Entä jos ei vaan koskaan pääse yli?
En usko ikinä enää rakastuvani kehenkään. Kukaan ei voi ikinä vastata häntä. Roikun yhä edelleen toivossa ja odotan ihmettä tapahtuvaksi. Aika ei ole parantanut enkä tiedä mitä teen. Olenko vain loppuelämäni sitten yksin?
Kommentit (16)
Kyllä yksin on parempi kuin jonkun laastarin tai muuten ei kiinnostavan kanssa. Mulle on käynyt aina niin, että kun ajattelen etten vuoteen katsokaan miehiin päin, niin juuri silloin tapaan sen oikean. Vuosi kesti tosin toipua edellisestä oikeasta, mutta nykyinen oikea helpotti toipumista kummasti.
Opettele hyväksymään. Tee elämästäsi onnellista ilman toista ihmistä. Sitten jos sellainen vielä tulee, se on vain plussaa, mutta tiedät ettei onnesi ole kenenkään varassa.
Oletko mies vai nainen? Kuinka kauan erosta on aikaa?
Parempi kai tuokin on, kuin olla 100% hyljeksinnän aiheuttaman katkeruuden pilaama eikä sen takia enää pysty tuntemaan mitään. Sentään koit sen molemminpuolisen rakkauden joskus, olisit tyytyväinen.
Noin minäkin ajattelin 15-vuotiaana. Olen ollut tauolla mimmin kanssa jo yli 30 vuotta. Milloinkahan elämäni rakkaus ottaa yhteyttä ja kertoo ratkaisunsa? Tosin olen ollut jo yli 20 vuotta naimisissa, enkä tiedä, mitä vaimo olisi asiasta mieltä...
Kuinka kauan erosta on? Mulya meni kokonainen vuosi päästä yli. Sitten ihastuin uuteen mieheen.
Nyt kun on kulunut tuosta erosta jo muutama vuosi muistelen kauhulla eksää ( ja silloin ajattelin, et kuolen ilman sitä) eihän siinä ollut mitään erikoista! Ihan perusjamppa. Jopa vähän ärsyttävä.
Mulla kesti 6 vuotta päästä exästä yli. Luulin, että en ikinä rakasta. Näin 8 vuoden jälkeen Erosta alkanut tuntumaan, että ehkä sittenkin.
Terapeuttihullu draamailee vaan. Ap, Sä olet rakastunut omaan kuvitelmaasi kohteestasi.Se ei ole todellisuutta. Todellisuutta on se että sun pitäis kasvaa myös henkisesti aikuiseksi pikkuhiljaa ja lakata hakemasta huomiota koko ajan jollain tekosyyllä.En jaksa näitä sun jokaviikkoisia huomionkerjäystopiceja enää.
Joku tosi dramaattinen romantikko voi ihan hyvin rakastua johonkin, joka edelleen rakastaa eksäänsä. Voisitte sitten dramatisoida yksipuolisia rakkauksianne kilpaa onnellisena elämänne loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
En usko ikinä enää rakastuvani kehenkään. Kukaan ei voi ikinä vastata häntä. Roikun yhä edelleen toivossa ja odotan ihmettä tapahtuvaksi. Aika ei ole parantanut enkä tiedä mitä teen. Olenko vain loppuelämäni sitten yksin?
Aika parantaa. Mut ei vaan viikoissa tai ehkä kuukausissakaan. Vuosissa takuulla.
Usko mua. Oon ollut sinä. Halusin kuolla, tuntui niin tyhjältä ja pahalta. Sit yhtäkkiä tulee hyviä hetkiä ja niitä tulee lisää ja lisää.
Tää vahvistaa sua. Mene läpi siitä vaan. Sua odottaa toinen rakkaus vielä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko mies vai nainen? Kuinka kauan erosta on aikaa?
Nainen. Mitään eroa ei ole tapahtunut. Olen vuosia jumittanut yksipuolisessa rakkaudessa.
Jos ei pääse yli niin pitää mennä ali
Aika auttaa. Ja muiden ihmisten tapailu. Enkä tarkoita mitään laastarisuhteita tai seksiä vaan sitä että menet ulos ja katselet ympärillesi ja huomaat että maailmassa on paljon hyviä ja ihania ihmisiä. Itselläni erosta ylitsepääsemistä vaikeutti kun pidimme yhteyttä viesteillä ja välillä näimme. Kun sitten päätin että en enää pidä yhteyttä niin sitten toipuminen alkoi. Ja kyllä, sinäkin tulet pääsemään yli erostasi etkä ole loppuelämääsi surullinen tai katkera. Nyt vaan teet mukavia asioita ja keskityt itseesi. Pahin mitä voit itsellesi tehdä on pitää yllä mielikuvia yhteenpaluusta tms. Te erositte ja sille oli varmasti hyvä syy. Vaikka se kliseiseltä kuulostaakin niin löydät kyllä vielä parempaa jos vain annat itsellesi luvan mennä eteenpäin.
Mieti mikä voisi olla vielä huonommin ja suhteuta asia siihen. Noin minä ajattelen kun kohtaan vaikeita asioita. Se auttaa.
Mikä siinä suhteessa meni vikaan? Yritä ktsoa asiaa eri näkökulmasta.. ehkäpä et ikävöi itse henkilöä vaan sitä tunnetta jonka sait? Sen tunteen oot kuitenkin luonut itse. Joten luultavasti voit tuntea niin toistakin kohtaan tai vielä paremmin.
Oletko? Mitäs mieltä olet itse?