”Valitsin miehen, en lapsia”

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Voin muuten kertoa, että se mies valitsee todellisuudessa hyvän ja säännöllisen seksin ja yrittää selviytyä lapsiviikonloput jotenkin. Ei se sen ihmeempää ole kuin jos hän olidi yh isä ja hoitaisi lapset yksin ja olisi lisäksi puutteessa. Nyt hän hoitaa lapset yksin ja on muuten seksuaalisesti tyydytetty, ehkä jopa ensimmäisen kerran elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en valinnut mieheni lapsia vaan pelkän miehen. En ole hänen lastensa kanssa missään tekemisissä, vietän aikaa poissa kotoa, kun he ovat meillä. Miehen kuuluu hoitaa itse omat lapsensa.

Ikävä juttu, jos joku ottaa eron liian heppoisin perustein, eikä huomioi yhtään sitä, että miehen uusi vaimo luultavasti ei pidä hänen lapsistaan. Minunkin mieheni ex jätti hänet toisen miehen takia. Ilen sitä mieltä, että ydinperhettä ei pitäisi hajottaa ilman painavaa syytä. Uusperheissä toisen lapset ovat vieraita. Joskus uusi vaimo pitää heistä, useimmiten ei, aika tuuripeliä.

sinullehan tuo on ikävää, jos joudut lähtemään evakkoon omasta kodistasi. En kyllä itse tuollaista elämää jaksaisi. Miksi tekin asutte yhdessä?

Johan kerroin, toimivan fyysisen läheisyyden takia ja tykkään nukkua mieheni vieressä.

Tämä on kyllä huvittava keskustelu. Että te ihan oikeasti yritätte nyt uskotella että olisi jotenkin hienoa tuollainen elämä, että joutuu määräajoin poistumaan omasta kotoaan kun miehen muu elämä jyrää teidät. Ihan paskaahan tuo on. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en valinnut mieheni lapsia vaan pelkän miehen. En ole hänen lastensa kanssa missään tekemisissä, vietän aikaa poissa kotoa, kun he ovat meillä. Miehen kuuluu hoitaa itse omat lapsensa.

Ikävä juttu, jos joku ottaa eron liian heppoisin perustein, eikä huomioi yhtään sitä, että miehen uusi vaimo luultavasti ei pidä hänen lapsistaan. Minunkin mieheni ex jätti hänet toisen miehen takia. Ilen sitä mieltä, että ydinperhettä ei pitäisi hajottaa ilman painavaa syytä. Uusperheissä toisen lapset ovat vieraita. Joskus uusi vaimo pitää heistä, useimmiten ei, aika tuuripeliä.

sinullehan tuo on ikävää, jos joudut lähtemään evakkoon omasta kodistasi. En kyllä itse tuollaista elämää jaksaisi. Miksi tekin asutte yhdessä?

Johan kerroin, toimivan fyysisen läheisyyden takia ja tykkään nukkua mieheni vieressä.

Ei se toimiva seksielämä nyt niin suuri ihme ole, että sen takia kannattaa muuten elää kuin hiiri.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en valinnut mieheni lapsia vaan pelkän miehen. En ole hänen lastensa kanssa missään tekemisissä, vietän aikaa poissa kotoa, kun he ovat meillä. Miehen kuuluu hoitaa itse omat lapsensa.

Ikävä juttu, jos joku ottaa eron liian heppoisin perustein, eikä huomioi yhtään sitä, että miehen uusi vaimo luultavasti ei pidä hänen lapsistaan. Minunkin mieheni ex jätti hänet toisen miehen takia. Ilen sitä mieltä, että ydinperhettä ei pitäisi hajottaa ilman painavaa syytä. Uusperheissä toisen lapset ovat vieraita. Joskus uusi vaimo pitää heistä, useimmiten ei, aika tuuripeliä.

Siis mitä ihmettä? Eroa miettiessä pitäisi miettiä pitääkö joku teoreettinen ihminen jota ei ole vielä tavannut lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Tämä on kyllä huvittava keskustelu. Että te ihan oikeasti yritätte nyt uskotella että olisi jotenkin hienoa tuollainen elämä, että joutuu määräajoin poistumaan omasta kotoaan kun miehen muu elämä jyrää teidät. Ihan paskaahan tuo on. :D

Eihän hän joudu poistumaan kotoaan. Hän valitsee, että käy juuri sillä viikolla sukuloimassa.

Minäkään en ole paikalla, kun miehen lapset ovat meillä. Buukkaan siksi viikonlopuksi kaveritapaamiset, käyn iäkkäiden vanhempieni luona, käyn harrastamassa, makaan makkarissa lukemassa tms.

(Makuuhuoneeni ei ole pakopaikka, vaan muutenkin, jos olen yksinkin kotona tai teen etäpäivää, niin makaan samaisessa sängyssä.)

Meillä tosin lapset ovat vain 3-4 pv kuussa, ja tämä aika menee nopeasti, kun touhuun omiani. Introverttina myös tarvitsen paljon omaa aikaa, ja sekin sopii, että makaisin sängyssä koko viikonlopun.

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Suurimmalle osalle miehistä lapset ovat sijalla kolme tai neljä. Sitä ennen tulee niin työt, harrastukset kuin uudet puolisot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähän takia nuo on muuttanu yhteen? Varmaan jostain säästösyistä, koska selkeästihän noille olisi parempi kun kummallakin olisi oma asunto.

Minä muutin yhteen ja menin naimisiin mieheni kanssa, koska meillä on valtavasti kemiaa ja loistavaa seksiä. Ikävä kyllä inhoan hänen lapsiaan ja välttelen siksi kaikkea kontaktia heihin. Taloudellisilla asioilla ei ole merkitystä lainkaan, tässä iässä yli 40 v kumpikin tulee jo hyvin toimeen omillaankin.

Tässä tiivistyy tämän aikakauden itsekkyys ja se että ihmisiltä on kadoksissa vastuullinen aikuisuus. Ei ihme että lapset voi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Voin muuten kertoa, että se mies valitsee todellisuudessa hyvän ja säännöllisen seksin ja yrittää selviytyä lapsiviikonloput jotenkin. Ei se sen ihmeempää ole kuin jos hän olidi yh isä ja hoitaisi lapset yksin ja olisi lisäksi puutteessa. Nyt hän hoitaa lapset yksin ja on muuten seksuaalisesti tyydytetty, ehkä jopa ensimmäisen kerran elämässään.

Voin muuten kertoa, että kaikki miehet eivät todellakaan valitse noin.

Tuo artikkeli oli kirjoitettu todella provosoivaan tyyliin. Blogissa avautuu aivan toisenlainen, lämminhenkinen kuva tästä naisesta.

Itsekin elän uusperheessä ja avoin keskustelu on meille tärkeää. Niinpä minä tiedän oikein hyvin, että minä olen miehelleni ykkönen eikä hänen lapsensa. Äiti on varsin vapaa kasvattaja, joten lasten käytös on mitä on. Mies kyllä rakastaa heitä, mutta kokee raskaana päivät heidän kanssaan.

Minä tarjoan hänelle kumppanuutta, hellyyttä, seksiä, ystävyyttä. Kaikenlaista hyvää oloa. En vaadi yhteistä lasta enkä materiaa (mitä lapset mankuu). Vain keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta. Tietenkin hän mieluummin viettää aikansa näin.

Vierailija kirjoitti:

Tuo artikkeli oli kirjoitettu todella provosoivaan tyyliin. Blogissa avautuu aivan toisenlainen, lämminhenkinen kuva tästä naisesta.

Itsekin elän uusperheessä ja avoin keskustelu on meille tärkeää. Niinpä minä tiedän oikein hyvin, että minä olen miehelleni ykkönen eikä hänen lapsensa. Äiti on varsin vapaa kasvattaja, joten lasten käytös on mitä on. Mies kyllä rakastaa heitä, mutta kokee raskaana päivät heidän kanssaan.

Minä tarjoan hänelle kumppanuutta, hellyyttä, seksiä, ystävyyttä. Kaikenlaista hyvää oloa. En vaadi yhteistä lasta enkä materiaa (mitä lapset mankuu). Vain keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta. Tietenkin hän mieluummin viettää aikansa näin.

Juuri näin meilläkin.

47

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en valinnut mieheni lapsia vaan pelkän miehen. En ole hänen lastensa kanssa missään tekemisissä, vietän aikaa poissa kotoa, kun he ovat meillä. Miehen kuuluu hoitaa itse omat lapsensa.

Ikävä juttu, jos joku ottaa eron liian heppoisin perustein, eikä huomioi yhtään sitä, että miehen uusi vaimo luultavasti ei pidä hänen lapsistaan. Minunkin mieheni ex jätti hänet toisen miehen takia. Ilen sitä mieltä, että ydinperhettä ei pitäisi hajottaa ilman painavaa syytä. Uusperheissä toisen lapset ovat vieraita. Joskus uusi vaimo pitää heistä, useimmiten ei, aika tuuripeliä.

Siis mitä ihmettä? Eroa miettiessä pitäisi miettiä pitääkö joku teoreettinen ihminen jota ei ole vielä tavannut lapsista?

Harva vaivautuu yrittämään sellaisen kanssa joka ei pidä edes kavereista joten kyllä kummastuttaa mitä tossukoita tai läisriippuvaisia ovat nämä jotka ovat sellaisen kanssa joka sanoo ettei pidä toisen lapsista.

Saatikka erossa sellaista asiaa alkaisi pohtia jo.

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Ööö...eikö sen pitäisi olla itsestäänselvää että lapset etusijalla? Niinhän tuo nainenkin nimenomaan haluaa.

Mulla ei lapsia, mutta jos olisin miehen kanssa jolla on lapsia, niin tottakai olettaisin että lapset on tärkeimmät! Pitää olla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Ööö...eikö sen pitäisi olla itsestäänselvää että lapset etusijalla? Niinhän tuo nainenkin nimenomaan haluaa.

Mulla ei lapsia, mutta jos olisin miehen kanssa jolla on lapsia, niin tottakai olettaisin että lapset on tärkeimmät! Pitää olla!

Minulla on lapsia ja uusi mies. Ei heitä laiteta tärkeysjärjestykseen. Totta kai mies pärjää yksinkin ja lapset eivät, ja lapsista pitää pitää huolta enemmän kuin miehestä. Mutta toisaalta lapset ovat vain lainassa. Mies toivottavasti on ja pysyy, kun lapset ovat muuttaneet pois.

Vierailija kirjoitti:

Tuo artikkeli oli kirjoitettu todella provosoivaan tyyliin. Blogissa avautuu aivan toisenlainen, lämminhenkinen kuva tästä naisesta.

Itsekin elän uusperheessä ja avoin keskustelu on meille tärkeää. Niinpä minä tiedän oikein hyvin, että minä olen miehelleni ykkönen eikä hänen lapsensa. Äiti on varsin vapaa kasvattaja, joten lasten käytös on mitä on. Mies kyllä rakastaa heitä, mutta kokee raskaana päivät heidän kanssaan.

Minä tarjoan hänelle kumppanuutta, hellyyttä, seksiä, ystävyyttä. Kaikenlaista hyvää oloa. En vaadi yhteistä lasta enkä materiaa (mitä lapset mankuu). Vain keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta. Tietenkin hän mieluummin viettää aikansa näin.

Olen toki ydinperheellinen, joten lienen jäävi sanomaan mitään. Silti, onneksi miehelleni lapset ovat ehdottomasti ykkösiä. Sääliksi käy lapsia, jotka ovat vanhemmilleen vasta kakkosia tai kolmosia. Sellaiset vanhemmat eivät ole ihan normaaleja, enkä minä haluaisi miestä jolle lapset tulevat minun jälkeeni. Miehellä on silloin joku tunnevamma. Enkä minä halua ongelmaista miestä. Tuskin sellainen osaisi minuakaan oikeasti rakastaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo artikkeli oli kirjoitettu todella provosoivaan tyyliin. Blogissa avautuu aivan toisenlainen, lämminhenkinen kuva tästä naisesta.

Itsekin elän uusperheessä ja avoin keskustelu on meille tärkeää. Niinpä minä tiedän oikein hyvin, että minä olen miehelleni ykkönen eikä hänen lapsensa. Äiti on varsin vapaa kasvattaja, joten lasten käytös on mitä on. Mies kyllä rakastaa heitä, mutta kokee raskaana päivät heidän kanssaan.

Minä tarjoan hänelle kumppanuutta, hellyyttä, seksiä, ystävyyttä. Kaikenlaista hyvää oloa. En vaadi yhteistä lasta enkä materiaa (mitä lapset mankuu). Vain keskinäistä kunnioitusta ja rakkautta. Tietenkin hän mieluummin viettää aikansa näin.

Tässä näkyy se miten miehet vetäytyy kaikesta vastuusta. Äiti hoitaa kasvatuksen ja tätä voi aina syyttää kaikesta. Isällä ei ole mitään vastuuta tilanteesta. Hä vaan voivottelee kuinka raskasta on kun lapset on niin vaikeita. Ja äitipuoli komppaa, vika on exässä. Mies pääsee kaikesta vastuusta. Jipii!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhde ei tule kestämään. Mies valitsee lapset,

Ööö...eikö sen pitäisi olla itsestäänselvää että lapset etusijalla? Niinhän tuo nainenkin nimenomaan haluaa.

Mulla ei lapsia, mutta jos olisin miehen kanssa jolla on lapsia, niin tottakai olettaisin että lapset on tärkeimmät! Pitää olla!

Minulla on lapsia ja uusi mies. Ei heitä laiteta tärkeysjärjestykseen. Totta kai mies pärjää yksinkin ja lapset eivät, ja lapsista pitää pitää huolta enemmän kuin miehestä. Mutta toisaalta lapset ovat vain lainassa. Mies toivottavasti on ja pysyy, kun lapset ovat muuttaneet pois.

52 vastaa:

Nimenomaan; lapset ovat lainaa ja elämänkumppanin kanssa ollaan vielä kun lapset ovat aikuisia. Minun mieheni on eronnut juuri sen huonon parisuhteen vuoksi. Se on hänelle tärkeintä. Lasten elämää hän ei halua enempää sotkea eli lapset asuvat vanhassa kodissa.