Kateellinen?

Tuntuu siltä, että siskoni antaa tahallaan lapseni satuttaa itseään. Kenen muun kanssa tahansa lapsi on ollut hetken, niin ei ole tullut kolhuja. Tein keittiössä hommia, kun olohuoneessa lapsi putosi kiipeämisen jälkeen. Sisko vaikutti vain tyytyväiseltä, kun lapsi itki. Olin sanonut hänelle, että katsoisi lapsen perään, kun lapsi on juuri lähtenyt kävelemään ja kiipeilemään. Harmitti laittaa ruokaa, kun ei voinut tuon vertaa luottaa siskoon!

Sisko on lapseton. Hänellä on koiria, mutta hän ei koe tarvetta tulla äidiksi. Kuitenkin hänen suhtauminen lapsiin on jopa vihamielistä ja hän on kokenut oman lapsuutensa eri tavalla negatiivisena, kuin minä.

Hän syyttää vanhempiamme siitä, että hänen lapsuus oli onneton. Minun mielestäni taas jokainen tekee virheitä ja meillä oli monella tavalla hyvät, vaikka ei täydelliset vanhemmat. Olen hoitanut hänen lemmikkejä aina kun hän on pyytänyt ja hän puhuukin niille kuin ne olisivat lapsia. Miten voi vihata lapsia noin paljon vai onko hän kateellinen?

En tiedä, että miten tästä eteenpäin. Minulle tulee jo tarve suojella lapsiani häneltä. Alun tapaus oli vain esimerkki. Siskon tuntuu tekevän pahaa edes katsoa lapsiani päin tai suhtautua heihin ihmisinä.