Huoli omasta tulevaisuudesta
Täällä kirjoittaa 16-vuotias lukiolainen. Olen huolissani itsestäni ja tulevaisuudestani. Oppiminen on ollut minulle aina vaikeaa ja olen muutenkin aika typerä. Tämä ei ole mikään vitsi, vaan ihan totta. Minulla on vaikeuksia matemaattisissa aineissa, käytännön tehtävissä, erittäin huono muisti, ymmärtämisen vaikeuksia, hahmotushäiriö ja lieviä kielellisiä vaikeuksia. Olen aina kärsinyt tyhmyydestäni ja häpeän sitä todella paljon. Osaan peittää heikkolahjaisuuteni aika hyvin monissa tilanteissa, mutta en voi pitää ikuisesti kulisseja yllä. Pitäisi tulla tyhmyyskaapista. Minulla on myös vaikeuksia keskittymisen kanssa ja sosiaaliset tilanteet ovat hankalia. Elämä tuntuu todella raskaalta ja inhoan itsessäni kaikkea. Ammattilaiset eivät kykene auttamaan minua, eikä mikään tunnu enää miltään. Elämä on menettänyt merkityksensä täysin. Olen syntynyt keskosena ja se selittänee näitä ongelmia jonkin verran. Pelottaa vähän, saanko edes lukiota käytyä loppuun. :( Vertaistuki on tarpeen ja samoin hyvät neuvot.
Kommentit (42)
Ap. Aloituksesi oli hyvin laadittu. Hyvin jäsennelty. Jokaisella on joku taipumus. Miten olisi nuoriso-ohjaaja,kehitysvammaisten ohjaaja. Myös kouluissa tarvitaan avustajia. Älä pelkää, vaan luota, että sinua tarvitaan.
Touko Aalto on varmaankin _hieman_ minua älykkäämpi. :D Täysin erilaiset lähtökohdat ja ainoa yhdistävä tekijä on tosiaan puhevika.
Kieliä olisi kiva opiskella, mutta mietin myös kirjoituksia. En voi kirjoittaa pelkästään kieliä, tarvitsen jotain muutakin ja aika harvoissa aineissa pärjään. Ehkä filosofiassa ja psykologiassa joten kuten kielten lisäksi.
Ap