Lue keskustelun säännöt.
Asumiskulujen jakaminen avoliitossa
25.09.2018 |
Olemme avopuolisoni kanssa muuttamassa hänen yksinään omistamaan asuntoon ja meillä puhkesi nyt iso riita asumiskulujen jakamisesta. Tilannehan on se, että avopuolisoni omistaa yksin asunnon, johon olemme muuttamassa. Avopuolisollani on asunnosta ensiasunnon ostoon otettua lainaa, jota hän lyhentää kuukausittain. Minulla on myös oma asunto, jonka laittaisin vuokralle, kun muutamme hänen omistamaansa asuntoon. Oman asuntoni vuokra ei riitä kattamaan asunnon lainanlyhennystä ja kuluja kokonaisuudessaan, vaan hoitovastikkeen, verojen, ja lyhennyksen jälkeen joudun maksamaan vielä n.250€/kk, kun asunto on vuokrattuna. Avopuoliso haluaisi, että maksan oman asuntoni kulujen jälkeen vielä vuokraa hänelle asunnosta. Itse olen sitä mieltä, että maksaisin avopuolisolleni koko hoitovastikkeen asunnosta ja muut kulut puoliksi (vesi, sähkö). Avopuolisoni mielestä tämä ei riitä, vaan minun pitäisi maksaa vielä noin puolet lyhennyksestä, koska saan vuokratuloa, joka ei kata kaikkia kuluja. Mielestäni on kohtuutonta maksaa avopuolisolle lyhennyksen osuutta, kun en omista asunnosta mitään osuutta. Miten jakaa kulut reilusti?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
age is just a number kirjoitti:
Ihme vääntöä rahasta vakiintuneessa parisuhteessa.
Oma tilanne: oma talo, josta lainaa sen verran vähän jäljellä, että maksan muutaman satkun kuussa.
Avopuoliso on opiskelija ja käy opintojensa ohella osa-aikatöissä, tienaa muutaman satasen kuussa.
Minä olen kokopäivätöissä aika hulppealla palkalla.
Avopuoliso asuu minun luonani ilmaiseksi, osallistuu kuluihin sen verran mitä jää yli omista menoista (vaatteet, hygieniatuotteet, parturi, kuntosali, muut harrastukset). Minä maksan kaikki loput elämiseen liittyvät kiinteät ja muuttuvat kulut, "luksuksesta" puhumattakaan (tykkään käydä usein ulkona syömässä, lomailla ulkomailla useamman kerran vuodessa jne.).
Ei kestäisi hermot joka sentistä riidellä, puhumattakaan siitä että mun pitäisi jotenkin muuttaa niitä elämäntapojani, joihin olen tottunut, vain siksi ettei toisella ole niihin varaa. Juu kyllä voitaisiin aina syödä kotona makaronivelliä ja mennä lomalle sukulaisten luo Keravalle - siihen olisi avopuolisolla ehkä varaa mikäli suhteutettaisiin tulot menoihin.
Mutta mun mielestä avoliitto (ja viime kesästä saakka myös kihlaus) on jo sen verran sitoutunut parisuhde, että sama jos rahat on yhteisiä. Ei mun tai mun puolison tavoitteena ole kartuttaa omaa omaisuutta, vaan kuluttaa sitä toisen kanssa yhteisistä hetkistä nauttien. Puhumattakaan että alettaisiin tapella jostain materiasta - huh huh.
Odotan innolla stoorin "five years later" jatko-osaa, sijoittuu aikaan sen jälkeen kun tämä nykyinen kihlattu, tuleva vaimo ja yhteisten lasten äiti, on karannut lapsineen toisen miehen matkaan, vienyt puolet omaisuudesta mukanaan (avioehto - huh huh mitä materialismia) ja muistona on vain kuukausittain tililtä häviävät elatusmaksut.
Aika jännä että oletit, että olen mies :) Minä olen siis nainen, ja opiskeleva puolisoni on mies. Ja me ollaan veloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aahrivaari kirjoitti:
Mä sanoisin että teillä on tilanne tasa-arvoisempi kuin monilla kun molemmilla on omat kämpät, sinällään ehkä lähtisin laskeen nettotulojen suhteessa(palkat ja sun vuokratulo) saat kumminkin vuokratuloo vaan koska asutte miehen kämpässä. Mieti oisko sulle ok jos miehen luukku ois vuokralla ja asuisitte sun kämpässä ja mies makselis vaan vastikkeen?
Ite kyllä lähtökohtaisesti hyväksyisin omalta mammalta vastikkeen maksun, mut nää riippuu niin monesta tekijästä. Ainakin tässä on hyvä harjotella kompromissien tekoo ja konflintien rauhanomaista ratkaisua. Tsemppiä
Nettotulot on meillä erilaiset. Miehellä on kiinteä kuukausipalkka ja itsellä pienehkö peruspalkka ja vaihteleva tulospalkkio. Lopullisen palkan näen yleensä vasta vuoden lopusta. Välillä olen tienannut enemmän välillä vähemmän. Työssäkäyntiin ja autoon menee minulla enemmän kuluja. Kummallakin satunnaisia pieniä pääomatuloja.
Asunnot melko samanarvoiset, miehen asunto ehkä noin 15k kalliimpi.
Mielestäni hoitovastike maksu puolisolta olisi kohtuullinen, koska silloin asumisesta ei menisi minulta kulua, mutten myöskään tekisi voittoa. Puoletkin kuluista/hoitovastikkeesta voisi olla riittävä. Mielestäni avoliitossa ei kuulu maksaa toisen lainoja eikä toisen omaisuus tai tulot saisi vaikuttaa kulujen jakoon kun ollaan kuitenkin melko samalla viivalla eikä esim. työtön/opiskelija - hyvätuloinen.
Ap
Muutatte vuokralle ja kulut puoliksi.
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Ettekö voisi laskea asuntojen kuluja ja tuottoja yhteen ja jakaa puoliksi? Kumpikaan ei saisi yhtään enempää tai vähempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aahrivaari kirjoitti:
Mä sanoisin että teillä on tilanne tasa-arvoisempi kuin monilla kun molemmilla on omat kämpät, sinällään ehkä lähtisin laskeen nettotulojen suhteessa(palkat ja sun vuokratulo) saat kumminkin vuokratuloo vaan koska asutte miehen kämpässä. Mieti oisko sulle ok jos miehen luukku ois vuokralla ja asuisitte sun kämpässä ja mies makselis vaan vastikkeen?
Ite kyllä lähtökohtaisesti hyväksyisin omalta mammalta vastikkeen maksun, mut nää riippuu niin monesta tekijästä. Ainakin tässä on hyvä harjotella kompromissien tekoo ja konflintien rauhanomaista ratkaisua. Tsemppiä
Nettotulot on meillä erilaiset. Miehellä on kiinteä kuukausipalkka ja itsellä pienehkö peruspalkka ja vaihteleva tulospalkkio. Lopullisen palkan näen yleensä vasta vuoden lopusta. Välillä olen tienannut enemmän välillä vähemmän. Työssäkäyntiin ja autoon menee minulla enemmän kuluja. Kummallakin satunnaisia pieniä pääomatuloja.
Asunnot melko samanarvoiset, miehen asunto ehkä noin 15k kalliimpi.
Mielestäni hoitovastike maksu puolisolta olisi kohtuullinen, koska silloin asumisesta ei menisi minulta kulua, mutten myöskään tekisi voittoa. Puoletkin kuluista/hoitovastikkeesta voisi olla riittävä. Mielestäni avoliitossa ei kuulu maksaa toisen lainoja eikä toisen omaisuus tai tulot saisi vaikuttaa kulujen jakoon kun ollaan kuitenkin melko samalla viivalla eikä esim. työtön/opiskelija - hyvätuloinen.
Ap
Teethän sinä voittoa kun asut puoli-ilmaiseksi toisen maksamassa asunnossa. Joka kuukausi jää monta sataa käteen mitä ei jäisi jos asuisit omassasi tai vuokralla. Ei siinä ole toisen lainojen maksusta kyse vaan siitä että yhteisasumisen edut jaetaan tasaisesti molemmille.
Jätä se SIKA! Ei näytä hyvältä tulevaisuutenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Tuo ei ole missään tapauksessa reilu tapa vaan tuossa tapauksessa mies sponssaa ap:n varallisuuden kasvua majoittamalla tämän puoli-ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin epärelevanttia se, mitä saat vuokratuottoa tuosta omastasi ja kattaako se sun kulut. Jos tuotolla ei saa kuluja katettua, myisin ko. kämpän pois kokonaan. Mutta tämä on sivuseikka varsinaiseen asiaan. Maksat puolisollesi vuokraa tuosta asunnosta jossa asutte, eli katsokaa markkinoilta vastaavien asuntojen vuokrataso, jakakaa se kahdella ja se on sun vuokrasi. Sitten lisäksi sähkö, vakuutukset ja mahdollinen vesilasku. Ja internet-yhteydet, lehtitilaus, maksukanavat jne.
Jos menee vapaille markkinoille hakemaan vuokra-asuntoa kämppiksen kanssa, niin silloin saa vapaasti valita sen asunnon ominaisuudet jotka pitkälti vaikuttavat siihen vuokratasoonkin.
Tässä tilanteessa mies on enemmän naimisissa asuntonsa kuin puolisonsa kanssa, enkä ainakaan itse menisi tämmöisen tyypin nurkkiin pyörimään.
Olisi kerrassaan parempi hankkia se yhteinen asunto yhdessä muualta. Mulla oli aikanaan tilanne jossa mies muutti mun asuntoon, ja siitä seurasi vain ongelmia.
Hehän asuvat jo vuokralla ja molempien asunnot ovat tällä hetkellä vuokralla. Ennemmin näkisin tämän niin että ap haluaa päästä halvalla ja maksattaa miehellä epäsuorasti oman vuokra-asuntonsa jota pitää varalla siltä varalta ettei homma toimikaan. Todella härskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Lainaanpa vielä tuolta aiemmasta viestistä tuon paritaloesimerkin joka hyvin osoittaa miksi olet väärässä:
[quote[
Mietipä tilannetta jossa kumpikin omistaisi puoliskon samasta paritalosta. Toiseen puoliskoon muutettaisiin ja toinen laitettaisiin vuokralle. Ihanko tosissaan sinusta olisi reilua että toinen asuisi puolen vastikkeen hinnalla toisen omistamassa puoliskossa ja pitäisi itse yksinään omasta puoliskostaan saatavat vuokratulot?
Suostuisitko itse tuossa tilanteessa olemaan se jonka asuntoon muutetaan yhdessä?
Miten on, olisiko sinusta reilua, suostuisitko olemaan se jonka asuntoon muutetaan?
Vierailija kirjoitti:
Miehen tuskin kannattaa suostua tuohon pelkällä vastikkeella loisimiseen. Hänen kannaltaan tulisi nimittäin todennäköisesti halvemmaksi laittaa omakin asunto vuokralle ja muuttaa ap:n kanssa yhteiseen vuokra-asuntoon.
Ap ja miehensä asuvat jo vuokralla. Tässä on ilmeisesti kyse siitä että ap ei oikein osaa talousmatematiikkaa tai ymmärrä että samalla kun hän suojelee mustasukkaisesti omia vuokratuottojaan niin mies joutuu luopumaan omistaan kokonaan.
En oikein ymmärrä miten niin moni voi nähdä reiluna tilanteen jossa
- ap saa asunnostaan vuokratuottoa entiseen malliin
- mies ei saa enää asunnostaan vuokratuottoa
- kummankaan ei enää tarvitse maksaa ulkopuoliselle vuokranantajalle mitään eli oletettavasti kumpikin säästää saman verran vuokramenoja kuukausittain
Millä ihmeen matematiikalla tuosta saa reilua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Ei ap halua muuttaa omaan asuntoonsa samoilla spekseillä koska silloin hän jäisi kuviossa tappiolle ja tietää sen itsekin.
Jos ajattelee niin että lainanlyhennys (ja korko) eivät ole asumiskuluja vaan kartuttavat maksajansa varallisuutta niin eikö ole silloin kohtuullista että molemmat maksavat omat lainansa, omat vastikkeensa yhteisen asunnon veden+sähkön+lämmön puoliksi. Näin kulut jakaantuvat tasan. Sitten taas tulopuoli kun toisella ei ole asunnostaan tuloja kun te asutte siinä ja sinulla taas on niin eikö sinun pitäisi maksaa hänen asuntonsa juoksevia kuluja saman verran kuin puolet nettovuokratulosta on eli esim. sen vastikkeen (tulo verojen jälkeen, ei huomioida vastiketta, korkoja, lainanlyhennyksiä bruttotulon vähennykseksi muuten kuin veron laskemista varten siis bruttovuokratulo - vero jaettuna kahdella = se summa minkä verran sinun pitää hänelle maksaa hänen asuntonsa vastiketta ja/tai vuokraa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On täysin epärelevanttia se, mitä saat vuokratuottoa tuosta omastasi ja kattaako se sun kulut. Jos tuotolla ei saa kuluja katettua, myisin ko. kämpän pois kokonaan. Mutta tämä on sivuseikka varsinaiseen asiaan. Maksat puolisollesi vuokraa tuosta asunnosta jossa asutte, eli katsokaa markkinoilta vastaavien asuntojen vuokrataso, jakakaa se kahdella ja se on sun vuokrasi. Sitten lisäksi sähkö, vakuutukset ja mahdollinen vesilasku. Ja internet-yhteydet, lehtitilaus, maksukanavat jne.
Lainanlyhennys ei ole kulu, se on käänteistä säästämistä eli se on summa, jonka on jo saanut käyttöönsä ja jolla on hankkinut omaisuutta. Siksi sitä ei lasketa osaksi pääomakuluja.
Täti-ihminen tarjoaa omaa nuoruuskuviotaan:
Kumpikin maksaa vain o an asuntonsa kulut.
Avaatte yhteisen tilin, jonne saamasi vuokratulo ohjataan.
Tästä tulosta maksat pääomaveron 30% pois.
Loppu on teille molemmille extratuloa.
Voitte matkustella rahalla tai vaikka säästää häihinne;)
Jos tulee ero, rahat voi jakaa molemmille
No, ap jää kuitenkin ns. nuolemaan näppejään tässä. Mies ei ikinä suostuisi siihen, että ap ei maksaisi osaa hänen lainastaan.Ja hyvä niin. Joten koko aloitus on turha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Ei ap halua muuttaa omaan asuntoonsa samoilla spekseillä koska silloin hän jäisi kuviossa tappiolle ja tietää sen itsekin.
Voisimme periaatteessa muuttaa myös minun asuntoon, mutta se on paljon pienempi kuin miehen asunto, mutta toisaalta paremmalla paikalla. Asunnon vuokraus ei ole nykyisellään kannattavaa, mutta en halua asuntoa myydäkään. Asunto ei ole minulle sijoitus vaan koti ja kodiksi olen asunnon ostanutkin. Tein ja teetin asuntoon myös paljon remonttia. En haluaisi edes pitää asuntoa vuokralla, mutta taloudellisesti ei ole mahdollista pitää asuntoa pitkiä aikoja tyhjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Ei ap halua muuttaa omaan asuntoonsa samoilla spekseillä koska silloin hän jäisi kuviossa tappiolle ja tietää sen itsekin.
Voisimme periaatteessa muuttaa myös minun asuntoon, mutta se on paljon pienempi kuin miehen asunto, mutta toisaalta paremmalla paikalla. Asunnon vuokraus ei ole nykyisellään kannattavaa, mutta en halua asuntoa myydäkään. Asunto ei ole minulle sijoitus vaan koti ja kodiksi olen asunnon ostanutkin. Tein ja teetin asuntoon myös paljon remonttia. En haluaisi edes pitää asuntoa vuokralla, mutta taloudellisesti ei ole mahdollista pitää asuntoa pitkiä aikoja tyhjänä.
Miten niin ei ole kannattavaa? Lasketko kenties lainanlyhennyksen kuluksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa reilu tapa on ehdottamasi, että maksat vastikkeen ja puolet juoksevista kuluista. Ei sinun tarvitse kerryttää hänen omaisuuttaan, kun sinulla on oma laina maksettavana. Jos tämä ei käy miehelle, miksette muuta sinun asuntoon samoilla spekseillä? Vai olisiko mies valmis maksamaan enemmän kuin vastikkeen siinä tapauksessa? Yksi vaihtoehto on, että myytte molemmat omanne ja ostatte yhteisen asunnon. Tai vuokraatte omanne eteenpäin ja muutatte yhteen vuokralle.
Ei ap halua muuttaa omaan asuntoonsa samoilla spekseillä koska silloin hän jäisi kuviossa tappiolle ja tietää sen itsekin.
Voisimme periaatteessa muuttaa myös minun asuntoon, mutta se on paljon pienempi kuin miehen asunto, mutta toisaalta paremmalla paikalla. Asunnon vuokraus ei ole nykyisellään kannattavaa, mutta en halua asuntoa myydäkään. Asunto ei ole minulle sijoitus vaan koti ja kodiksi olen asunnon ostanutkin. Tein ja teetin asuntoon myös paljon remonttia. En haluaisi edes pitää asuntoa vuokralla, mutta taloudellisesti ei ole mahdollista pitää asuntoa pitkiä aikoja tyhjänä.
No muuta sinne sun kotiin. Ja mies omaansa. Näin se tulee menemään, koska ette tule pääsemään yhteisymmärrykseen rahasta.
Me asutaan miehen perimässä asunnossa, ollaan sovittu että minä maksan yhtiövastikkeen 250€ ja loput puoliksi (vesi,sähkö,netti)
Sovittiin alunperin että asumme tässä niin kauan kun mies saa työprojektinsa kuntoon ja sitten ostamme yhteisen oman, mutta tässä jökötetään vieläkin kun miehen työt vaan jatkuu..
Jotkut ovat seläntakana arvostelleet että mies on hölmö kun tälläiseen suostuu. En ymmärrä miksi ulkopuoliset puuttuu toisten asioihin kun eivät tiedä kaikkea.