Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tulin eilen vauvan kanssa synnäriltä, ja itken vaan, kun mies on niin kauhea. Mikä ihme sillä on??
25.09.2018 |
Saatiin viimein pitkään toivottu ja 2 vuotta yritetty esikoinen. Vauva on terve ja ihana. Mies muuttui jotenkin jo raskausaikana poissaolevaksi, enemmän kiinnosti baareissa juoksentelu kuin olla mun kanssa kotona. Olemme kuitenkin jo 30+ molemmat, eli ei mistään teinistä kyse. Kuitenkin ajattelin sen johtuvan jostain kriisistä joka menee ohi kun vauva syntyy.
Synnytykseen mies ei halunnut tulla, se oli mulle ihan ok, siskoni oli tukena. Mutta koko sen kolmen päivän aikana joka oltiin sairaalassa, mies ei käynyt edes katsomassa meitä. Aikoi ja aikoi tulla, aina oli joku tekosyy. Ilmeisesti oli ollut juomassa, ainakin työkaverini kertoi, että hänet oli nähty paikallisessa.
Pahinta on ollut nyt, kun tultiin kotiin. Mies on sekä mua että vauvaa kohtaan tosi kylmä ja tyly.
Ihan kuin vauva olisi hänelle jonkinlainen pettymys, en voi ymmärtää miksi. Kommentit lähinnä luokkaa "onpa omituinen tuo pää", "oudon punainen" jne. Minä hoidan vauvan yksin. Tänään pyysin, josko mies voisi laittaa aamupalaa kun imetin, tokaisi "Miks kuvittelet saavas jotain prinsessakohtelua nyt kun oot vaan pukannu itestäs ulos vähän paskaa isomman tekeleen".
Ehkä se oli olevinaan vitsi, mutta itkin.
Mies ei ole kännissä, jos olisikin, tuo käytös olisi helpompi ymmärtää. Mitä mä voin tehdä? Odottaa, että tuo vaihe menee ohi? Onko kellään täällä mitään kokemusta vastaavasta?
Niin ja kerron vielä, että miehellä ei ole (ollut ainakaan) mitään päihdeongelmaa, ja ollaan seurusteltu 6v, asuttu yhdessä 5v, ja loppuraskaudesta siitä vasta tuli tuollainen mulkku.
Kommentit (300)
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. En halua lapselleni tuollaista isää.
En kehottaisi heti jättämään. Tulee liian raskas prosessi tuoreen lapsen syntymän jälkeen.
Ensin pitää käyttää kaikki tuet ja keinot mitä miehen päässä liikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. En halua lapselleni tuollaista isää.
En kehottaisi heti jättämään. Tulee liian raskas prosessi tuoreen lapsen syntymän jälkeen.
Ensin pitää käyttää kaikki tuet ja keinot mitä miehen päässä liikkuu.
Ei pettäjämiehen kanssa kannata aikaansa tuhlata.
Hyvä kun menet siskollesi. Toisaalta hyvä olisi antaa vauva hetkeksi isän syliin. Vaikka silloin kun sun läheisiä on paikalla. Käytös muistuttaa enemmänkin masentuneen ja ahdistuneen ihmisen käytökseltä. Vaikeneminen kertoo siitä että on niin jumissa. Kyllä mies voi muuttua mutta olisko siihen joku muu syy. Taloudellinen? Työ?
Maybe kirjoitti:
Hyvä kun menet siskollesi. Toisaalta hyvä olisi antaa vauva hetkeksi isän syliin. Vaikka silloin kun sun läheisiä on paikalla. Käytös muistuttaa enemmänkin masentuneen ja ahdistuneen ihmisen käytökseltä. Vaikeneminen kertoo siitä että on niin jumissa. Kyllä mies voi muuttua mutta olisko siihen joku muu syy. Taloudellinen? Työ?
Juuri noin. Miehelläkin on oikeus masentua syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. En halua lapselleni tuollaista isää.
En kehottaisi heti jättämään. Tulee liian raskas prosessi tuoreen lapsen syntymän jälkeen.
Ensin pitää käyttää kaikki tuet ja keinot mitä miehen päässä liikkuu.
Tuskin ap. saa mitään yhteiskunnan tukia tai apua saa, kun kotona on aviomies ja lapsen isä, jolla on jo lakiin perustuva oikeus isyyslomaan.
Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa tukia päälekkäin ja vielä isälle, joka ei laita edes tukkua ristiin.
Tilanne olisi aivan toinen, jos ap. olisi yh-äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. En halua lapselleni tuollaista isää.
En kehottaisi heti jättämään. Tulee liian raskas prosessi tuoreen lapsen syntymän jälkeen.
Ensin pitää käyttää kaikki tuet ja keinot mitä miehen päässä liikkuu.
Tuskin ap. saa mitään yhteiskunnan tukia tai apua saa, kun kotona on aviomies ja lapsen isä, jolla on jo lakiin perustuva oikeus isyyslomaan.
Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa tukia päälekkäin ja vielä isälle, joka ei laita edes tukkua ristiin.
Tilanne olisi aivan toinen, jos ap. olisi yh-äiti.
En suinkaan tarkoittanut rahallisia tukia vaan ammattillisia tukimuotoja ja keinoja auttaa jumiutunutta perhekriisiä. Perheneuvolaa ym ratkaisemaan ongelmia.
Kauhea tilanne sinulla, voisiko joku sukulaisesi tai ystäväsi tulla luoksesi esi. 2 -3 päivän ajaksi. Tarvitset nyt tukea ja hoivaa että jaksat toipua synnytyksestä ym.
Tsemppihali oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan kökkö, auttaisin jos voisin, jospa kysyt kun puolisosi on selvinpäin että haluaiisko hän pidellä vauvaa ja tutustua? Olet vaikka vierellä tukemaSsa. Tai otat sarvista kii ja nostat härän pöydälle ja kysyt että mikä on ja sanot että jos et halua olla meidän kanssa olet vapaa lähtemään. Ehkä sun ja vauvan paras olisi tehdä niin. Ja sanot miehelle että olet tervetullut vauvan elämään kun kypsyt ja haluat olla isä. Minä itse potkisin pihalle ja sanoisi. Et tuos on 5 hirttä poikki soromnoo minä en kahta kakaraa jaksa kahtella. Mutta mielummin niin että jalsat vauvan kans olla kuin että itket kokoajan
Mahtaa aloittajalla olla hauskaa;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ääh, jo otsikko paljasti provoksi.
Vierailija kirjoitti:
Saatiin viimein pitkään toivottu ja 2 vuotta yritetty esikoinen. Vauva on terve ja ihana. Mies muuttui jotenkin jo raskausaikana poissaolevaksi, enemmän kiinnosti baareissa juoksentelu kuin olla mun kanssa kotona. Olemme kuitenkin jo 30+ molemmat, eli ei mistään teinistä kyse. Kuitenkin ajattelin sen johtuvan jostain kriisistä joka menee ohi kun vauva syntyy.
Synnytykseen mies ei halunnut tulla, se oli mulle ihan ok, siskoni oli tukena. Mutta koko sen kolmen päivän aikana joka oltiin sairaalassa, mies ei käynyt edes katsomassa meitä. Aikoi ja aikoi tulla, aina oli joku tekosyy. Ilmeisesti oli ollut juomassa, ainakin työkaverini kertoi, että hänet oli nähty paikallisessa.
Pahinta on ollut nyt, kun tultiin kotiin. Mies on sekä mua että vauvaa kohtaan tosi kylmä ja tyly.
Ihan kuin vauva olisi hänelle jonkinlainen pettymys, en voi ymmärtää miksi. Kommentit lähinnä luokkaa "onpa omituinen tuo pää", "oudon punainen" jne. Minä hoidan vauvan yksin. Tänään pyysin, josko mies voisi laittaa aamupalaa kun imetin, tokaisi "Miks kuvittelet saavas jotain prinsessakohtelua nyt kun oot vaan pukannu itestäs ulos vähän paskaa isomman tekeleen".
Ehkä se oli olevinaan vitsi, mutta itkin.
Mies ei ole kännissä, jos olisikin, tuo käytös olisi helpompi ymmärtää. Mitä mä voin tehdä? Odottaa, että tuo vaihe menee ohi? Onko kellään täällä mitään kokemusta vastaavasta?
Niin ja kerron vielä, että miehellä ei ole (ollut ainakaan) mitään päihdeongelmaa, ja ollaan seurusteltu 6v, asuttu yhdessä 5v, ja loppuraskaudesta siitä vasta tuli tuollainen mulkku.
En ole mikään asiantuntija, mutta kuulostaa että miehelläsi ei ole kaikki hyvin. Ottaisin asian puheeksi hänen läheistensä kanssa hyvin asiallisesti ja pohtisin miten saada mies hakemaan apua ilman että hän loukkaantuu ehdotuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävakaa persoonallisuushäiriökin voi pahentua "kriisin" aikana. Ja moni mies on varmasti hyvin epävakaa tietämättään. Tällaisilla miehillä on vain hyvin usein luonnostaan hoivaavat ja paljoa kestävät naiset rinnallaan...
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa persoonallisuushäiriökin voi pahentua "kriisin" aikana. Ja moni mies on varmasti hyvin epävakaa tietämättään. Tällaisilla miehillä on vain hyvin usein luonnostaan hoivaavat ja paljoa kestävät naiset rinnallaan...
”Moni mies” 😂 Työskentelen psykiatriassa, ja näppituntuma on, että selvästi suurin osa epävakaista on keski-ikäisiä naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sua raukkaa! Uskoisin ymmärtäväni miten pahalta sinusta tuntuu. Meillä oli melko samanlainen tilanne 25v sitten. Olimme olleet jo 11v yhdessä ennen raskautta ja lasta oli yritetty pitkään hoitojen kautta. Kun tulin raskaaksi, mies alkoi hypätä pakonomaisesti kapakassa ja yökerhosta soitin synnytykseen mukaan. Kun tulin synnäriltä kotiin oli ruoka kyllä laitettu, mutta puoliso lähti kapakkaan.
Vauva ei kiinnostanut pätkääkään, ei auttanut järkipuhe eikä itku. Moni kaverikin yritti puhua järkeä.
Vihdoin kun vauva oli noin 3kk, puoliso oli sairaana noin viikon ja siihen jotenkin katkesi se kapakkajuoksu.
Hain itselleni keskusteluapua seurakuntien perheneuvonnasta. Mies suostui purkamaan asiaa vasta vuosien jälkeen.
Vasta toisen lapsen raskaus- ja vauva-aikana vuosia myöhemmin sain nauttia äitiydestä yhdessä puolison kanssa.
Kaikki voi siis kääntyä hyväksikin, mutta hae itsellesi ainakin keskusteluapua. On niin helppo täällä heittää, että jätä se sika, mutta ei se niin helppoa tuossa tilanteessa ole.
Voimia sinulle ap!
Mitä te oikein kuvittelette, että soitto neuvolaan auttaa??
Ei ole normaalia aikuisen miehen käytöstä tuollainen. Sinuna jättäisin hänet saman tien ja aloittaisin uuden, itsenäisen ja stressittömän elämän ihanan vauvasi kanssa kahdestaan. Pärjäät kyllä. Älä anna kohdella itseäsi huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa persoonallisuushäiriökin voi pahentua "kriisin" aikana. Ja moni mies on varmasti hyvin epävakaa tietämättään. Tällaisilla miehillä on vain hyvin usein luonnostaan hoivaavat ja paljoa kestävät naiset rinnallaan...
”Moni mies” 😂 Työskentelen psykiatriassa, ja näppituntuma on, että selvästi suurin osa epävakaista on keski-ikäisiä naisia.
Ehkä naiset vaan osaavat ja uskaltavat hakea apua ja tunnustavat tarvitsevansa. Tässä ketjussa mainittu sekopääjuopppo ei aikoinaan viitsinyt tulla edes perheneuvolaan. Minä menin yksin.
Mulle tuli myös toinen nainen viba :( vaikka olisi kuinka masentunut yms pitää silti olla asiallinen. Miehen käytös on törkeä. Usein vauva saa aikaan kaikenlaista. Tulee katumusta ja kun on monta vuotta yrittänyt ei ehkä tule ajatelleeksi haluaako sitä vanhemmaksi kuitenkaan. Ehkä jo valmistautunut siihen ettei lasta tuu.
Tiedätkö ehkä miehesi oli jättämässä juuri kun raskausuutinen tuli. Raskaus ehti ensin ja nyt ärsyttää.
En näe muut vaihtoehtoa kuin puhuminen suoraan. Jos ero tulee se tulee. Se on silti parempi kuin huono ilmapiiri.
Toivon parasta. Että saisitte ehjän ja onnellisen perheen <3
Miksei naisille käy kiltti mies?
Alue: Aihe vapaa
Jättäisin. En halua lapselleni tuollaista isää.