Lue keskustelun säännöt.
Estonian uppoamisesta 24 vuotta. Missä olit, kun kuulit onnettomuudesta?
28.09.2018 |
Mä heräsin joskus kuuden jälkeen, kun äiti soitti, että joku laiva on uponnut Itämerellä. Mä en uskonut, että tilanne olisi kovin vakava, sanoin äidille, että kyseessä on varmaan joku pikku purkki, jos se kerta on ihan _uponnut_. Elin nimittäin siinä uskossa, että Itämeri on niin matala ja ruotsinlaivat niin isoja, että vaikka laiva uppoaisi, ylemmät kannet jäisi merenpinnan yläpuolelle. Mä olin 21-vuotias. Lapsenuskokin kuoli sinä aamuna.
Kommentit (92)
Olin silloin 9-vuotias. Paljoa en muista. Mutta sen muistan, että vanhempani lähtivät sinä aamuna risteilylle. Siis aivan kauhuissaan. Mutta eivät peruneet matkaa.
Muuta mikä jäi mieleen, on ne seppeleet, jotka laskettiin mereen. Siis, kun se näytettiin televisiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin teini ja olin maannut melkein koko yön unettomana olkkarin lattialla (menin usein muualle etsimään jotain muuta nukkumapaikkaa jos en saanut unta) ja heräsin sitten noihin uutisiin, hyvin jäi mieleen tuossa kelmeässä tilassa... Jotenkin tuntui että olin valvonut Estonian takia, vaikka ei se varmaankaan niin ollut ollut.
Estonia-tapaukseen saakka sukumme teki 1-2 kertaa vuodessa Ruotsin-risteilyn isolla porukalla. Meille lapsille oli huiman jännää ostaa karkkia ja käydä kannella katsomassa peräaaltoja. Kun onnettomuus tapahtui, lopetimme. En muista yhtään miten reagoin tapaukseen koska tuolloin päällä oli niin ankara koulukiusaaminen että elin ihan sumussa muutenkin. Jälkikäteen on ollut aika mielenkiintoista tajuta kuinka karmea onnettomuus oli.
Lukiossa olin. Äiti alkoi itkeä ja kertoi uutisen...
May day may day silja europa kuluko? May day silja europa kyllä kuuluuko miten voin palvella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 13v ja ennen kouluun lähtöä kai kuulin tapauksesta. Sitä en muista, että käsiteltiinkö sitä koulussa mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Sen jälkeen sanat keulaportti ja visiiri ovat aina tuoneet Estonian mieleen. Ja oikeastaan myös nimi Estonia tuo ensin mieleen laivan, vasta sitten valtion.
T. 14
Minkälaiunen tunne sulle jäi sitten valtiostasi näin jälkikäteen? Lämmin ja luotettava? Maailman paras ja demokraattisin maa? Sellanen maa joka ei koskaan voisi salailla mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en muista. Sen muistan kun lentokoneet lensi wtc pilvenpiirtäjiä päin niin olin pihalla kavereiden kanssa pelaamassa futista.
Vierailija kirjoitti:
Sitä en muista. Sen muistan kun lentokoneet lensi wtc pilvenpiirtäjiä päin niin olin pihalla kavereiden kanssa pelaamassa futista.
Ja silloin kun oli doping tapaukset jossa suomalaisia kärähti silloin olin lähdössä pelaamaan jääkiekkoa kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imbesilli vainen kirjoitti:
Olin 13v ja ennen kouluun lähtöä kai kuulin tapauksesta. Sitä en muista, että käsiteltiinkö sitä koulussa mitenkään.
Niin ja pikkuveljeni syntyi samaan aikaan kun se Estonia upposi. Oli aika jännä herätys aamulla, kun minua ja nuorempia sisaruksia vahtimassa ollut kummitäti tuli herättämään minut ja kertoi, että "Sinä sait pikkuveljen, mutta sellainen laiva kun Estonia upposi ja tuhansia ihmisiä kuoli".
Kotona heräilin aamuun, oli tapana panna radio päälle. Sieltä kuulin, Herätin tyttäreni ja avattiin telkkari, katseltiin siellä kelluvia lauttoja ja vähitellen katastrofin kaameus avautui. Sen jälkimainingit kestivät pitkään. Seuraavana syksynä tyttäreni muutti Tallinnaan ja muistan, kun jonkun viikonloppuloman jälkeen lähti takaisin Tallinnaan kovassa myrskyssä. Seisoin Lauttasaaren eteläkärjessä ja pelkäsin aivan helvetisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulussa kuulin siitä ensin kavereilta joiden kotona katsottiin aamu-tv:tä. Loppupäivä olikin sitten jotenkin kieroutuneella tavalla rennompi, kun joka välissä tunnit keskeytyi kun opettajat seurasivat uutisointia aiheesta.
Muistan sen kuin eilisen päivän. Olimme mieheni kanssa yökylässä erään ystävämme luona. Aamulla oli ruotsinkieliset uutiset tv:ssä ja luulin, että onnettomuus on sattunut Ruotsin puolella. Päivän mittaan selvisi koko onnettomuuden kauheus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin yliopistossa silloin ja aamulla oli ruotsin tunti. Koko tunti vaan istuttiin hiljaa ja tuijotettiin luokassa ollutta televisiota. Opettaja ei edes ehdottanut että josko vaikka opiskeltaisiin...
Vierailija kirjoitti:
Mä heräsin joskus kuuden jälkeen, kun äiti soitti, että joku laiva on uponnut Itämerellä. Mä en uskonut, että tilanne olisi kovin vakava, sanoin äidille, että kyseessä on varmaan joku pikku purkki, jos se kerta on ihan _uponnut_. Elin nimittäin siinä uskossa, että Itämeri on niin matala ja ruotsinlaivat niin isoja, että vaikka laiva uppoaisi, ylemmät kannet jäisi merenpinnan yläpuolelle. Mä olin 21-vuotias. Lapsenuskokin kuoli sinä aamuna.
Heräsin, avasin telkkarin tekstitv-sivut ja siinä oli uutinen.
Samoin kävi Dianan kuoleman kanssa.
Tapani on heti herättyäni avata tv ja käydä läpi työn aikana tulleet uutiset
Olin 8-vuotias. Äiti tuli herättämään ja itkuisen kertoi tapahtuneesta. Äiti lähti töihin ja heitti minut ja veljeni kouluun. Koulussa opettaja kertoi asiasta lisää.
En muista kovin paljoa tuon lisäksi, mutta muistan, että oli tuulinen ja sateinen päivä.
Vähän vanhempana luin sitten aiheesta enemmän.
Synnyin tästä tapahtumasta n. 2v. Myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Imbesilli vainen kirjoitti:
Olin 13v ja ennen kouluun lähtöä kai kuulin tapauksesta. Sitä en muista, että käsiteltiinkö sitä koulussa mitenkään.
Niin ja pikkuveljeni syntyi samaan aikaan kun se Estonia upposi. Oli aika jännä herätys aamulla, kun minua ja nuorempia sisaruksia vahtimassa ollut kummitäti tuli herättämään minut ja kertoi, että "Sinä sait pikkuveljen, mutta sellainen laiva kun Estonia upposi ja tuhansia ihmisiä kuoli".
Jee! Montakohan suomalaista on syntynyt tuona samana päivänä? En ole tavannut ketään toista. Pari tuttuani ovat syntyneet 27.9.1994.
T. Synt. 28.9.1994
Olin jossain puolivuotiaana vauvana.
Sen jälkeen sanat keulaportti ja visiiri ovat aina tuoneet Estonian mieleen. Ja oikeastaan myös nimi Estonia tuo ensin mieleen laivan, vasta sitten valtion.
T. 14