Mistä yh-isälle nainen?
Mistä löytyisi nainen?
Empaattinen, iloinen, pirteä, aktiivinen, mielellään lapseton, mutta tykkäisi lapsista.
Yhteen en haluaisi ainakaan muuttaa nopeasti.
Lapsi 7v isä 43v
Kommentit (87)
Ap kirjoitti:
Mistä löytyisi nainen?
Empaattinen, iloinen, pirteä, aktiivinen, mielellään lapseton, mutta tykkäisi lapsista.
Yhteen en haluaisi ainakaan muuttaa nopeasti.
Lapsi 7v isä 43v
Ohiksena: itselläni oli tuossa iässä 18-vuotias lapsi eli käytännössä olin lapseton. Sen takia en olisi voinut kuvitellakaan tapailevani miestä, jolla on vasta kouluikäinen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoitti:
Mistä löytyisi nainen?
Empaattinen, iloinen, pirteä, aktiivinen, mielellään lapseton, mutta tykkäisi lapsista.
Yhteen en haluaisi ainakaan muuttaa nopeasti.
Lapsi 7v isä 43vOhiksena: itselläni oli tuossa iässä 18-vuotias lapsi eli käytännössä olin lapseton. Sen takia en olisi voinut kuvitellakaan tapailevani miestä, jolla on vasta kouluikäinen lapsi.
Tämä minullakin. Omat lapseni ovat jo isoja teinejä ja en voisi edes ajatella miestä, jolla on joku juuri ja juuri kouluikäinen kakara.
Pidän kyllä lapsista, mutta en todellakaan niin paljon, että viitsisin alkaa leikkimään äitiä yhdellekään ventovieraalle lapselle. Myös arjen järjestyminen pienen koululaisen kanssa on kaukana siitä arjesta mistä nautin. En muutenkaan ajatellut muuttaa ainakaan kymmeneen vuoteen yhteen kenenkään kanssa, vaan sitten kun teinini kotoa pois muuttavat, niin nautin siitä, että kasvatustyöni on tehty. Seuraavat lapset, joita hoidan mielelläni, ovat lastenlapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä voisi olla. Itsellä on 13-v lapsi, joka jo kovin omatoiminen eikä juurikaan "rajoita" menoja tai tekemisiä.
Haluatko lisää lapsia vielä?
Itse haluan, ja ikää 35v joten vuosikausien "muuten vaan" seurusteluun ei ole aikaa eikä halua.
Rakastan lapsia ja eläimiä, olen KM koulutukselta.
Empaattinen, ihana, herkkä ja hellä, minusta tulee jollekin vielä loistovaimo :D
Huonoja puolia ajoittainen saamattomuus ja epäkäytännöllisyys.
Haa, nyt tuli olo että tän saa jakaa! Etsikää rakkaat av-siskot mulle mies :D
Kuulostaakin kovin empaattiselta, kun 13 vuotiaan voi noin vaan heivata sivuun rajoittamasta. Kai tajuat, että omatoimisuudella humblebragaaminen ei ole kovin hyvä piirre vanhemmassa?
Njäh, tarkoitin lähinnä vaan sitä, ettei tuon ikäinen ole yhtä sitova kuin esim vauva/taapero.
Eli esimerkiksi ulos syömään ja elokuviin voin lähteä ilman että tarvitsisi järjestellä lapsenvahti.
Pari leffaaa riittää riittävään tutustumiseen ilman lasta ennen kun alkaa leikkimään perhettä ja tekemään sitä ankkurilasta?
En tiedä, miksi edes vaivaudun vastaamaan sinulle.
Okei, en vastaakaan :D Leiki ihan rauhassa lukihäiriöistä jos se sulle onnen tuo.
Nimim. rautalanka lopussa
Kai tajuat että ennen perheen perustamista pitäisi olla sitä arkea vähän takana ja aina ottaa ensin huomioon jo ne olemassa olevat lapset? Jos pääsee syömään ulos ja leffaan ilman sitä lasta ei taida antaa vielä riittäviä eväitä perheen perustamiseen?
Voi kuule, kyllä mä tiedän. Olen seurustellut 5v ajan silloinkin, kun lapseni oli "sitovammassa" iässä.
Joten en tarvitse sua tai ketään opettamaan mulle aakkosia, kiitos.
Miten kukaan mies ei ole halunnut noinkin kypsän tuntuista aikuista halunnut pitää?
Monikin on halunnut. Kyse on vaan siitä, kuka kelpaa :)
Ja silti pyydät av mammoja etsimään sinulle miestä :D
Voi kuule kulta, se oli huumoria :)
Eikä silti; tänne kirjoittaa ja näitä juttuja lukee monet ihmiset, joten miksipä ei?
Hyvin epätoivoista huumoria. No ehkä joku hyvin epätoivoinen mies voisi syöttiin napatakin...
Yh-äitinä koen kyllä että deittimarkkinoilla ei kelpaa enää. Ei edes yh-isille. Minusta toisen vanhemmuus antaa toisenlaista näkemystä, eikä lapsi/lapset haittaa. Päinvastoin, koen että voisin rakastaa enemmän kuin omaa lasta.
Olen myös ollut tosi nuori äiti, 21-vuotias. Toki koin itseni vanhaksi sieluksi, nykyisin sieluni taitaa jopa olla nuorekkaampi. Tästä huolimatta olen opiskellut ja aina elättänyt itseni ja lapseni. Jotkut miehet pelkäävät joutuvansa elättämään ja toiset pelkää etten tarvitse heitä tarpeeksi. Minusta kummastakaan ei tarvitsisi kantaa huolta.
En pidä itseäni muita parempana. Miksi pitäisin?
Eipä tällainen hieman ylipainoinen viikonloppuisi tunnu kelpaavan kenellekään, edes niille 3-5 lapsen yh-äideille. Olen mielestäni hyvä isä lapsille ja kohdellut eksää liiankin hyvin eron yhteydessä. On työ ja korkeakoulutus, mutta kun kukaan ei edes vilkaise hetkeä kauempaa.
Ei kukaan voi "tosta noin vaan" ottaa mitään äkkilähtöjä viikoksi jos käy normaalisti töissä. Ja vaikka ei käviskään niin edes ne yh-isät ei voi, heillä kun on ne lapset.