon muutakin.
On alalle soveltumattomia, kyllä, mutta suurin osa lähihoitajista on ihan normaaleja ihmisiä. Heillä jokaisella on omannäköinen, hyvä elämä, eikä se sisällä mitään poikeavaa. Heidän kanssaan on mukava tehdä töitä, he tekevät töitä ja osaavat keskustella asioista laidasta laitaan. Tämä palsta antaa sellaisen kuvan, että kaikki olisivat moniongelmaisia elämänhallinnan menettenäitä päihderiippuvaisia, jotka räkivät päivät kattoon ja pahoinpitelevät vanhuksia. Toivottavasti tämä joukkolynkkaus loppuisi joskus ja työntekijät saisivat ansaitsemaansa arvostusta.
Ongelmahan on se, että suuri osa lähäreistä on ihan tavallisia perusfiksuja alasta tykkääviä ihmisiä. Mutta toisin kuin oikeastaan millekään muulle alalle, niin lähäriksi hakeutuu (ja ohjataan) noiden tavallisten tyyppien lisäksi hyvin ongelmaista porukkaa. On vaikka mitä mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, pahaa empatiapuutetta, kiinnostumattomuutta alasta, laiskuutta, ilkeyttä jne. Ja nämä "mädät" tapaukset sitten pilaavat koko ajan maineen ja noiden tavallistenkin perusfiksujen lähärien maineen.
Lähihoitajissa on paljon myös aikoinaan soveltuvuuskokeet suorittanutta vanhemman polven porukkaa, jotka eivät anna itsestään kovin ammattitaitoista tai edes asiallista kuvaa. Päsmäröintiä, haukkumista, ivaamista, ylipitkiä kahvitaukoja, potilaiden käskyttämistä ja kovakouraista kohtelua. Monella on olematon erilaisuuden sietokyky ja hämmästyttävän huono kyky itsereflektioon.
Jos alan opiskelija-ainesta halutaan jatkossa parantaa, niin soveltuvuustestit takaisin ja sellaisessa muodossa, että ne päästävät alalle muitakin, kuin näitä rätkättäviä riivinrautoja. "Sosiaalisuus" ei yksistään saa riittää sisäänpääsyyn, jos se käytännössä näkyy lähinnä paskanjauhamisena ja oman itsen jatkuvana esiintuomisena. Pitää olla myös tilannetajua, aitoa kiinnostusta ja arvostusta erilaisia ihmisiä kohtaan, halua kehittyä ja kehittää omaa työotettaan. Lisäksi riittävät matemaattiset valmiudet tulisi varmistaa, koska näin nuoremmassa polvessa tuntuu olevan vastaavasti heitä, joilla on esim. lääkelaskut aivan hukassa. Osaksi varmasti siksi, että alalle hakeutuu tai päätyy nykyään paljon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä.
Koulustani lähti hiljattain lähäriopintoihin todella vaikeasta keskittymishäiriöstä kärsivä nuori, jolla on erittäin suuria motivaatio-ongelmia. Uskoakseni hän on myös varsin masentunut.
Vanhemmat ovat kieltäneet keskittymishäiriön lääkehoidon eikä nuori ole saanut mitään apua. Tunnen toki tätä oppilasta kohtaan myötätuntoa mutta en silti missään tapauksessa haluaisi hänen hoitoonsa.
Minun on äärettömän vaikeaa kuvitella häntä työskentelemässä tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Hänellä ei esimerkiksi ole mitään oma-aloitteisuutta. Työelämässä hänestä luultavasti tulee ihminen, joka ei tee mitään, ellei joku ymmärrä käskeä. Tämä ei välttämättä ole edes laiskuutta vaan liittyy vaikeaan keskittymishäiriöön. Hän on useimmiten täysin omissa maailmoissaan. Olisi karmeaa olla vanha ja sairas ja hänen armoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajissa on paljon myös aikoinaan soveltuvuuskokeet suorittanutta vanhemman polven porukkaa, jotka eivät anna itsestään kovin ammattitaitoista tai edes asiallista kuvaa. Päsmäröintiä, haukkumista, ivaamista, ylipitkiä kahvitaukoja, potilaiden käskyttämistä ja kovakouraista kohtelua. Monella on olematon erilaisuuden sietokyky ja hämmästyttävän huono kyky itsereflektioon.
Jos alan opiskelija-ainesta halutaan jatkossa parantaa, niin soveltuvuustestit takaisin ja sellaisessa muodossa, että ne päästävät alalle muitakin, kuin näitä rätkättäviä riivinrautoja. "Sosiaalisuus" ei yksistään saa riittää sisäänpääsyyn, jos se käytännössä näkyy lähinnä paskanjauhamisena ja oman itsen jatkuvana esiintuomisena. Pitää olla myös tilannetajua, aitoa kiinnostusta ja arvostusta erilaisia ihmisiä kohtaan, halua kehittyä ja kehittää omaa työotettaan. Lisäksi riittävät matemaattiset valmiudet tulisi varmistaa, koska näin nuoremmassa polvessa tuntuu olevan vastaavasti heitä, joilla on esim. lääkelaskut aivan hukassa. Osaksi varmasti siksi, että alalle hakeutuu tai päätyy nykyään paljon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä.
Mitä ehdotat ratkaisuksi siihen, että alalla on jo nyt suuri työvoimapula, ja näin opiskelijamääriä pitää saada kasvatettua koko ajan? Jos nyt opiskelemaan pääsee kaikki "kynnelle kykenevät", jotka suunnilleen koulun oven auki saavat, eikä sekään riitä tuottamaan alalle riittävästi työntekijöitä. Soveltuvuustestit vähentäisivät opiskelijamääriä huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta voidaan vilpittömästi myös kysyä soveltuvatko ne vanhan liiton muijatkaan välttämättä hoitoalalla aivan optimaalisesti. Se, että hoitajina on erilaisia ihmisiä, ei ole välttämättä huono asia. Potilaissakin on eroa. Joku vanhus saattaa tykätä suupaltista savolaisesta, joka käy ronskisti kiinni ja nauraa rätkättää paskavaippaa vaihtaessaan, kun taas joku toinen vanhus kokee saman käytöksen ainoastaan loukkaavana. Kyllä ne 'soveltumattomatkin' voivat olla ihan hyviä hoitajia, vaikka tekisivät hommat eri asenteella kuin vanhemmat työhönsä kyynistyneet hoitajat.
Toki toiset tykkää siitä että jos hoitaja on se "suupaltti savolainen" mutta jos se suupaltti ei ymmärrä ollenkaan ettei se voi joka tilanteeseen mennä omana "rempseänä" itsenään niin ongelmia tulee kyllä. Ja sehän tässä nyt onkin kyseessä, kun niitä soveltuvuuskokeita ei enää ole, koulujen kontaktiopetusta vähennetään ja oppiminen menee työpaikalle jossa yritetään muutenkin pärjätä pienillä resursseilla niin käy helposti niin että esim. se aina ja kaikkialla nauraa kätkättävä, rempseä tyyppi livahtaa sinne työelämään ja sitten kärsii niin hoidettavat kuin kollegat.
(Yleensä muuten ne kyynistyneet vanhat kurpat tekee muuten melko samalla asenteella töitä kuin nuo "rempseät käkättäjät", potilas/hoidettava/autettava on vaan joku objekti jolle rivakasti ja rempseästi suoritetaan jotain toimenpiteitä. Että sinällään melko ontuva vertaus...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajissa on paljon myös aikoinaan soveltuvuuskokeet suorittanutta vanhemman polven porukkaa, jotka eivät anna itsestään kovin ammattitaitoista tai edes asiallista kuvaa. Päsmäröintiä, haukkumista, ivaamista, ylipitkiä kahvitaukoja, potilaiden käskyttämistä ja kovakouraista kohtelua. Monella on olematon erilaisuuden sietokyky ja hämmästyttävän huono kyky itsereflektioon.
Jos alan opiskelija-ainesta halutaan jatkossa parantaa, niin soveltuvuustestit takaisin ja sellaisessa muodossa, että ne päästävät alalle muitakin, kuin näitä rätkättäviä riivinrautoja. "Sosiaalisuus" ei yksistään saa riittää sisäänpääsyyn, jos se käytännössä näkyy lähinnä paskanjauhamisena ja oman itsen jatkuvana esiintuomisena. Pitää olla myös tilannetajua, aitoa kiinnostusta ja arvostusta erilaisia ihmisiä kohtaan, halua kehittyä ja kehittää omaa työotettaan. Lisäksi riittävät matemaattiset valmiudet tulisi varmistaa, koska näin nuoremmassa polvessa tuntuu olevan vastaavasti heitä, joilla on esim. lääkelaskut aivan hukassa. Osaksi varmasti siksi, että alalle hakeutuu tai päätyy nykyään paljon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä.
Mitä ehdotat ratkaisuksi siihen, että alalla on jo nyt suuri työvoimapula, ja näin opiskelijamääriä pitää saada kasvatettua koko ajan? Jos nyt opiskelemaan pääsee kaikki "kynnelle kykenevät", jotka suunnilleen koulun oven auki saavat, eikä sekään riitä tuottamaan alalle riittävästi työntekijöitä. Soveltuvuustestit vähentäisivät opiskelijamääriä huomattavasti.
Ei vastaus työvoimapulaan voi olla, että otetaan kuka tahansa hoitamaan ja vaarantamaan potilas turvallisuutta.
Kyllä vastausta pitää hakea työolojen ja palkkauksen parantamisella ja sitä kautta houkutella osaavia hoitajia alalle.
Tulee aika kalliiksi puida hoitovirheitä yms. jos ei yhtään karsita alalle tulijoita.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta voidaan vilpittömästi myös kysyä soveltuvatko ne vanhan liiton muijatkaan välttämättä hoitoalalla aivan optimaalisesti. Se, että hoitajina on erilaisia ihmisiä, ei ole välttämättä huono asia. Potilaissakin on eroa. Joku vanhus saattaa tykätä suupaltista savolaisesta, joka käy ronskisti kiinni ja nauraa rätkättää paskavaippaa vaihtaessaan, kun taas joku toinen vanhus kokee saman käytöksen ainoastaan loukkaavana. Kyllä ne 'soveltumattomatkin' voivat olla ihan hyviä hoitajia, vaikka tekisivät hommat eri asenteella kuin vanhemmat työhönsä kyynistyneet hoitajat.
No meiltä vanhan koulun muijilta vaadittiin 18 vuoden ikä ja joko hyvä lukiotodistus tai sitten muusta hyvät pisteet, että pääsi edes testeihin. Testit kesti 8 tuntia haastatteluineen ja ongelmanratkaisuineen ja silti 300 hakijasta pääsi vain 16 sisälle.
Koko hoitoala meni rempalleen tämän naurettavan lähihoitajakoulutuksen takia, kun 15 vuotiaat tuli kouluun kutosen keskiarvolla ajatuksella, että meen mummojen paskaa peseen, kun en muualle pääse. Ennen sairaanhoito-oppilaitokseen oli vaikea päästä ja sinne ei noin vain menty.
Vierailija kirjoitti:
Olen työskennellyt toistakymmentä vuotta lähihoitajana vanhuspuolella ja nähnyt monenlaista tallaajaa. En ole itsekään tämän maailman viisaimmasta päästä, mutta harvapa meistä on. Lähihoitajien älykkyyden arvosteleminen on niin surullista kuunneltavaa, koska ihmisen arvo on niin paljon muutakin.
Miksi älykkyydestä on tullut ihmisarvon mittari? Miksei voida hyväksyä sitä, että keskimääräinen lähäri on keskitasoa tyhmempi, mutta hänen ihmisarvonsa ei riipu siitä
Aloitin syksyllä 2015 pätevänä sairaanhoitajan sijaisena kirurgisella vuodeosastolla keskussairaalassa X. Sijaisuuteni kesti 4kk, eikä sitä jatkettu, kun kuulemma ei ollut tarvetta sairaanhoitajalle keväällä, ja esimieheni sanoi, etteivät he tarvitse yhtään kesäsijaista tulevalle kesälle. Työni siis hoidin moitteetta ja hyvin ja,sain työtodistukseen hyvät arvioinnit. Kuitenkin myöhemmin loppukeväällä kuulin, että esimieheni oli palkannut kesäsijaisiksi kaksi sairaanhoitajaOPISKELIJAA. Eli hän mieluumin valitsi töihin epäpäteviä ja kokemattomia tyttöjä, kuin minut, jokla on kokemusta ja pätevyys ja joka oli valmiiksi perehdytetty työhön.
Ei taida olla varaa valita... Otettava ne jotka saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajissa on paljon myös aikoinaan soveltuvuuskokeet suorittanutta vanhemman polven porukkaa, jotka eivät anna itsestään kovin ammattitaitoista tai edes asiallista kuvaa. Päsmäröintiä, haukkumista, ivaamista, ylipitkiä kahvitaukoja, potilaiden käskyttämistä ja kovakouraista kohtelua. Monella on olematon erilaisuuden sietokyky ja hämmästyttävän huono kyky itsereflektioon.
Jos alan opiskelija-ainesta halutaan jatkossa parantaa, niin soveltuvuustestit takaisin ja sellaisessa muodossa, että ne päästävät alalle muitakin, kuin näitä rätkättäviä riivinrautoja. "Sosiaalisuus" ei yksistään saa riittää sisäänpääsyyn, jos se käytännössä näkyy lähinnä paskanjauhamisena ja oman itsen jatkuvana esiintuomisena. Pitää olla myös tilannetajua, aitoa kiinnostusta ja arvostusta erilaisia ihmisiä kohtaan, halua kehittyä ja kehittää omaa työotettaan. Lisäksi riittävät matemaattiset valmiudet tulisi varmistaa, koska näin nuoremmassa polvessa tuntuu olevan vastaavasti heitä, joilla on esim. lääkelaskut aivan hukassa. Osaksi varmasti siksi, että alalle hakeutuu tai päätyy nykyään paljon erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiviä.
Mitä ehdotat ratkaisuksi siihen, että alalla on jo nyt suuri työvoimapula, ja näin opiskelijamääriä pitää saada kasvatettua koko ajan? Jos nyt opiskelemaan pääsee kaikki "kynnelle kykenevät", jotka suunnilleen koulun oven auki saavat, eikä sekään riitä tuottamaan alalle riittävästi työntekijöitä. Soveltuvuustestit vähentäisivät opiskelijamääriä huomattavasti.
Alalla on monin paikoin suuri työvoimapula siksi että ne ns. hyvät hoitajat uupuu työnantajapuolelta tulevien kohtuuttomien säästö- ja tehostusvaatimusten sekä alalle sopimattomien työkavereiden kanssa ja vaihtavat alaa. Tuota ongelmaa ei ole ratkaistu sillä että on poistettu soveltuvuuskokeet ja pusketaan lähihoitahakouluun kaikki pitkäaikaistyöttömät ja muille(kin) aloille sopeutumattomat. Kuten näkyy, se hoitajien pako alalta jatkuu aina vaan.
Sitten kun tarjontaa hoitajista ei ole, palkataan myös nämä juuri ja juuri koulunsa läpi rämpineet jonnekin kotihoitoon itsenäiseen työhön. Tulee lääkevirheitä kun jotain lääkelaskutenttiä on uusimalla uusittu kun ei tajuta edes perusasioita. Päihdeongelmaisten mukaan lähtee rahaa ja lääkkeitä ja kun monessa paikassa tulee tällaisista vaan kaikessa hiljaisuudessa kenkää, lähtee "vahinko" kiertämään ja seuraavaan työpaikkaan. Olen itse ollut kahdesti tilanteessa että työpaikalla (erit) on lähdetty selvittämään poikkeavaa lääkehävikkiä ja se tilanne on koko työyhteisölle ihan kauhea kun kaikkia epäillään.
Mä olen itse lähihoitaja ja arvostan itseäni, tätä työtä ja suurinta osaa työkavereistani. Mutta tätä nykylähärikoulutuksen tilannetta en todellakaan voi sanoa arvostavani kun esim. olen siitä opiskelijoilta kuullut. Sisään pääsee kuka vaan ja osan koulutuksista (huom! En toki väitä että kaikkia!) pääset läpi sillä kun suurinpiirtein ilmestyt harjoitteluun sovittuina aikoina etkä ole ihan koko aikaa naama nurinpäin. Tehtävät on ryhmätehtäviä tai yläkoulutasoisia monivalintatehtäviä ja tenttejä. Kiva saada tälläinen vastavalmistunut työkaveriksi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle hoitoalalla pitäisi tehdä älykkyystesti. Siitä pitäisi saada vähintään 100.
Koska testi vie resursseja paljon, voisi ensin teettää soveltuvuushaastattelun ja sen jälkeen pienimuotoisen matematiikan ja suomenkielen testin.
Lopuille edelliset läpäisseille tehtäisiin sellainen kunnollinen monituntinen äo-testi. Alle sadan ei huolittaisi.
Teinin kaverilla on laaja-alainen oppimishäiriö. Ei pystynyt suorittamaan peruskoulua 9 luokan oppimäärillä, vaan jotain kuudennen luokan oppimääriä suoritti erityisopettajan kanssa. Hänestä on tulossa lähihoitaja. Tänä syksynä aloitti. (On joku erilainen koulutus. Ei päässyt tavanomaisen haun kautta.)
Keskuspuiston ammattiopisto pk-seudulla pystyy opiskelemaan lähäriksi joka on erityis amis
Vierailija kirjoitti:
Koulustani lähti hiljattain lähäriopintoihin todella vaikeasta keskittymishäiriöstä kärsivä nuori, jolla on erittäin suuria motivaatio-ongelmia. Uskoakseni hän on myös varsin masentunut.
Vanhemmat ovat kieltäneet keskittymishäiriön lääkehoidon eikä nuori ole saanut mitään apua. Tunnen toki tätä oppilasta kohtaan myötätuntoa mutta en silti missään tapauksessa haluaisi hänen hoitoonsa.
Minun on äärettömän vaikeaa kuvitella häntä työskentelemässä tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Hänellä ei esimerkiksi ole mitään oma-aloitteisuutta. Työelämässä hänestä luultavasti tulee ihminen, joka ei tee mitään, ellei joku ymmärrä käskeä. Tämä ei välttämättä ole edes laiskuutta vaan liittyy vaikeaan keskittymishäiriöön. Hän on useimmiten täysin omissa maailmoissaan. Olisi karmeaa olla vanha ja sairas ja hänen armoillaan.
Pakko kommentoida tähän,sillä olen hoitaja jolla on lievä-keskivaikea tarkkaavaisuushäiriö. En voi käyttää lääkitystä sivuoireiden vuoksi. Tarvitsen työn,jossa pääsen liikkumaan ja tekemään jotta tarkkaavaisuustaso pysyy yllä. Pahin olisi työ konttorirottana,jolloin joutuisin istumaan koko päivän paikoillaan ja näpyttämään konetta. Olen hyvä työssäni, eikä ole vaikeuksia keskittyä kunhan työ ei ole liian hidastempoista TAI äärimmäisen nopeaa ja kovaa paineensietokykyä vaativaa jossa tulee jatkuvasti keskeytyksiä ja häiriötekijöitä. Onneksi työpaikalla ja suuntautumisella voi vaikuttaa tähän.
Minulla on tunneälyä,tilannetajua ja pidän ihmisläheisestä työstä,lääketiede ja hoitotyö ovat aina kiinnostaneet. Suhtaudun työhöni intohimolla ja koen olevani täysin omalla alallani, vaikka paperilla olisin varmaan mielestäsi täysin soveltumaton hoitoalalle.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on se, että suuri osa lähäreistä on ihan tavallisia perusfiksuja alasta tykkääviä ihmisiä. Mutta toisin kuin oikeastaan millekään muulle alalle, niin lähäriksi hakeutuu (ja ohjataan) noiden tavallisten tyyppien lisäksi hyvin ongelmaista porukkaa. On vaikka mitä mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, pahaa empatiapuutetta, kiinnostumattomuutta alasta, laiskuutta, ilkeyttä jne. Ja nämä "mädät" tapaukset sitten pilaavat koko ajan maineen ja noiden tavallistenkin perusfiksujen lähärien maineen.
Tämä. Tässä on nyt käynyt niin, että tuon ongelmaisen porukan takia lähihoitajan ammatti on saanut ikävän sävyn. Se on todella harmi, koska alalla on oikeasti paljon napakkaa kunnon väkeä. Toiseksi on vähän tylsää, että kaikki olettavat lähihoitajien työskentelevän pelkästään kotihoidossa tai vanhustenhoidossa. Työkenttä on kuitenkin laaja ja esimerkiksi itsekin olen työskennellyt 17 vuotta akuuttipsykiatriassa mielenterveyshoitajan vakinaisessa vakanssissa. En ole varma osaisinko edes vaihtaa vaippaa nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulustani lähti hiljattain lähäriopintoihin todella vaikeasta keskittymishäiriöstä kärsivä nuori, jolla on erittäin suuria motivaatio-ongelmia. Uskoakseni hän on myös varsin masentunut.
Vanhemmat ovat kieltäneet keskittymishäiriön lääkehoidon eikä nuori ole saanut mitään apua. Tunnen toki tätä oppilasta kohtaan myötätuntoa mutta en silti missään tapauksessa haluaisi hänen hoitoonsa.
Minun on äärettömän vaikeaa kuvitella häntä työskentelemässä tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Hänellä ei esimerkiksi ole mitään oma-aloitteisuutta. Työelämässä hänestä luultavasti tulee ihminen, joka ei tee mitään, ellei joku ymmärrä käskeä. Tämä ei välttämättä ole edes laiskuutta vaan liittyy vaikeaan keskittymishäiriöön. Hän on useimmiten täysin omissa maailmoissaan. Olisi karmeaa olla vanha ja sairas ja hänen armoillaan.
Pakko kommentoida tähän,sillä olen hoitaja jolla on lievä-keskivaikea tarkkaavaisuushäiriö. En voi käyttää lääkitystä sivuoireiden vuoksi. Tarvitsen työn,jossa pääsen liikkumaan ja tekemään jotta tarkkaavaisuustaso pysyy yllä. Pahin olisi työ konttorirottana,jolloin joutuisin istumaan koko päivän paikoillaan ja näpyttämään konetta. Olen hyvä työssäni, eikä ole vaikeuksia keskittyä kunhan työ ei ole liian hidastempoista TAI äärimmäisen nopeaa ja kovaa paineensietokykyä vaativaa jossa tulee jatkuvasti keskeytyksiä ja häiriötekijöitä. Onneksi työpaikalla ja suuntautumisella voi vaikuttaa tähän.
Minulla on tunneälyä,tilannetajua ja pidän ihmisläheisestä työstä,lääketiede ja hoitotyö ovat aina kiinnostaneet. Suhtaudun työhöni intohimolla ja koen olevani täysin omalla alallani, vaikka paperilla olisin varmaan mielestäsi täysin soveltumaton hoitoalalle.
Olen kyllä opettajana aivan täysin tietoinen siitä, että keskittymishäiriöiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Kuvailin tässä tasan yhtä tiettyä oppilasta, jonka tiedän päässeen lähärikoulutukseen. Tämä ihminen on alalle sopimaton eikä sillä ole mitään tekemistä sinun kanssasi. Sinä ehkä läpäisisit soveltuvuustestin. Kyseinen oppilaani ei varmasti. Miksi ihmeessä kuvittelet minun kirjoittavan sinusta?
Miksi esimerkiksi TE-toimiston tapaa toimia koskaan tutkita? Sillä sehän on faktaa, että he voimakkaasti ohjaavat (lue: pakottavat) työttömiä opiskelemaan lähihoitajiksi, vaikka soveltuvuudesta ei olisi tietoakaan. Jos et mene, saat karenssin. Tiedän tällaisia tapauksia kyllä ja ne ovat päättyneet katastrofiin. Logiikka mene kutakuinkin niin, että hoitoala = töitä = sinne vaan = tilastot kauniimmiksi.
Mutta kun kyse on kuitenkin työstä, jossa ollaan tekemisissä ihmisten, eikä minkään moppien kanssa. Elävien, tuntevien olentojen. Jos hoitaja on itse kykenemätön selviytymään tehtävistään, mikä antaa oikeuden alistaa joku sairas ihminen hänenkaltaisensa armoille? Esimerkiksi TE-toimistolla on valtiovallan siunaus toimilleen, eli tästä voi päätellä miten valtiovalta arvostaa hoitoalaa. Koko homma on täyttä paskaa.
Mikä sitten lääkkeeksi=? Ok, soveltuvuuskokeilla saataneen pois kaikkein surkeimmat tapaukset, mutta ne eivät yksin riitä. Mielestäni karsinta pitäisi olla kovaa, eli mieleterveys- ja päihdetaustaiset pitäisi karsia armotta pois, vaikka ongelma ei sillä hetkellä olisikaan akuutti. Riskit ovat kuitenkin liian suuret ja kuormittavat ala nostaa niitä esiin. Toiseksi ikäraja pitäisi nostaan 17-vuoteen kuten ennenkin. Kolmanneksi harjoitteluja tulisi lisätä ja ennen kaikkea niiden vaikuttavuutta lisätä. Jos harjoittelusta ei selviä, pitäisi opiskelu asettaa ehdolliseksi tai erottaa koulusta. Kovaa? Kyllä, mutta säästäisi monia ongelmia.
Tälle porukalle, joka ei työllisty minnekään, on ongelmaista mutta ei ole eläkekelpoista, pitäisi järjestää joku oma tukimuoto. Se, että heitä tungetaan lähihoitajan koulutukseen, on eettisesti kestämätöntä. En ymmärrä miten tuo peli voi jatkua vuodesta toiseen, vaikka kentältä on asiasta varoiteltu jo vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Pätevimmät hoitajat joutuvat kannattelemaan heikompia hoitajia, ottamaan vastuun kaikesta, että katastrofeilta vältyttäisiin. Tiedän tapauksia, joissa onnettoman hoitajan tekemä vaarallinen lääkemoka on pelastettu vain, koska skarpimpi hoitaja on vahtinut taustalla. Ja silti heille maksetaan sama palkka, pidetään saman korin omenina. Ei näin.
Valittaisin tästä jonnekin, jos tietäisin minne.
Äo-testi ei ole monituntinen eikä kuviopäättelytesti muutenkaan anna mitään viitettä lähärinä pärjäämisestä muuten kuin häntien osalta. Jos tuota halutaan pakosti käyttää, pitäisi tuloksen mieluummin osua 80 ja 120 välille